Kauppakamaripomo Rovaniemeltä: Lappi nousee - tulkaa muut kyytiin!

Onko Suomi unohtanut oman etunsa myös Lapissa ja Jäämeren suunnalla?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miljardi-bisnekset eivät löydy ihan Persiasta vaan lähempää, jos karttaa älyää katsoa uusin silmin.

Onko Suomi unohtanut oman etunsa myös Lapissa ja Jäämeren suunnalla?
Teksti:
Hannu Toivonen

Jospa avattaisiin uusi, tämän ajan Koillisväylä. Jospa rakennettaisiin nopean tietoliikenteen valokuitukaapeli Aasiasta Eurooppaan pohjoisen kautta.

Arktisen alueen selvitysmies Paavo Lipponen (sd) sai konsulttifirmalleen runsas viikko sitten jatkotilauksen kuukausi sitten valmistuneen Pohjoinen ulottuvuus – selvityksen perään.

Hohhoijaa!

Selvityksiä, mietintöjä ja suunnitelmia toistensa perään, vaan milloin pannaan toimeksi, mitä Lipponenkin odottaa?

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki Rovaniemeltä kiittää toki lämpimästi selvityksiä ja raportteja, mutta se ei riitä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta Rautajoki moittii jähmeydestä ja näköalattomuudesta, kun nyt tarvittaisiin tekoja.

”Siihen liittyy vanha luulo, ettei Suomen pohjoisrajan takana aukea mitään muuta kuin helvetti korkeintaan. Tosiasiassa yhteistyö taloudellisesti toimeliaan Pohjois-Norjan ja Jäämeren satamaväylien kanssa tarjoaa koko Suomelle rajattomia mahdollisuuksia. Tämä olisi jo aika ymmärtää myös hallitustasolla ja valtakunnallisesti”, Rautajoki sanoo.

Rautatie Jäämerelle

Hallitus lähestyy Rautajoen mielestä käytännön ongelmakenttää turhan paljon vain yhden vaalikauden – neljän vuoden – aikatasolla, kun taas Norjassa ja Ruotsissa osataan toimia pitkäjänteisemmin ja ennakkoluulottomasti.

Yhtenä esimerkkinä Rautajoki mainitsee Lipposenkin tähdentämän rautatieyhteyden rakentamisen Rovaniemen, Sodankylän ja Ivalon kautta Jäämerelle, lähinnä Norjan Kirkkoniemeen ja sen jäättömään satamaan.

”Jäämeren ratayhteys toimisi käsi kädessä yhdyssiteenä Helsinkiin, sieltä ajan myötä avautuvana tunneliväylänä Tallinnaan, josta rata johtaa edelleen Keski-Eurooppaan ja EU:n ytimiin. Miksei tätä suurta kokonaisuutta haluta nähdä”, Rautajoki ihmettelee.

Pohjoisen kauppakamarimiehen mielestä Suomessa tarvitaan rohkeutta ja aloitteellisuutta, muuten haaskataan lisää aikaa.

”Mutta sen sijaan, että olisi toimittu hyvissä ajoin, Suomessa on hukattu jo ainakin 15 vuotta.”

Kyseinen rautatieyhteys Kirkkoniemeen tulisi maksamaan noin 3,2 miljardia euroa. Rautajoki myöntää, että se on pitkä sentti, mutta hän perustelee:

”Vaikka rakentaminen myös kestää kauan eli noin 15 vuotta, se ei valmistuttuaan tuntuisi enää pitkältä ajalta. Ja yhteyden toimiessa nähtäisiin, miten investointi alkaa maksaa itseään takaisin.”

Kauppakamarijohtaja lisää, että esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa raideyhteyksiin panostetaan monilla miljardeilla euroilla koko ajan Luulajan ja Uumajan suunnalla.

”Siihen verrattuna Suomessa ei tapahdu valtakunnan tasolla kovinkaan paljon. Mikään ei oikein liikahda, negatiivisuuden kierteen annetaan vain ottaa lisää kierroksia.”

Katse pohjoiseen

Rautajoella ei ole mitään sitä vastaan, että Etelä-Suomi nyt ottaisi esimerkkiä Lapista.

”Minä sanonkin, että katsokaa nyt Etelä-Suomesta pohjoiseen. Hallituksista huolimatta Lapilla menee hyvin. Tämä koskee matkailualan ja teollisuuden liikevaihdon kasvua, metsäteollisuutta ja Pohjois-Suomen osalta valtakunnallisessa vertailussa myös vientiä. Mikä huomattavinta: työttömyys on pohjoisessa laskussa, ja lamaa edeltänyt vuosien takainen taloustaso on aikaa sitten ylitetty.”

Rautajoen mukaan kartan voisikin välillä kääntää vaikka ylösalaisin. Nähtäisiin kirkkaammin ja konkreettisemmin, kuinka paljon lähempänä uusia mahdollisuuksia pohjoisessa ollaankaan.

Välittömimpiä toimia ajatellen pitäisi ensin satsata maantieyhteyksien kunnostamiseen ja kehittämiseen Pohjois-Norjaan ja myös Ruotsin suuntaan, jossa Kiirunan jättiläismäinen kaivostoiminta hedelmöittää bisneksiä jo Suomenkin puolella, Torniota, Kemiä, Rovaniemeä ja Oulua myöten.

”Norjassa Alta, Tromssa, Kautokeino ja Hammerfest”, Rautajoki luettelee pohjoisrajan ylittäviä määränpäitä ja etappeja maanteillä, joilla kauppatavara liikkuu.

Alati lisääntyvää kansainvälistä rekkaliikennettä ajatellen olisi myös vähintäänkin tähdellistä, että väyliä kunnostetaan ja rakennetaan lisää.

”Tiet rapistuvat käytössä, kun niillä ajetaan paljon. Suoranaiset ruuhkatkin ovat yleisiä. Se kaikki on yksinkertaista. Onneksi saimme jo hallitukselta 150 miljoonaa euroa Oulun ja Kemin välin kunnostustöihin, mutta olkoon se vasta alkua.”

Ihan Persiasta

Kaikesta huolimatta arktisen ulottuvuuden ja pohjoisen yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä ollaan Suomessa Rautajoen mielestä laiskasti liikkeellä.

”Sipilä näköjään puhuu aluepolitiikastakin vanhaan tyyliin eteläsuomalaisittain haaveillen ikään kuin jokainen torppa voitaisiin pitää maan joka nurkalla asuttuna, mutta samalla hän kieltäytyy näkemästä, että nyt myös Lappi voi ruokkia etelää. Kokonaisnäkemys Pohjois-Suomen merkityksestä ja mahdollisuuksista puuttuu.”

Rautajoki vääntää vaikka rautalangasta tarvittaessa. Kun Rovaniemeltä pyörittää harpilla ympyrän, joka kaikkiin suuntiin sulkee alleen 500 kilometriä keskipisteestään, avautuu pohjoinen alue, jonka talousmahdollisuudet ovat 200 miljardin euron luokkaa.

”Jo nyt saman alueen näkymät ovat konkreettisesti viiden vuoden tasolla 50 miljardin luokkaa”, hän lisää.

Vielä kerran Rautajoki muistuttaa Pohjois-Norjasta. Sen edessä Jäämerellä aukeavat paitsi kalaisat vedet, vielä niitäkin monin verroin arvokkaammat öljy- ja kaasukentät.

”Niiden liepeillä ja oikein toimimalla koko Suomi voi kasvattaa menestystään, kunhan vain hallituksessa herätään ja suuntaa muutetaan.”

Rautajoki viittaa vielä kerran Lapin kasvuun, jota etelässä ei välttämättä edes huomata.

”Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa päätti juuri avata reitin Ivaloon. Britanniasta avataan kaksi uutta reittiä Rovaniemelle ja Kittilään. Matkailumäärien kasvu on hurjaa. On huomattu Helsinki-Vantaan lentokentän ja matkailuyhteistyön tarpeellisuus koko Lapin kanssa. Jospa ministerit valtuuskuntineen nyt havahtuisivat, että kaupankäyntiä voidaan edistää paljon lähempänäkin kuin vaikkapa Iranissa”, Rautajoki sanoo ja tulee tuoneeksi mieleen ministeri Lenita Toivakan (kok) äskeisen vienninedistämismatkan Persiaan.

X