Hallitus leikkasi Tekes-tukia – sisäpiiriläinen ehti saada potin

Kun tukiaisia jaetaan, kannattaa pyrkiä kupin ääreen. Firmoille valtion tukirahaa jakavan Tekesin johdossa istuu mies, jonka sijoituskohteet ovat tuensaajien joukossa.
Liisa Kauppinen, Annu Laine, Tuomas MacGilleon
Tutkitut 11.6.2015 07:08

Uskotko, että kaamosmasennus katoaa, jos vain valaiset pikkiriikkisellä lampulla korvaasi?

Ei sen väliä, vaikket uskoisikaan. Pääasia nimittäin on, että tarpeeksi moni uskoo. Kun suomalainen media on repostellut viime vuosina korvavaloyritys Valkeen tuotteen epäuskottavuudella, Valkeen hallituksen puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja, riskisijoittaja Timo Ahopelto ei ole ollut moksiskaan.

Maaliskuussa 2012 Ylen MOT-ohjelma pudotti korvavalon tieteellisen pohjan. Ohjelman mukaan Valkeen julkaisemissa tutkimuksissa oli puutteita, eikä niiden perusteella korvavaloa olisi voinut markkinoida esimerkiksi kaamosmasennuksen tai aikaerorasituksen lievittäjänä. Saman vuoden joulukuussa Skepsis ry myönsi korvavalolle Huuhaa-palkinnon.

Kielteisestä mediahuomiosta huolimatta valtion innovaatiorahoituskeskus Tekes jatkoi Valkeelle myöntämänsä rahoituksen maksua vuosittain. Tekes maksoi Valkeelle yli 1,1 miljoonaa euroa lainoina ja avustuksina vuosina 2010–2012. Seuraavina vuosina 2013–2014 maksuun meni lähes 1,3 miljoonaa euroa lisää.

Tämä ilmeisesti todistaa, että etiikka ja bisnesidea tällaisessa verovarojen käyttämisestä olivat kunnossa. Vai olivatko sittenkään?

Miljoonamälli

Valkeen riepoteltu tiedetiimi teki uusia tutkimuksiaan korvavalon jatkokehittelyä varten.

Tammikuussa 2014 Ahopelto suitsutti Valkeen blogissa firman verkkosivuilla julkaistuja tieteellisiä artikkeleita ja paheksui aiheesta tehtyä kriittistä journalismia.

“Tämä ei ole median eikä ihmisten vika, mutta Valkeeta tutkimalla saisi loistavan koulukirjaesimerkin rikkinäisestä puhelimesta ja miten taitavasti tarjoillut huhut muuttuvat faktoiksi ihmisten mieliin”, hän kirjoitti.

Valkee oli tehnyt tappiota jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Vuoden 2014 tulos painui lähes 3 miljoonaa euroa miinukselle.

Ylioppilaslehti tarttui Valkeen tarinaan syyskuussa 2014. Tuolloin Tekesistä kommentoitiin lehdelle, ettei tieteellisten todisteiden puutetta ja etiikka-ongelmia ”ole suoranaisesti pohdittu rahoituspäätösten yhteydessä”. Tekesin viesti oli, että mikäli tuote ei ole toimiva eikä myy, sille ei tipu rahaakaan.

Kun kyseinen artikkeli ilmestyi, Valkeen hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopelto oli vähän aikaa sitten korkannut tuoreen paikkansa Tekesin johtokunnassa. Kesäkuussa 2015 riskisijoittaja on istunut Tekesin korkeimmassa päätöksentekoelimessä jo lähes vuoden.

Tekes-kakusta nauttivat yhä hänen pääomasijoitusyhtiönsä Lifeline Venturesin yli 40 sijoituskohteesta reilut 30. Tekes on rahoittanut niitä lainoilla ja avustuksilla vuodesta 2010 yhteensä yli 40 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtion riskisijoitusyhtiö Tekes Pääomasijoitus Oy:n suurin sijoitussitoumus, 3 miljoonaa euroa, on kiinni Lifeline Venturesissa.

Uraohjus

Syksyllä 2013 julkaistiin Sand Hill Roadkirjan ensimmäinen painos. Kirjan päähenkilö ottaa ja lähtee Amerikkaan hulluutta hipova tavoite päässään: tyhjästä luodusta yrityksestä pitää tulla alansa paras maailmassa. Mikään sitä vähempi ei riitä.

Esikoisromaanin etukannen takana hymyilee mustavalkokuvassa salaperäisesti kaukaisuuteen katsova mies. ”Timo Ahopelto on suomalaisen yritysmaailman parhaiten pidetty salaisuus”, maalaa kansiliepeen kirjoittajakuvaus.

Toteamus on kuvaava. Ahopelto on kaikkialla ja ei missään yhtä aikaa.

Tekes ei nimittäin ole vasta 40-vuotiaan miehen ainoa suomalaisen yritysmaailman vallankäytön alue. Hän istuu myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n, Tekniikan edistämissäätiön TES:n sekä kasvuyritystapahtuma Slushin hallituksissa ja on yksi Startup-säätiön perustajista. Hän on ollut mukana rahoittamassa Suomen viime vuosien puhutuimpia startup-yrityksiä, kuten peliyhtiö Supercelliä. Onpa hän sitä ennen ehtinyt valloittaa yrittäjänä Piilaaksonkin ja kirjoittaa siitä kirjan.

Suurelle yleisölle hän on silti tuntematon suuruus.

Jo vuonna 2000 Ahopelto oli 25-vuotias vastavalmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööri, jolla oli visio maailmanvalloituksesta. Sen ensimmäinen luku oli nimeltään CRF Health. Yhtiön kehittämän sähköisen potilaspäiväkirjan oli tarkoitus siirtää lääkeyritykset, lääkärit ja potilaat lyijykynämerkinnöistä nykyaikaan.

Yritys oli hädin tuskin rekisteröity, kun se jo nousi iltapäivälehtien otsikoihin. Lööpeissä tosin paistatteli yhtiökumppani Jaakko Ollila, Nokian silloisen pääjohtajan Jorma Ollilan poika. Toimitusjohtaja Ahopelto pysytteli kulisseissa.

Tekes-nosteeseen

Tekes on alusta asti ollut Ahopellon uran moottori. Ilman Tekesin myöntämää rahoitusta potilaspäiväkirjan kehitykseen sijoittajat olisivat todennäköisesti arastelleet, ja rahaa olisi ollut käytettävissä merkittävästi vähemmän jos ollenkaan. Tämän Ahopelto myönsi jo blogissaan vuonna 2011.

Tekes siis ratkaisi maailmanvalloituksen onnistumisen. CRF Healthin ohjelma myytiin viidessä vuodessa yli 60 maahan. Ahopelto yhtiökumppaneineen vaurastui myymällä osuuksia yhtiöstä. Vuonna 2010 he ostivat 45 prosenttia osakkeista takaisin kuuden miljoonan euron hintaan.

Toisin sanottuna, ilman Tekesiä Timo Ahopellosta ei olisi tullut ”The” Timo Ahopeltoa. Hänen ensimmäinen yrityksensä olisi kompastunut jo alkumetreillä. Todennäköisesti hän ei olisi koskaan ryhtynyt Piilaaksossa tapaamiensa laskelmoivien ja viileiden riskisijoittajien tapaan bisnesenkeliksi.

Ristiriitaiset kassavirrat

Enkeleiksi kutsutaan hyvin varhaisen vaiheen sijoittajia. Tuolloin yrityksellä ei yleensä ole vielä liikevaihtoa tai virallisia toimitilojakaan, ainoastaan idea tuotteesta.

Omat enkelinsiipensä Ahopelto levitti vuonna 2010 perustamalla yhtiökumppaninsa Petteri Koposen kanssa Lifeline Ventures -nimisen pääomasijoitusyhtiön. Sen huomaan päätyneiden sijoituskohteiden taloudellinen menestys on ainakin toistaiseksi antanut odottaa itseään.

Vain pelejä suunnitteleva Supercell on ollut voitollinen, mutta viiden vuoden aikana suurin osa sijoituskohteista on tuottanut säännöllisesti tappiota. Lifeline Venturesin ja sen tytäryhtiöiden yhteistulos oli toissa vuonna vajaat 300 000 euroa.

Sen sijaan Ruotsiin rekisteröidyt kolme osakeyhtiötä tahkosivat tuolloin yli 23 miljoonan euron liikevoiton. Sikäläisten firmojen posti kulkee verosuunnittelupalveluja tarjoavan Intertrust-konsernin kautta.

Rikastuminen ei Ahopellon verotiedoissa näy. Hänen ansiotulonsa ovat koko uran aikana pysytelleet 100 000 euron tuntumassa. Vuosi 2006, jolloin Ahopelto jätti nuoremman Ollilan kanssa perustetun firman toimitusjohtajuuden, näkyy niissä pienenä 260 000 euron piikkinä.

Pääomatuloja Piilaakson miljonäärille on vuoden 2000 jälkeen kertynyt yhteensä alle 3 000 euroa.

Keisari ja uudet vaatteet

Vielä vuonna 2002 Ahopelto totesi Talouselämälle antamassaan haastattelussa:

“Mitään liiketoimintaa ei ole syytä pitää elossa, jos se ei puolessatoista vuodessa käänny voitolle tai ainakin näytä pian niin tekevän”.

Osa Tekes-miljoonia saaneista Lifeline Venturesin sijoituskohteista näyttävät poikivan mittavia tappioita pitkään.

Esimerkiksi syövän immuunihoitoja kehittävä Oncos Therapeutics puhuu vuoden 2013 toimintakertomuksessaan avoimesti rahoitusvaikeuksistaan ja spekuloi mahdollisella konkurssitilanteella. Miljoonatappioista ja osakepääoman hupenemisesta huolimatta Oncos Therapeutics perusti tytäryhtiön Sveitsiin vuonna 2012.

Jätteenkäsittelyrobotteja vuodesta 2007 kehittänyt ZenRobotics puolestaan joutui rakentamaan tuotteensa alusta lähtien uudestaan.

“Jätteitä lajittelevan robotin on kyettävä tekemään tuhansia poimintoja tunnissa. ZenRoboticsin laite osasi lajitella, mutta se ei osannut tehdä sitä riittävän nopeasti”, Talouselämä kirjoitti vuoden 2014 lokakuussa. Vuonna 2006 perustettu, verensokerimittareita valmistava Mendor arvioi kuluvan vuoden tammikuussa tarvitsevansa merkittävästi lisää rahoitusta.

Oncos Therapeutics, ZenRobotics ja Mendor ovat saaneet Tekes-rahoitusta 2010–2014 joka vuosi, yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Samat yritykset kirjasivat vuosina 2009–2013 yhteensä yli 27 miljoonan euron tappiot, mikä on tuplaten saatujen Tekes-tukiaisten määrä.

Mittavat miinukset saattaisivat nostaa hikikarpaloita sijoittajan otsalle. Suomalaisiin yrityksiin rahaa laittavat enkelisijoittajat eivät tosin ole niin huimapäisiä kuin ajatus riskisijoittajasta antaa ymmärtää.

Esimerkiksi pelijätti Atarin entinen toimitusjohtaja David Gardner totesi vuonna 2012, että Suomeen sijoittavan enkelin riski on muita pienempi juuri Tekesin vuoksi. Hän tietää mistä puhuu: Gardner on sijoittanut Supercelliin ja PlayRaveniin, kahteen Tekesin rahoittamaan suomalaiseen peliyhtiöön. Yrittäjät ja sijoittajat pystyvät työntämään yrityksiä eteenpäin tappiollisena pidempään, kun Tekes ottaa osan riskistä. Konkurssiin joutunut yritys ei joudu maksamaan Tekesin lainoja takaisin.

Kokouskäytännöt

”Usein kuulee sanottavan, että Suomessa Tekesin virkamiehet valitsevat voittajayritykset ja päättävät, kuka saa rahaa. Sekään ei pidä paikkaansa”, Ahopelto kirjoitti Tekniikka&Talous -lehden kolumnissaan marraskuussa 2013.

Kun Tekesin johtokunnan kokouksissa käsitellään sen jäsenen yrityksiä koskevia asioita, tämän on poistuttava neuvotteluhuoneesta. Ahopelto on jäävännyt itsensä toimikaudellaan huhtikuun loppuun mennessä kahdesti ja on ollut kaksi kertaa poissa, käy ilmi johtokunnan pöytäkirjoista. Toiseen jääväykseen liittyy Tekesin toiminnan uusi haara Tekes Pääomasijoitus Oy, jolle valtio on keskittänyt pääomasijoitustoimintaansa viime vuodesta alkaen.

Valtion kokonaan omistama pääomasijoitusyhtiö aloitti toimintansa keväällä 2014. Pääomansa yhtiö saa veronmaksajilta eli Tekesiltä, ja sen sijoitusten kohteina ovat yksityiset pääomarahastot, jotka investoivat rahaa yrityksiin.

Loppu onkin arvattavissa.

Tekesin edellinen johtokunta hyväksyi 4,5 miljoonan euron sijoituksen Tekes Pääomasijoitukselle viimeisessä kokouksessaan 25. kesäkuuta 2014. Jatkoa seurasi lokakuussa, kun uusi johtokunta myönsi yhtiölle 15 miljoonan euron lisäpääomituksen lokakuussa 2014. Käsittelyn ajaksi Timo Ahopelto poistui kokoustilasta.

Kokousta edeltävänä päivänä, 23. lokakuuta 2014, Finnvera tiedotti Tekes Pääomasijoituksen ostaneen siltä rahasto-osuuksia noin 3,3 miljoonan euron kauppahintaan. Rahasto-osuuksia hallinnoi kuusi pääomasijoitusyhtiötä, joihin lukeutuu myös Lifeline Venturesin tytäryhtiö.

Kaupan tuloksena Tekes Pääomasijoituksella on verkkosivujensa mukaan kolmen miljoonan euron sijoitussitoumus Lifeline Venturesiin.

Se on sijoitusyhtiön suurin yksittäinen panostus.

Sormusten herraksi

Vuonna 2014 Tekesin Nuorten innovatiivisten yritysten listalle tupsahti Jouzen Oy. Sen perustajiin kuuluu Valkeen johtohahmo Juuso Nissilä. Lisäksi mukana on Valkeessa aiemmin vaikuttanut Marko Lahtela. Yritys on saanut Tekesiltä hankkeeseensa toistaiseksi vajaat 200 000 euroa. Pääomasijoittajana yhtiössä on niin ikään Lifeline Ventures.

Keväällä 2015 paljastui, että Valkeesta tutut miehet ovat jatkaneet uutterasti terveysalalla. Jouzen kehittää terveyssormusta nimeltä Oura, joka mittaa kehon toimintoja ja valmiustasoa. Sormukseen kytketty mobiilisovellus analysoi mittaustuloksia ja antaa käyttäjälleen päivän aikana terveyteen liittyviä neuvoja. Yhtiön tiedotteen mukaan tuotteen takana on ”yli kolmen vuosikymmenen ajan teknologista ja fysiologista tutkimusta” ja sormuksessa on ”laboratoriotason unen laadun mittari”.

Sormus tulee myyntiin syksyllä 2015.