Donald Trumpin Venäjä-yhteyksien kätketty historia – Luke Harding analysoi KGB:n ja USA:n presidentin suhdetta

Luke Harding on tutkinut pitkään USA:n presidentti Donald Trumpin ja Venäjän likeisten suhteiden taustoja. The Guardian -lehden toimittaja vieraili lokakuussa salaa Helsingin kirjamessuilla antamassa haastatteluja uuden Salajuoni – Kuinka Venäjä auttoi Trumpin valkoiseen taloon -kirjansa (Into) tiimoilta.

Arvostettuun Politico-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa Harding käy käsiksi Trumpin vuoteen 1987 sijoittuvan ensimmäisen Moskovan matkan taustoihin.

”KGB lähes varmasti mahdollisti matkan”, Harding kirjoittaa 19. marraskuuta julkaistussa artikkelissa.

KGB:n rekrytointiongelma

1980-luvun lopulla KGB:llä oli ongelma.

Mihail Gorbatšovin johdolla toteutettu liennytyspolitikka toi Neuvostoliiton lähemmäksi länttä ja teki samalla ulkomaantiedustelusta tärkeämpää kuin koskaan. KGB:llä oli kuitenkin vakavia vaikeuksia rekrytoida länsimaista todellisia tietolähteitä.

”Liian usein [KGB:n länsikontaktit] vain teeskentelivät saaneensa tietoa salaisilta lähteiltä. Todellisuudessa he kuitenkin vain kierrättivät materiaalia, jota olivat keränneet sanomalehdistä ja toimittajilta lounaspöydissä kuulemiaan juoruja”, Harding kirjoittaa Politicon artikkelissa.

KGB:n ulkomaantiedustelua johtanut kenraali Vladimir Alexandrovich Kryuchkov linjasi tammikuussa 1984 akuuteimmaksi huolekseensa agenttien rekrytoinnin kehittämisen. Perinteisesti neuvostotiedustelu oli keskittynyt vasemmistosympatioita osoittaneisiin kohteisiin. 1980-luvulla strategia ei kuitenkaan enää tuottanut toivottuja tuloksia.

KGB:ssä päätetiin hyödyntää rekrytoinnissa rohkeammin rahaa ja aina tehokasta imartelua.

Kaikkein vaikeinta oli hyödyllisten yhdysvaltalaiskontaktien naaraaminen. KGB:n USA:n osastolle annettiin selväsanainen ohje asiantilan korjaamiseksi: tärkein prioriteetti on hankkia aidosti hyödyllisiä amerikkalaisia kontakteja.

Kenraali Kryuchkovin toivelistalla olivat politiikan, tieteen ja liike-elämän kentillä nousujohteista uraa tekevät henkilöt, ”nuoret ja kunnianhimoiset ihmiset”. Heistä KGB pyrki keräämään mahdollisimman paljon ja mielellään mahdollisimman arveluttavaa tietoa.

Sitä pystyttäisiin käyttämään, jos joku lupauksista myöhemmin nousisi merkittävään asemaan. Hardingin mukaan KGB suunnitteli operaationsa vuosikymmenien aikajänteellä. Mahdollisten hyötyjen tiedettiin tulevan hitaast.

KGB:n ensimmäinen Donald Trump-kansio jo vuodelta 1977?

Harding myöntää, ettei KGB:n Trump-kiinnostuksesta alkamisen ajankohdasta ole saatavilla täsmällisiä todisteita. Aihetodisteiden pohjata hän arvioi, että nuori kiinteistömoguli on saattanut päätyä kommunististen tiedustelupalvelujen luupin alle jo vuonna 1977 – mennessään naimisiin tšekkimalli Ivana Zelnickovan kanssa.

Kylmän sodan aikana tšekkivakoojat tekivät tiivistä yhteistyötä KGB:n kanssa, erityisesti ulkomailla, missä he herättivät vähemmän huomiota kuin neuvostovakoojat.

Aikanaan salattujen, mutta prahalaisessa arkistosta vuuonna 2016 julkistettujen asiakirjojen mukaan tšekkivakoojat ”Al Jazra” ja ”Lubos” pitivät Zelnickovaa ja Trumpia tiiviisti silmällä Manhattanilla 1970-luvun lopulla ja muun muassa availivat vaimon isälleen Tšekkoslovakiaan lähettämiä kirjeitä.

Harding päättelee, että Tšekkoslovakian tiedustelupalvelujen ja KGB:n tiiviin yhteistyön takia havainnot ovat hyvinkin saattaneen kulkeutua Moskovaan.

Kotikulmilla vasten tahtoaan vakoilun kohteeksi joutuminen ei kuitenkaan ole Trumpin kannalta raskauttavaa. Harding arvioikin Trumpin ja venäläisten syventyneen kysymyksiä herättäneellä tavalla vasta kun kiinteistömogulin matkatessa Moskovaan.

Suurlähettiläs houkutteli Trumpin Moskovaan

Vuonna 1987 ilmestyneessä The Art Of The Deal -kirjassaan Trump kertoo idean Moskovaan lähtemisestä syntyneen syksyllä 1986 lounaskutsuilla. Kiinteistömoguli istui Neuvostoliiton suurlähettilään, Yuri Dubininin ja tämän Natalia-tyttären vieressä.

Natalia tunsi hyvin Trump Tower -tornitalohankkeen vaiheita ja teki yrittäjään vaikutuksen tiedoillaan. Imarreltu Trump kertoi, että pian pöydässä suunniteltiin jo Kremliä vastapäätä rakennettavaa luksushotellia.

Hardingin kirjoittaa, että Trumpin muistelo jää torsoksi. Kiinteistöyrittäjä tapasi Dubininit jo maaliskuussa 1986, jolloin Yuri oli juuri saapunut Yhdysvaltoihin YK-lähettiläänä työskentelevän tyttärensä perässä.

Turistikierroksella Dubininit piipahtivat Trump Toweriin, jossa he myös tapasivat Trumpin itsensä.

Neuvostodiplomaatti osaisi heti tehdä vaikutuksen isäntään kehumalla rakennusta.

”Trump suli heti. Hän on tunteellinen ja hiukan impulsiivinen ihminen. Hän myös tarvitsee tunnustusta ja luonnollisesti nauttii sitä saadessaan. Isäni vierailu vaikutti häneen kuin hunaja mehiläiseen”, Natalia Dubinin on muistellut tapaamista.

Tammikuussa 1987 Yuri Dubinin välitti Trumpille kirjeitse kutsun Moskovaan, valtion matkayhtiön Goscomintouristin järjestämälle matkalle. Hardingin mukaan matkatoimistoa pyörittivät käytännössä KGB.

Yö Leninin sviitissä

4. heinäkuuta 1987 Trump lensi ensimmäistä kertaa Moskovaan vaimonsa Ivanan ja tämän assistentin kanssa. Perillä vieraat saivat arvovieraiden vastaanoton. Trumpit majoitettiin Punaisen torin laidalla olevan National Hotel -hotellin Lenin-sviittiin. Vallankumousjohtaja oli majoittunut sinne vaimoineen lokakuussa 1917.

Hardingin mukaan koko hotelli oli KGB:n hallussa, ja huoneet mitä todennäköisimmin läpikotaisin salakuunneltuja.

Trump oli innoissaan kommunistisen maailman pääkaupungin tarjoamista bisnesmahdollisuuksista.

”Hotellille oli puolentusinaa potentiaalista paikkaa, moni niistä Punaisen torin lähistöllä”, Trump kuvaili Art of The Deal -kirjassa.

Hän ihasteli myös neuvostoviranomaisten kunnianhimoa ”tehdä diilejä”.

Ne jäivät kuitenkin suunnitelman asteelle. Trump ei lopulta rakentanut hotellia Moskovaan.

”Sama kuvio toistui hänen myöhemmillä Moskovan matkoillaan”, Harding kirjoittaa.

”Sen sijaan KGB:n Trumpia käsittelevä mappi on mitä ilmeisemmin kasvanut.”

Se, minkälaisena hyödykkeenä tiedustelupalvelu kiinteistömogulin näki, on epäselvää – niin kuin moni muukin asia KGB:n ja Trumpin suhteessa. Tiedusteluviranomaiset eivät tiedota operaatioistaan.

Aihetodisteiden pohjalta Harding pitää kuitenkin vähintäänkin todennäköisenä, että KGB:n ja Trumpin välille syntyi Kylmän sodan aikana jonkinlainen yhteys.

”Tieto siitä, miten tämä tapahtui, ja milloin yhteys syntyi, on piilotettu jonnekin KGB:n arkistoihin. Olettaen, että paperit ovat yhä olemassa.”

Lue myös:

Rotenbergit, Timtsenko, Harkimo – Pelastaako Trump pakotteista kärsineet liikemiehet?