Yllättävää: Puusto pitää tulesta – kulo kohentaa myös metsän lämpöolosuhteita
Kulotus edistää metsäluonnon monimuotoisuutta ja parantaa kasvuolosuhteita.
Kulotus ei ole pelkästään kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden metsiä ennallistava toimenpide.
Kun metsä palaa, metsän heinittyminen vähenee. Puun palaessa vapautuu kasvua edistäviä ravinteita, ja kulo kohentaa myös metsän lämpöolosuhteita.
”Kulottamalla edistetään luonnon monimuotoisuutta, eikä kulotus ole ristiriidassa metsän tuotannollisten tavoitteiden kanssa”, kertoo Suomen metsäkeskuksen kaakkoisen palvelualueen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen.
Vielä 1950-luvulla Suomessa poltettiin vuosittain kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää.
Kulottaminen vähentynyt rajusti
Mekaanisten metsän uudistusmenetelmien myötä kulottaminen on nykyisin rajoittunut lähes pelkästään suojelualueiden ennallistamiskohteisiin.
Kulotuksen vähentymisen myötä talousmetsistämme ei tällä hetkellä löydy järeitä palaneita puita, jotka tarjoaisivat hyviä elinolosuhteita monille uhanalaisille lajeille aina hyönteisistä ja sienistä kääpiin ja pieneliöihin.
Metsänhoidollisesti kulotusta kannattaa käyttää varsinkin silloin, kun talousmetsässä halutaan vaihtaa puulaji esimerkiksi kuusesta mäntyyn.
Kulotus korvaa aikanaan luontaisesti metsiä uudistaneita metsäpaloja, jotka nykyään sammutetaan tehokkaasti.
”Kun kuloalueelle istutetaan tai kylvetään uusi puusukupolvi, se kasvaa muutamassa vuodessa taimikoksi”, Kuitunen sanoo.