Käteisnostot maksullisiksi – FK:n Piia-Noora Kaupin mukaan pankkien romahtaneet korkokatteet maksatetaan asiakkailla
Pankkikonttorit katoavat, ja ihmiset maksavat entistä enemmän siitä, että saavat palvella itseään.
Liian ahkeraa automaatin käyttäjää pankki rankaisee nostomaksulla, joka lihottaa pankin omistajan tiliä.
Nordea alkaa periä maksua käteisnostosta marraskuun alusta. Asiakkaalla on kuukaudessa neljä maksutonta nostoa, seuraavista peritään 40 sentin maksu.
Danske Banken maksu on 60 senttiä kuudennesta nostosta ja Handelsbankenilla 50 senttiä viidennestä nostosta alkaen.
Ålandsbankenilla käteinen on ilmaista yli 80 euron käteisnostoille tai alle 30-vuotiaille palvelupakettiasiakkaille. S-Pankissa nostot maksavat kuudennesta nostosta alkaen euron. Osuuspankki on ilmoittanut, ettei sillä ole aikomusta veloittaa käteisnostoista Otto-automaateilla.
”Suurin osa asiakkaistamme tekee yhdestä kahteen käteisnostoa kuukaudessa, eli heille nostomaksulla ei ole merkitystä. Isolle osalle neljä maksutonta nostoa riittää” sanoo liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen Nordeasta.
Maksullisuus voi Laine-Tolosen mukaan myös ohjata asiakkaita käyttämään enemmän kortteja ja järkeistämään nostokäyttäytymistään. Taustalla vaikuttaa myös Euroopan neuvoston määräys yhtenäistää EU-maissa tehtyjen käteisnostojen hinnoittelua.
”Käteiseen liittyy ongelmia. Sitä ei ole ekologista kuljettaa ympäri Suomea. On harmaan talouden riski ja turvallisuusriskejä. Korttimaksaminen on turvallisempaa, mutta kokonaan käteisen käytöstä ei tulla pääsemään,” Laine-Tolonen arvioi.
Pankkien palvelumaksut ovat hivuttautuneet kuluttajan kukkarolle. Muun muassa Nordean tallelokeroiden kuukausivuokrat, jotka vaihtelevat 20 ja 30 euron välillä ovat Taloussanomien mukaan nousseet tänä vuonna 8–200 prosenttia.
Kova tulos säästämällä
Finanssivalvonta huomautti pari vuotta sitten, että pankkikonttorien väheneminen voi heikentää sellaisten asiakkaiden pankkipalveluiden saatavuutta, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää verkkopankkia tai maksukortteja.
Vuosina 2011–2015 toimipisteitä on lakkautettu noin sadan konttorin vuosivauhdilla. Tuona aikana noin viidennes pankkikonttoreista on kadonnut.
Myös pankkien henkilökunnassa on käynyt puhuri. Suurin muutos tapahtui ammattiliitto Pron finanssisektorin johtajan Antti Hakalan mukaan jo 1990-luvulla.
”Silloin pankkityö oli palveluammatti, nyt se on myyntityötä, jossa vaaditaan sekä pankki- että vakuutusalan osaamista,” Hakala sanoo.
Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan alan työntekijöiden määrä putosi 90-luvulla 53 000:stä 25 000:een ja 2000-luvun kuluessa noin 21 000:een. Muutos on ollut sekä määrällinen että laadullinen.
”Pankit ovat irtisanoneet vanhempia ja kokeneempia työntekijöitä. Kun aika on ollut kypsä, tilalle on palkattu nuoria diginatiiveja,” Hakala sanoo.
Pankkien konttoriverkon supistaminen ei suinkaan tarkoita, että suomalaisilla pankeilla menisi huonosti, päinvastoin.
Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n äskettäin julkistamat stressitestit osoittivat, että Euroopan suurimpien pankkien joukossa suomalaiset pankit ovat loistavassa kunnossa. Yhteensä 51 pankin vertailussa Suomesta mukana olivat Nordea, Osuuspankki ja Dansken suomalaiset tytäryhtiöt.
Helsingin Pörssin yhtiöiden anteliaimpien osingonmaksajien kärkeen nousi Ylen uutisten mukaan tänä vuonna Nordea 2,6 miljardin euron osingoilla. Se jätti taakseen muun muassa Nokian ja Telia-Soneran 1,4 miljardin osingot. Neljännelle sijalle nousi 1,2 miljardin osingoillaan finanssikonserni Sampo. Se on Nordean suurin omistaja, jolla on 21,3 prosenttia yhtiön osakekannasta.
Sammon omistajiin kuuluva Björn ”Nalle” Wahlroos kuittasi osinkotuloina yli 25 miljoonaa euroa.
Pankit marketteihin
Konttoriverkoston supistamisen rinnalla pankit ovat tuoneet kassapalveluitaan päivittäistavarakauppoihin. S-Pankissa käteistä voi nostaa S-ryhmän myyntipisteissä, kuten Prismoissa, S-marketeissa ja ABC-asemilla.
”Nordean asiakkaat voivat nostaa käteistä K-kaupoissa, R-kioskeilla, Tokmanneilla ja Nesteen huoltoasemilla. Sikäli olemme tuoneet uusia vaihtoehtoja asiakkaille. Pankkien toiminta tulee siirtymään entistä enemmän kassapalveluista neuvontaan, jonka aiheena on asuminen, sijoittaminen ja säästäminen,” Riikka Laine-Tolonen arvioi.
Konttoriverkoston muutokset johtuvat Laine-Tolosen mukaan asiakaskäyttäytymisen muutoksesta. Asiakkaat eivät tarvitse peruspalveluihinsa konttoria.
”Suomalaiset asuvat yhä enemmän kaupungeissa, ja me haluamme, että konttorit ovat siellä missä asiakkaatkin. Totta kai konttoreiden karsiminen tuo säästöä.”
Osinkojen jakamisen ohella pankit investoivat ahkerasti. Osuuspankki käytti 250 miljoonaa euroa viime kesänä avattuun uuteen kiinteistöön Helsingin Vallilassa. 60 000 neliömetrin konttorissa työskentelee noin 3 000 työntekijää.
Enemmän kuin uusiin konttoreihin pankkimaailmassa kuitenkin investoidaan digitaalisiin palveluihin.
Itsepalvelun hinta
Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo, että globaali finanssisektori investoi digitaalisiin palveluihin vuosittain 700 miljardia dollaria.
”Konttoriverkon supistaminen liittyy digitalisaatioon. Käteisasiointi vähenee, ihmiset käyttävät kortteja, ja konttoripalveluiden tarve vähenee. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään vähittäiskaupan jo olemassa olevaa verkostoa,” Kauppi sanoo.
Palvelumaksujen korottamiseen on Kaupin mukaan kaksi syytä. Pörssiyhtiön velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen. Kun nyt pankkien korkokatteet ovat romahtaneet, voittojen tarve nostaa palvelumaksuja.
”Suomessa on Euroopan halvimmat yritysluotot. Meillä on haluttu pitää talouden moottorit käynnissä, ja lainaa on vaikeinakin aikoina saanut helpommin kuin muualla Euroopassa.”
Halpojen korkojen paine on Kaupin mukaan purkautunut varainhoidon maksuihin. Tällä tarkoitetaan käteisnostojen maksullisuuden ohella muitakin palvelumaksuja.
”Pankit eivät pysty tekemään voittoa perusliiketoiminnallaan, kun korkotaso on matala, sillä myös ulos lainattavan rahan korot ovat alhaalla,” Kauppi sanoo.
Suomesta löytyy Kaupin mukaan pieni vähemmistö, joka kokee, että pankkipalvelut ovat konttoriverkon karsimisen ja digitalisaation myötä heikentyneet.
”He eivät syystä tai toisesta halua käyttää korttia vaan käteistä. Heidän havaintonsa palveluiden heikkenemisestä on ihan oikea, mutta tämä on osa luonnollista kehitystä. Pankkikonttoreita on entistä vähemmän, mutta sitä paikkaamaan on tuotu vähittäiskaupan ja ostoskeskusten pankkipalvelupisteitä. Väestörakenteen ikääntyessä käteistä tarvitaan kuitenkin entistä vähemmän. Tätä trendiä ei pysäytä mikään.”
Jaa juttu Facebookissa
Jaa juttu Twitterissä
Tilaa Seura
