Hädässä ostari tunnetaan: Mitä parempi vessa, sitä enemmän kulutetaan

Täällä kelpaa käydä asioilla. Olemme kierroksella pääkaupunkiseudun ostoskeskuksissa – tai pikemminkin niiden vessoissa. Tutkija Samuel Piha on esittänyt ajatuksen, että vessatilat ovat yksi keskusten menestystekijöistä. Tästä pitää ottaa selvä.

Kierroksemme alkaa Helsingin Kauppakeskus Itiksestä. Sen metsäteemaisesti stailatut WC-tilat ovat hienot. Vuonna 2014 uusitut saniteettitilat tuovat mieleen enemmän lentokentän kuin vuonna 1984 avatun kauppakeskuksen.

Tilaakin riittää: miesten puolella on 5 koppia ja 13 pisuaaria, naisten puolella koppeja on 20. Erillisiä invavessoja on kolme ja niiden lisäksi erillinen lastenhoitohuone. Vessat ovat moitteettoman puhtaat.

WC-aulassa on sohvia, juoma- ja välipala-automaatteja ja jopa mahdollisuus ladata matkapuhelinta tai muita mobiililaitteita.

Poletteja, kolikoita tai koodeja ei kysellä. Ainoastaan lastenhoitohuoneeseen pääsy on summerin takana.

Ainoa miinus on miesten vessan rikkinäinen käsikuivain. Se on helppo antaa anteeksi, sillä korjaus on lapun mukaan tilattu – ja toimivia kuivaimia on kolme.

Vessa se on mikä vetää

Itiksen vessojen uudistus suunniteltiin huolella, kertoo kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki.

− Uusimme ne täysin vuonna 2014 päättyneessä remontissa. Ennen hajallaan olleet pienet vessat koottiin yhteen paikkaan.

Uudistetut vessat ovat saaneet myönteistä palautetta. Kauppakeskuksen kokonaisvaltainen uudistus näkyy myös kävijämäärissä: taantumasta huolimatta Itkisen kävijämäärä kasvoi 2014 yli 9 prosenttia.

Tämä käy järkeen, toteaa Samuel Piha. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa väitöskirjaa tekevä Piha teki viime vuonna Tuurin kyläkaupassa tutkimuksen, jonka mukaan vessaa käyttäneet asiakkaat kuluttivat kauppakeskuksessa enemmän aikaa ja rahaa kuin ne, jotka eivät käyneet vessassa.

Tilastollinen yhteys oli selvä. Toimivat WC-palvelut ovat vetovoimatekijä ja kannattava sijoitus kauppakeskukselle.

Mutta millainen on hyvä yleisö-WC?

”Hyvä WC on helppo löytää, se on siisti ja ilmainen, eikä vaadi poletteja tai koodeja”, Piha kertoo.

Hyvä esimerkki ovat ABC-huoltoasemat, joiden koko arkkitehtuuri rakentuu WC-tilojen ympärille. Asemalle pysähtyvä haluaa yleensä ensimmäisenä vessaan, ja siksi ne on sijoitettu ovien viereen. Niitä on myös niin paljon, että koko bussilastillinen mahtuu kerralla asioille.

Tässä kohdassa Itiksen pisteet tippuvat. Vaikka vessat ovat isot ja siistit, suuressa kauppakeskuksessa kaikille avoimia käymälöitä löytyy vain kahdesta paikasta. Metroa lähimmistä ovista vessaan joutuu kävelemään toistasataa metriä ja vaihtamaan kerrosta. Aika pitkä matka, jos kärsii vaikka pidätysvaivoista.

Feirikki kertoo kauppakeskuksen pysyvän silti keskitetyssä ratkaisussa ainakin toistaiseksi.

”Näin pystymme pitämään tilat paremmin siisteinä. Lisäksi meillä on asiakas-WC:t myös ostoskeskuksen toisessa päässä.”

Potta piilossa

Jatkamme matkaa Jumboon Vantaalle. Suomen liikevaihdoltaan suurimman kauppakeskuksen päävessat ovat ilmaiset, mutta parhaat päivänsä nähneet. Miesten vessassa potta on piilotettu lavuaarin alle niin tehokkaasti, että sen huomaa vain hyvällä tuurilla.

Vuonna 2005 valmistuneen laajennusosan vessat ovat selvästi siistimmät, mutta syrjässä toisessa kerroksessa.

Iloinen yllätys ovat ruokamarkettikerroksen vessat. Ne on sijoitettu fiksusti heti ulko-ovien viereen. Bussilastillista väkeä ne eivät kyllä vedä. Miesten puolella kahdessa vessassa on yhteensä neljä koppia ja kaksi pisuaaria, naisten puolella koppeja on yhteensä kuusi.

Jumbon kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro kertoo, että WC-tilojen uudistamisesta on tehty päätös ja uudistukset toteutetaan lähiaikoina. WC-tilojen sijainnit pysyvät silti ennallaan.

Lehtoaro ei usko, että vessojen kunto on vaikuttanut pienessä laskussa olleisiin asiakasmääriin tai myyntiin.

”Kyllä se on yleinen talouden tilanne ja kilpailu”, Lehtoaro toteaa.

Ilmaiseksi asioille

Seuraavaksi vuorossa on Myyrmanni Vantaalla. Siellä vessaan jonotetaan: kauppakeskuksen päävessat ovat remontissa ja naisten käytössä on vain inva-WC. Lisäksi opastetaan yläkerran vessoihin.

Miesten puolella uudistus on jo tehty. Vessa on silti selvästi pienempi kuin Itiksessä tai Jumbossa, koppeja on kolme, pisuaareja samoin.

Myös yläkerran vessat ovat pienet. Kaksi koppivessaa, yksi miehille ja yksi naisille. Molemmat ovat huonossa kunnossa ja sotkuisia. Niitä tuskin on remontoitu perusteellisesti sitten Myyrmannin aukeamisen 1994.

Lisäksi on kaksi pientä koppivessaa ravintoloiden lähellä. Niille ei kuitenkaan ole opasteita.

Kauppakeskuksen omistavan Cityconin kaupallinen johtaja Mari Laaksonen kertoo, että tulimme hieman huonolla hetkellä. Myyrmannin WC-palvelut uudistetaan kokonaan ja jo keväällä tilanne on parempi.

”Seuraavaksi tehdään kolmoskerros ja sen jälkeen ravintolamaailma, johon myös lisätään yksi vessa. Myös opasteita tullaan parantamaan”, hän lupaa.

Mutta ollaanko tekemässä lisää vessoja esimerkiksi ensimmäiseen kerrokseen, jossa ihmisvirrat ovat vilkkaimpia?

”Ei. Ravintolat ja kahvilat ovat toisessa kerroksessa, joten vessojen on luonteva olla siellä.”

Kaikkiaan Citycon omistaa Suomessa 20 kauppakeskusta. Laaksonen kertoo, että niiden WC-palveluja on viime vuosina muutettu maksuttomiksi.

”Jyväskylän Forumissa se piti muuttaa takaisin maksullisiksi ilkivallan vuoksi.”

Yleistrendi on kuitenkin kohti maksuttomuutta?

”Ehdottomasti. Asiakkaille pitää tarjota miellyttävät palvelut, jotta he viihtyvät.”

Vain valikoiduille asiakkaille

Kauppakeskuksissa on vessoja myös ravintoloiden ja kahviloiden yhteydessä. Niihin ei ole opasteita. Useimmissa on myös erillinen kielto tai maksu muille kuin liikkeen asiakkaille.

Mikseivät kauppakeskukset edellytä, että liikkeet avaavat vessansa kaikille?

Jumbon Olli Lehtoaro vastaa, että kyse on vuokratuista tiloista, joiden käytöstä päättävät vuokralaiset.

”Niille on tärkeää, että heidän omat asiakkaansa pääsevät vessaan.”

Mutta tutkija Pihan ajatusten perusteella voisi ajatella, että kaikille avoin vessa lisäisi myös yksittäisten liikkeiden asiakkaita.

Feirikki vastaa kuitenkin, että ratkaisu on vuokralla olevien yrittäjien.

Istuinrengaskin puuttuu

Kierroksen karuin vessatilanne jäi kuitenkin viimeiseksi.

Vuonna 2006 avattu Kampin kauppakeskus Helsingissä on kävijämääriltään Suomen suurin, mutta vessojen houkuttelemana sinne tuskin tullaan. Vessat olivat maksullisia viime joulukuulle saakka, mutta ovat ne karussa kunnossa.

Vilkkaimmassa kerroksessa Narinkkatorin tasolla on yksi miehille ja naisille avoin sekavessa, jossa on neljä koppia. Kopin pöntössä ei ole istuinmuovia.

Seinällä oleva lappu myöntää tilanteen: v1essat ovat käyttöikänsä päässä, toteaa kauppakeskuspäällikkö Heli Vainion allekirjoittama viesti, joka ohjaa keskuksen muihin vessoihin. Myös ne ovat nuhjuja, mutta hieman paremmassa kunnossa. Viidennen kerroksen inva-WC:n lastenhoitotaso on poistettu rikkoontumisten vuoksi.

Läheltä kaukoliikenteen terminaalia löytyy muisto menneestä: maksullisia vessoja, joihin pääsee poletilla.

Kännykällä vessaan

Kampissa ollaan tilanteesta tietoisia. Toistaiseksi se ei ole näkynyt kävijämäärissä: viime vuonna Kamppi teki uuden ennätyksen. Siellä oli 38 miljoonaa kävijää.

”Tietenkään emme tiedä, miten ihmiset olisivat viihtyneet keskuksessa, jos vessat olisi uusittu vaikka kaksi vuotta sitten”, Heli Vainio huomauttaa.

Vessat uusitaan nyt kevään aikana. Ravintolamaailmaan Narinkkatotin tasolle tulee Itiksen kaltainen avoin ratkaisu.

Kamppi poikkeaa useimmista muista kauppakeskuksista siinä, että se on myös liikenteen solmukohta. Kävijämääriltään kauppakeskus on Suomen suurin, mutta keskiostos on vain 6 euroa. Se on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa keskuksissa. Lisäksi aukioloajat ovat selvästi laajemmat.

Ehkä Kamppi ei halua nuorisoa keskukseen notkumaan?

”Päinvastoin”, Vainio vakuuttaa.

”Myös meille ihmisten viihtyvyys on tärkeää. Ihan sama logiikka meillä on kuin muillakin.”

Yhdessä asiassa Kamppi kuitenkin poikkeaa valtavirrasta: osa vessoista pysyy jatkossakin maksullisia. Tämä johtuu aukioloajoista.

”Ne vessat ovat auki vuorikauden ympäri ja öisin vessoihin kohdistuu ilkivaltaa. Maksullisuus on keino rauhoittaa tilannetta.”

Pientä muutosta on luvassa.

”Jatkossa maksun voi hoitaa kännykällä. Kolikoita on harvoin mukana.”