Keskon kinkkukampanja triplaa sianlihantuottajan maataloustuen

”Onhan tämä outo lisä.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vuonna 2014 Suomen sikatiloille maksettiin 114 miljoonaa euroa maataloustukea.

”Onhan tämä outo lisä."
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Seura kertoi eilen, että poliisihallitus ja Kesko neuvottelevat uuden Reiluutus-kampanjan toteutuksen ehdoista. Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihon mukaan kampanja näyttää selkeästi rahankeräyslain vastaiselta.

Reiluutus-kampanjan tarkoitus on kiinnittää kuluttajan huomio kotimaisen elintarvikeketjun toimivuuteen. Kesko myy joulukinkkuja, joista kuluttaja voi halutessaan maksaa yhden euron ylihintaa. Kesko lupaa vastaavasti maksaa toisen tukieuron omasta pussistaan. Tuki maksetaan sianlihan tuottajalle.

Jos kampanja onnistuu, markkinoille tulee ensi vuonna sarja kotimaisia maataloustuotteita, joista kuluttaja voi valita tavallisen tai vähän kalliimman vaihtoehdon väliltä.

Suomessa on poikkeuksellista, että kuluttajaa pyydetään mukaan tukemaan tuottajaa. Meillä on EU:n puitteissa järeä maatalouden tukijärjestelmä. Vuonna 2014 Suomen sikatiloille maksettiin 114 miljoonaa euroa maataloustukea. Vastaavasti tilat tuottivat 186 miljoonaa kiloa sianlihaa. Julkisen tuen osuus oli noin viidennes sikatilojen tuloksesta.

Seura pyysi Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemeä laskemaan, kuinka paljon uutta tukea joulukinkun hintaan tulee Keskon kampanjan myötä. Niemi tutkii työkseen elintarvikemarkkinoiden toimivuutta.

Laskelmassa käytetyt prosenttiosuudet on otettu porsaan sisäfilettä koskevista hintatilastoista.

Nelikiloisen joulukinkun hinnanmuodostus, kun kinkun kilohinta on 6 euroa.

Nelikiloisen joulukinkun hinnanmuodostus, kun kinkun kilohinta on 6 euroa.

Kinkun hintarakenne

Oletetaan, että kaupasta ostetaan neljän kilon joulukinkku. Kilohinta on kuusi euroa, joten kinkku maksaa 24 euroa.

Jyrki Niemen mukaan kuluttaja maksaa kauppahinnan päälle veroina palkastaan 0,8 euroa maataloustukea, joka päätyy sianlihan tuottajalle. Reiluutukseen käytetty euro tuplaa tuottajan saaman tuen. Ja kun Kesko maksaa vielä yhden euron lisää, kinkuntuottajan saama maataloustuki kolminkertaistuu.

Niemi pitää Keskon kampanjaa kiinnostavana.

”Onhan tämä outo lisä. Ehkä osa kuluttajista miettii, toimiiko tämä markkinalogiikan mukaan.”

Hyväntekeväisyys on nykyajalle tyypillinen piirre. Jos lastensairaala rahoitetaan hyväntekeväisyysvaroilla, miksei kinkku. Niemen mukaan Ruotsissa on ollut vastaava konsepti käytössä maidoilla.

”Moni kuluttaja haluaa tehdä omien arvojensa pohjalta valintoja.”

Muutoksen myötä Niemi toivoo, että kuluttajat malttaisivat jatkossa kysyä, onko olemassa myös epäreiluja hintoja.

”Ehkä kuluttajat alkavat vastapainoksi vaatia hinnanmuodostukseen lisää läpinäkyvyyttä.”

”Me emme omista sanaa reilu”

Reilu kauppa ry:llä on Suomessa yli 15 vuoden kokemus hintojen reiluuttamisesta. Tuotteiden suosio on kasvussa, vuosimyynti on noin 160 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä.

”Me pyrimme muuttamaan kaupan yleisiä ehtoja sellaiseksi, että kehitysmaan alkutuottaja tulisi toimeen”, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo.

Reilun kaupan järjestelmän kulmakivi on takuuhinta, joka tuottajille maksetaan. Kun kuluttaja ostaa tuotteen, raaka-aineen viljelijältä ostanut yritys vastaa siitä, että vähintään takuuhinta päätyy tuottajalle. Kaupankäynnin avulla kehitysmaita pyritään nostamaan köyhyydestä.

”Suomalaista tuotantoa ei ole nähty reilun kaupan piirissä”, Sivonen sanoo.

Hedelmäosastolla myydään vierekkäin reilun kaupan banaaneita ja tavallisia banaaneita. Keskon kampanjassa näyttää olevan kyse pohjimmiltaan samasta asiasta. Ehkä jo ensi tammikuussa kaupan maitohyllystä löytyy tavallinen ja reiluutettu maitopurkki.

Epäreilua kauppaa?

Reilun kaupan Sivonen ei näe Keskon toiminnassa mitään negatiivista.

”Ei kukaan varmaan ajattele, että tällainen toiminta olisi reilun kaupan viljelijältä pois. Me pidämme ainoastaan tärkeänä, että sanapari ”reilu kauppa” olisi käytössä vain, kun puhutaan kansainvälisen liikkeen määrittelemästä reilusta kaupasta.”

Mutta eikö Keskon käyttämä sana reiluutus sisällä ajatuksen, että Suomessa on olemassa reilua ja epäreilua kauppaa?

”Voi olla. Mutta me emme omista sanaa reilu. Kukaan ei omista adjektiivia suomen kielestä”, Sivonen sanoo.

Hän ei pidä Keskon rymistelyä reiluus-markkinoille pahana asiana.

”Suomalaiset tuotteet ovat eri kuin reilun kaupan tuotteet. Ne eivät suoraan kilpaile keskenään. En ajattele, että yksi on toiselta pois. Me toivomme ainoastaan, että reilu kauppa -sanaparin käytöstä ollaan tarkkoja.”

Ensi jouluna Janne Sivonen voisi itsekin ostaa reiluutetun joulukinkun.

”Tosin tähän asti olen itse suosinut luomukinkkuja. Ne ovat valmiiksi hyvin kalliita. Olen ajatellut, että siinä eläimen hyvinvoinnista huolehtiminen olisi paremmalla tasolla kuin tavallisessa kinkussa. Toivon, että myös viljelijä saa luomukinkuista omansa pois.”

X