Uusi kokeilu tappajaetanoiden torjumiseksi: Nilviäisiä syötetään Korkeasaaren eläimille
Tappajaetanaksi kutsuttu espanjansiruetana syö lähes kaikkea, mitä sen eteen tulee. Nyt rajusti lisääntynyttä etanakantaa yritetään torjua uudella tavalla.
Erityisen haitalliseksi vieraslajiksi määritelty espanjansiruetana on suuri ja väriltään musta tai ruskea.
Vieraslajien torjunnasta Helsingin yleisillä alueilla vastaava Rakennusvirasto kerää Helsingin Lauttasaaresta tänä vuonna villisti lisääntyneitä espanjansiruetanoita eli tappajaetanoita Korkeasaaren eläinten ravinnoksi. Yhdessä paikallisten talkoolaisten kanssa toteutettavan kokeiluhankkeen avulla etsitään toimivaa mallia torjua villisti lisääntyneet nilviäiset.
”Tarkoituksena on saada espanjansiruetanat pois luonnosta ja lisääntymästä”, sanoo rakennusviraston projektisuunnittelija Tiina Tikkanen.
”Kostea ja viileä kesä on luonut etanoille erinomaiset olosuhteet ja niitä on nyt todella runsaasti. Vieraslajeille tyypillisesti tappajaetanalla ei ole Suomen luonnossa luontaista vihollista, joten se leviää ja lisääntyy tehokkaasti”, Tikkanen sanoo.
Keitetyt etanat
Korkeasaareen päätyvät etanat keitetään loisvaaran vuoksi ennen kuin ne päätyvät eläinten ravinnoksi. Kokeilu aloitetaan viikolla 33, jonka jälkeen vasta voidaan odottaa tuloksia.
”Tarjoamme etanaruokaa aluksi pesukarhuille, ja mahdollisesti myös villisioille, karhuille, saukoille ja muille näätäeläimille. Myös villieläinsairaalan siilit saattavat saada maistaa tätä uutta ruokaa”, kertoo Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti.
Hyvin proteiinipitoinen keitetty etana on erinomainen ruoka eläimille, jos Korkeasaaren asukit vain pääsevät eksoottisen herkun makuun. Vastaavaa ravintokokeilua ei ole tiettävästi tehty maailman muissa eläintarhoissa.
Vaikkei yksityinen etanantorjuja käyttäisikään puutarhansa tappajaetanoita rehuksi, myös Rakennusvirasto neuvoo tuhoamaan etanat keittämällä. Raadot tulee pakata tiiviiseen muovipussiin, jonka voi hävittää sekajätteen mukana.
Lisääntyy yksinään, syö ulosteita
Tarvetta etanoiden torjunnalle on koko maassa, sillä 1990-luvulla Suomeen saapunutta espanjansiruetanaa on havaittu jo Rovaniemeä myöten. Helsingin lisäksi etanankeruuastioita on ainakin Riihimäellä, mutta Rakennusviraston Korkeasaari-projektissa kokeillaan etanoiden hyötykäyttöä nyt ensimmäisen kerran. Lajin torjuntaan on herättävä viimeistään nyt, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Ahvenanmaalla pelätään torjunnan olevan jo myöhäistä.
Erityisen haitalliseksi vieraslajiksi määritelty espanjansiruetana (Arion lusitanicus) on suuri, väriltään musta tai ruskea, 5-14 senttiä pitkä etana, joka syö puutarhasta kaikkea aina koriste- ja hyötykasveista nokkosiin ja raparperien lehtiin. Espanjansiruetana syö myös eläinten ulosteita ja raatoja, myös kuolleita lajitovereitaan, mistä se on saanutkin lisänimensä ’tappajaetana’. Kaksineuvoisen, eli itse itsensä hedelmöittävän etanan on epäilty levittävän muun muassa kolibakteeria sekä koirille hengenvaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
Etanaksi varsin vikkelä selkärangaton pystyy liikkumaan jopa 50 metriä yössä. Laji leviää erityisesti taimien ja mullan mukana pihamaalta toiselle ja kasvitarhoilta yksityispihoille. Erinomaisesti Suomen oloihin sopeutunut tuholainen pystyy myös talvehtimaan, sillä etanan munat ja nuoret yksilöt selviytyvät myös läpi leudon talven. Tappajaetana voi myös risteytyä muiden etanoiden kanssa.
Espanjansiruetanaa ei tule sekoittaa Euroopan suurimpaan maaetanaan, harmaaraidalliseen ukkoetanaan (Limax cinereoniger). Ukkoetana on kotoperäinen laji, joka ei aiheuta tuhoa viljelyksille.