Valkoselkätikkakanta on kasvanut - Tänä vuonna pesintöjä ennätysmäärä
Valkoselkätikalla oli tänä vuonna Suomessa ennätykselliset 151 pesintää.
Valkoselkätikkakoiras on löytänyt antoisan hyönteisapajan pökkelöstä.
Valkoselkätikan keväällä kuoriutuneet poikaset ovat nyt liikekannalla. Linnut hakevat omia talvireviirejään ja ahmivat samalla hyönteisiä kasvattaakseen rasvakerrosta kylmää vastaan.
Aikanaan liki sukupuuton partaalle ajautuneita valkoselkätikkoja on maassamme nyt enemmän kuin vuosikymmeniin.
Neljännesvuosisata sitten Suomessa eli vain noin parikymmentä valkoselkätikkaparia, kun tämän vuoden pesintöjen määrä on 151.
Suojelutyön tuloksena on saatu säilytettyä valkoselkätikan elinympäristöjä, mikä on vakauttanut ja kasvattanut valkoselkätikkakantaa.
”Yksilömäärää kasvattivat myös vuoden 2015 vaellukset, jolloin lintuja saapui Suomeen idästä. Osa niistä jäi tänne pesimään”, kertoo Lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Myöhästyneet poikueet
Tikkojen säännölliset vaellukset johtuvat siitä, että kannan tiheyden kasvaessa etenkin nuoret linnut lähtevät hakemaan itselleen uusia elinalueita.
Venäjältä saapui valkoselkätikkoja Etelä-ja Pohjois-Karjalaan, ja osa niistä jatkoi Pohjanmaalle asti.
”Syysvaelluksillaan tikat välttelevät merten ja laajojen vesistöjen ylityksiä ja pysähtyvät säiden viiletessä. Osa keväällä pesineitä linnuista voi kuitenkin palata myöhemmin synnyinseuduilleen”, Lehtiniemi sanoo.
Valkoselkätikka on varhainen pesijä, joka aloittaa soitimensa jo alkukeväästä pakkasten hellitettyä. Lintu nakuttaa itselleen joka kevät uuden pesäkolon, jonne naaras munii kolmesta viiteen munaa.
Valkoselkätikkanaaraalla ei ole punaista läikkää päälaella. ©ISTOCK
Kuoriutuneet poikaset lähtevät pesästä touko–kesäkuun taitteessa.
Kolean viime kevään ja alkukesän takia osa parien pesinnöistä tuhoutui tai pesintä jäi kokonaan väliin.
Lehtiniemen mukaan viivästyneiden kuoriutumisten vuoksi emon hoivassa olleita poikueita havaittiin tänä vuonna vielä heinäkuussa.
Harvinaisuus lintulaudalla
Aikanaan valkoselkätikka luokiteltiin Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, mutta nykyään luokitus on laskenut vaarantuneeksi lajiksi.
Valkoselkätikan ahdingon syy on tehometsätaloudessa. Sitä mukaa kun lehti- ja lahopuut ovat vähentyneet metsästä, myös valkoselkätikkakanta on kutistunut.
Talvisin, kun hyönteisiä ei ole lennossa, valkoselkätikka nokkii lahopökkelöistä ravinnokseen hyönteisten ja kovakuoriaisten toukkia.
”Valkoselkätikka saattaa poiketa ruokintapaikoilla varsinkin silloin, jos tarjolla on talia”, Lehtiniemi kertoo.
Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lämpeneminen on saattanut osaltaan kohentaa valkoselkätikan elinoloja Suomessa.
”Leutoina talvina linnun energiankulutus on vähäisempää, joten se tulee toimeen myös vähemmällä ravinnolla.”
Parantunut asenneilmasto
Perustetut suojelualueet eivät kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään maamme elinvoimaista valkoselkätikkakantaa, vaan lintu pitäisi huomioida nykyistä paremmin metsien käsittelyssä ja metsänhoidossa.
”Rantapalstoilla sijaitsevat laho- ja lehtipuuta sisältävät metsät ovat valkoselkätikalle todellisia avaimet käteen -koteja”, Teemu Lehtiniemi sanoo.
Valkoselkätikka on niin sanottu sateenvarjolaji, mikä tarkoittaa sitä, että suojelemalla valkoselkätikkaa suojellaan myös laajemmin luonnon monimuotoisuutta.
Lehtiniemi on pannut merkille, että asenneilmasto valkoselkätikkaa ja metsien suojelua kohtaan on viimeisen parin vuosikymmenen aikana muuttunut myönteisemmäksi.
”Tänä päivänä metsänomistajat ovat jopa ylpeitä siitä, että heidän palstallaan pesii valkoselkätikka.”
Lue myös:
Ripusta linnunpöntöt nyt! Varpuset ja tiaiset tarvitsevat suojapaikkoja pakkasia vastaan
Tiesitkö?
Valkoselkätikan tunnistaa sen selässä olevista valkoisista, vaakasuorista raidoista ja pitkäkestoisesta rummutusäänestä. Valkoselkätikka on 25–28 senttimetriä pitkä. Koiraan päälaki ja pyrstön alapuoli ovat kirkkaanpunaisia.
Valkoselkätikkanaaras munii toukokuussa 3–5 munaa, joita molemmat emolinnut hautovat keskimäärin kymmenen vuorokautta. Poikaset kasvavat lentokykyisiksi vajaan kuukauden ikäisinä.
Täysin rauhoitetun valkoselkätikan tuhoamisen hinnaksi on määritelty 4 037 euroa, mikä tekee siitä yhden kalleimmista linnuistamme. Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu.