Eläinrääkkäykset yhä räikeämpiä – huumekämpissä sairaita ja nälkiintyneitä lemmikkejä

Eläinlääkäri törmää tarkastuskäynnillä tyhjiin viinapulloihin, huumeruiskuihin ja kannabisviljelmiin. Peränurkasta raahautuu vastaan luilleen laihtunut lemmikki.
Paula Sallinen
Tutkitut 16.4.2015 06:14

Ruskea koira haukkui raivokkaasti oven takana. Taustalla kuului muidenkin koirien haukuntaa.

Poliisit olivat huhuilleet ovenraosta koirien omistajaa, Tiinaa, mutta asunnon ovi pysyi kiinni. Sisälle oli kuitenkin päästävä. Koirien huonosta hoidosta oli tehty kaksi eläinsuojeluilmoitusta Helsingin valvontaeläinlääkärille alkuvuonna 2010.

Valvontaeläinlääkäri oli jo edellisenä päivänä käynyt soittamassa Tiinan ovikelloa Helsingin Herttoniemessä, mutta turhaan. Tämä ei avannut ovea, vaikka oli kotona. Nainen ei ollut myöskään vastannut puheluihin eikä yhteydenottopyyntöihin. Nyt eläinlääkäri oli pyytänyt virka-apua poliisilta. Jos ovea ei avattaisi, poliisi päästäisi eläinlääkärin asuntoon.

Helsingissä valvontaeläinlääkärit käyvät tarkistuskäynneillä työparin kanssa, sillä heitä saatetaan uhkailla. Harvoin ihmiset käyvät päälle, mutta toisinaan joku tarraa käteen tai tönii ulos asunnosta. Poliisipartio on mukana silloin, kun asuntoon mennään vastoin asukkaan tahtoa tai hänellä on väkivalta- ja huumerikostausta.

Vedettä ja ruoatta

Herttoniemeläisessä asunnossa poliiseja ja eläinlääkäriä odotti järkyttävä sotku sekä koirien omistaja.

Poliisin ottamissa kuvissa näkyy, kuinka suuria pissalammikoita ja ruskeita tassunjälkiä oli ympäri asuntoa. Kylpyhuoneen lattialla kuivunut virtsavana oli luikerrellut viemäriin. Kylpyhuoneessa oli myös koirankakkaläjiä.

Koirat olivat tehneet tarpeensa myös makuuhuoneeseen. Sieltä eläinlääkäri ja poliisit löysivät sotkuisen pentulaatikon, jonka pohjalla oli tahriintuneita huopia ja vaneriseinillä kuivunutta verta. Ruskeaturkkinen emä, rottweilerin ja amerikanbulldogin risteytys, imetti laatikossa viikon ikäisiä pentuja. Niitä oli kolmetoista. Emän kallonluut, kylkiluut ja lantionluut töröttivät selvästi. Se oli saanut aivan liian vähän ruokaa. Pennut olivat hyvässä kunnossa.

Asunnossa oli kolme muuta aikuista koiraa, kaksi dalmatialaisurosta ja yksi rottweiler-bulldoginarttu. Nekin olivat hyvin nälkiintyneitä ja janoisia, sillä kupeissa ei ollut ruokaa eikä vettä. Valvontaeläinlääkäri kuvasi myöhemmin oikeudessa, että koirat olivat olleet laihoja kuin vinttikoirat. Toista urosta, ruskeapilkkuista dalmatialaista, oli purtu monta kertaa, ja sillä oli lukuisia arpia. Myöhemmin poliisikuulusteluissa Tiina kertoi, että urokset ottivat yhteen, minkä vuoksi toinen niistä oli menossa takaisin kasvattajalle.

Tarpeetonta julmuutta

Valvontaeläinlääkäri komensi Tiinaa ruokkimaan ja juottamaan koirat. Ne hotkivat kaiken ruoan, minkä saivat. Omituista oli, että koiranruoasta ei ollut pulaa. Asunnosta löytyi kolme kuivamuonasäkkiä, lähes kolmekymmentä kiloa.

Tiina kertoi eläinlääkärille, että oli ruokkinut koiria joka päivä, mutta ilmeisesti liian vähän. Hänen mielestään koirat olivat hoikkia, mutta eivät nälkiintyneitä.

Oli selvää, että koirat piti ottaa huostaan saman tien. Valvontaeläinlääkäri määräsi, että koirat viedään tilapäisesti Viikin löytöeläintalolle. Sinne päätyvät pääkaupunkiseudun muutkin huostaanotetut eläimet, joka vuosi noin 200 eläintä.

Poliisikuulusteluissa Tiina kertoi, että oli parhaansa mukaan yrittänyt hoitaa koiria. Hiljattainen ero poikaystävästä oli kuitenkin masentanut niin, että hän ei ollut jaksanut.

Maaliskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa. Sen mukaan Tiina oli tahallaan jättänyt koirat ilman ruokaa ja hoitoa. Kohtelu oli ollut julmaa, sillä se oli aiheuttanut eläimille tarpeetonta kipua, kärsimystä ja tuskaa.

Oikeus tuomitsi Tiinan 105 tunnin yhdyskuntapalveluun eläinsuojelurikoksen lisäksi muun muassa laittomasta uhkauksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Lisäksi hänet tuomittiin lähes neljän vuoden eläintenpitokieltoon. Eläintenpitokielto päättyy tämän vuoden lopussa.

Pulloja, neuloja

Päihteet, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen.

Tässä pääsyyt eläinten kaltoinkohteluun, sanoo Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Mirjami Mattila. Niin myös Tiinalla. Hän käytti päihteitä, oli kertomansa mukaan masentunut ja hänet oli tuomittu useista rikoksista.

Kun elämä lähtee sivuluisuun, lemmikitkin kärsivät.

”Lemmikkien hoito unohtuu silloin, kun ihminen ei pysty tai jaksa hoitaa edes itseään. Eläimiä hankitaan, koska niistä on ihmisille turvaa ja seuraa, mutta samalla unohtuu, että eläimet tarvitsevat rutiineja ja hoitoa päivittäin”, Mattila sanoo.

Päihdeongelmat käyvät ilmi usein eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä. Asunnossa voi olla paljon tyhjiä pulloja, huumeneuloja tai muita huumeiden käyttövälineitä sekä kannabiskasveja. Joskus ihmiset kertovat itse valvontaeläinlääkäreille, että he ovat menossa vieroitukseen.

Harvassa eläinsuojelurikoksessa on kyse suoranaisesta väkivallasta, mutta hoidotta jättäminenkin voi aiheuttaa eläimelle kipua ja kärsimystä.

”Esimerkiksi koiria ei ulkoiluteta tarpeeksi usein, eläimillä ei ole vettä tai ruokaa ja ne ovat hyvin laihoja. Turkit voivat olla hoitamatta, eikä eläimiä ole viety eläinlääkärille, vaikka siihen olisi syytä.”

Naapurusto valvoo

Valvontaeläinlääkärit tekivät Helsingissä viime vuonna lähes 400 eläinsuojelutarkastusta.

Tarkastukset perustuvat tavallisesti ulkopuolisten tekemiin ilmoituksiin ja ne tehdään suureksi osaksi yksityisasuntoihin. Useimmiten ilmoituksen tekee naapuri tai tuttu. Lähes kaksi kolmasosaa ilmoituksista johtaa joihinkin eläinsuojelullisiin toimiin. Peräti puolessa tapauksista eläimet otetaan kiireellisesti huostaan. Aina huostaanoton syynä eivät ole kurjat olot. Lemmikin omistaja on voinut joutua sairaalaan, poliisin säilöön tai hän on voinut hylätä lemmikkinsä. Silloin eläimelle on järjestettävä hoito muualta.

Räikeimmistä tapauksista valvontaeläinlääkäri tekee rikosilmoituksen poliisille. Vuosittain rikosilmoituksia tehdään parisenkymmentä.

”Enemmänkin olisi hyvä tehdä, mutta kun resursseja on vähän, joudumme ratkaisemaan, teemmekö viisi tarkastuskäyntiä vai yhden tutkintapyynnön. Törkeistä tapauksista teemme aina rikosilmoituksen”, Mattila kertoo.

Valvontaeläinlääkärit ovat tiukoilla. Helsingissä valvontaa hoitaa kaksi eläinlääkäriä.

”Tapaukset ovat myös aiempaa hankalampia. Ihmisillä voi olla paljon eläimiä, joita pidetään huonosti, tai sitten omistaja ei pysty viemään lemmikkiään lopetettavaksi, vaan niitä halutaan hoitaa lääketieteellisesti, vaikka ennuste on huono.”

Viimeiselle matkalle

Mustaruskea cavalier kingscharlesinspanieli kyyhöttää valokuvassa apeana selkä köyryllä. Kuva oli otettu eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä heinäkuussa 2012. Se lienee viimeinen koirasta otettu kuva, sillä koira jouduttiin lopettamaan tarkastuskäynnin jälkeen.

Nuori spanieli painoi vain noin kolmasosan normaalipainosta, alle kolme kiloa. Sillä ei juuri ollut lihaksia jäljellä, sen sieraimista valui kellertävää nestettä ja hengitys rohisi. Kummassakin silmässä oli sarveiskalvohaavaumat ja vaikea silmäsairaus. Eläinlääkärin mukaan koira kärsi munuaisten vajaatoiminnasta, mikä oli surkastuttanut sen lihakset. Oireiden oli täytynyt jatkua kuukausia, jopa puoli vuotta.

Poliisikuulusteluissa Sofia, koiranomistaja, kertoi, että koiralla oli vajaa puoli vuotta aiemmin todettu epilepsia. Eläinlääkäri oli kirjoittanut reseptin tajuttomuuskouristuskohtaukseen, mutta omistaja oli jättänyt lääkkeet ostamatta. Sofia kertoi, että hän oli yrittänyt etsiä koiralle uutta kotia nettipalstalla, koska hän oli lähdössä opiskelemaan eikä voinut ottaa koiraa uudelle opiskelupaikkakunnalle.

Omistajaehdokas löytyikin netin kautta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei käy ilmi, näkikö hän huonokuntoisen spanielin ja tekikö eläinsuojeluilmoituksen. Sekin on epäselvää, sepittikö Sofia poliisikuulusteluissa kertomuksen koiran kunnon äkillisestä heikkenemisestä. Joka tapauksessa, Sofian kertoman mukaan, koiran kunto oli romahtanut pari päivää ilmoituksen jättämisen jälkeen. Spanieli oli vaikuttanut flunssaiselta, eikä se jaksanut syödä tai juoda.

Oikeudessa todistaneen eläinlääkärin mukaan oireiden oli täytynyt jatkua kuukausien ajan. Käräjäoikeuden mukaan Sofian oli pitänyt huomata, ettei koira ollut terve. Siitä huolimatta hän ei ollut hankkinut koiralleen kunnollista hoitoa.

Oikeus tuomitsi Sofian eläinsuojelurikoksesta 360 euron sakkoihin ja viiden vuoden eläintenpitokieltoon.

Enintään sakot

Eläinsuojelurikoksista saa tavallisesti sakkoja. Se on lievin rangaistus, jonka käräjäoikeudessa voi saada. Vankeutta määrätään vain muutamalle henkilölle vuodessa, tavallisesti törkeistä eläinsuojelurikoksista.

Eläinsuojelujärjestöt ovat olleet huolissaan myös siitä, että eläinsuojelurikoksia ei viedä oikeuteen. Vuonna 2013 syyttäjä teki yli 30 syyttämättäjättämispäätöstä tapauksista, joissa järjestöjen mukaan eläin oli joutunut kärsimään. Joskus asia ei etene oikeuteen, koska on epäselvää, kuka on vastuussa lemmikin hoidosta.

Syytettä ei nostettu esimerkiksi tapauksessa, jossa omistaja oli jättänyt koiran asuntoon ilman ruokaa, sillä hän oli jättänyt koiran toisen ihmisen hoitoon. Myös kissan lopettaminen kirveellä oli syyttäjän mielestä niin vähäinen rikos, ettei sitä viety oikeuteen. Syyttäjä voi jättää syyttämättä rikoksesta, jos teko on vähäinen tai siitä voi saada vain sakkoja.

Sen sijaan eläintenpitokieltoja määrätään nykyään hieman enemmän kuin aiemmin, kertoo Eviran lakimies Minna Ruotsalo. Keskimääräinen eläintenpitokielto kestää noin neljä vuotta.

”Eläintenpitokieltojen lisääntyminen johtuu siitä, että myös eläinsuojelurikoksista annetut rikostuomiot ovat kasvussa. Syynä on kenties se, että epäilyistä ilmoitetaan enemmän viranomaisille ja eläinsuojeluvalvonta on tehostunut.”

Valvonta on jämäköitynyt, sillä kunnissa työskentelee nykyään noin 40 eläinlääkäriä, jotka keskittyvät lähes yksinomaan eläinsuojeluvalvontaan.

Jätteiden keskellä

Pyykkikoneen edessä on vaatevuori. Vaatteita on levitelty myös sängylle ja lattioille. Siellä täällä on koirankakkaa ja pissaa.

Makuuhuoneen ikkunoissa on kirjavat lastenverhot, seinän vierellä lasten parvisänky. Kaksi reppua ja sählymaila lojuvat olohuoneen lattialla. Tummanpunaiset verhot on vedetty ikkunan eteen. Asunnossa on vaikea hengittää.

Huoneistossa elää kaksi koiraa. Toinen koirista muistuttaa saksanpaimenkoiraa, toinen, mustavalkoinen, on sitä pienempi. Koirat ovat laihoja, sillä ruokaa ei ole missään. Ainoastaan ruokajätettä. Niillä ei ole myöskään puhdasta vettä. Koirien lihakset ovat surkastuneet, ja niiden kynnet kasvaneet pitkiksi.

Myöhemmin oikeudessa syyttäjä kuvaili asuntoa eläintenpitoon soveltumattomaksi, jopa vaaralliseksi.

Asunnossa on myös kaksi marsua, vanha naaras ja leikkaamaton uros. Marsuilla ei ole tarjolla heinää, eikä muutakaan syötäväksi kelpaavaa. Toinen marsuista on hyvin laiha, ja sen hampaat ovat kasvaneet pitkiksi. Se on hyvin nälkäinen. Marsun korvat ovat likaiset ja peräpää tuhriintunut. Toinenkin marsuista on huonossa kunnossa. Sen hampaat ja kynnet ovat liian pitkät.

Eläimiä ei ole hoidettu kunnolla pitkään aikaan.

Vastuu hukassa

Eläinsuojeluilmoituksia tehdään useimmiten koirista, mutta myös kissoista, eksoottisista lemmikeistä, häkissä pidettävistä lemmikeistä ja hevosista. Syynä ei ole se, että koiria pidettäisiin huonommin kuin muita lemmikkejä, vaan se, että laiminlyönnit huomataan helpommin.

”Koiria on ulkoilutettava, ja siksi huono hoito huomataan helpommin. Kissojen hoidon laiminlyönti huomataan, jos joku on käynyt asunnossa. Valistunut arvaukseni on, että valvontaeläinlääkärien tietoon tulee vain jäävuoren huippu eläinsuojelurikoksista”, Mattila sanoo.

On tavallista, että samalla omistajalla on useita eri eläinlajeja, joita hoidetaan huonosti.

Kahden marsun ja koiran tapauksessa on kuitenkin erikoinen piirre. Eläinten omistaja Sari oli muuttanut pois asunnosta, mutta jättänyt lemmikkinsä sinne. Asunnossa asui nyt vain Niina.

Oikeudessa Sari syyttii Niinaa rähjäisestä asunnosta. Sarin mielestä asunnon siivoaminen ei kuulunut hänelle, eihän hän enää asunut siellä. Niinan mielestä eläintenhoito ei ollut hänen vastuullaan, sillä eläimet olivat Sarin. Kumpikin myönsi oikeudessa, että eläimet oli hoidettu huonosti.

Mattilan mukaan on melko tavallista, että vastuuta eläinten hoidosta heitellään useidenkin ihmisten välillä. Joskus omistaja on saattanut olla päihtynyt eikä muista, mitä hoidosta on sovittu.

Helsingin käräjäoikeus oli sitä mieltä, että kumpikin naisista oli vastuussa koirista ja marsuista. Heille määrättiin yhteensä 700 euron sakot.

Eläimiä he eivät saa pitää viiteen vuoteen.

Tiinan, Sofian, Sarin ja Niinan nimet on muutettu.