Lapset omistajina, rekisteritiedot ilmoittamatta, belgialaista kioskikauppaa: Ministeri Toivakan kauppakeskuksen oudot taustat

Uudet tiedot saavat ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan selitykset perheen belgialaisfirmasta entistä oudompaan valoon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mikkeliläisen kauppakeskuksen omistus on liukuporrastettu nousemaan belgialaiseen veroparatiisiin.

Uudet tiedot saavat ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan selitykset perheen belgialaisfirmasta entistä oudompaan valoon.
Teksti: Jarno Liski

”Tällä numerolla ei ole mitään tekemistä Jassa-Invest -yhtiön kanssa”, kerrotaan puhelinnumerosta, jonka Jassa-Invest on ilmoittanut kaupparekisteriin. Puhelimeen vastannut A. Toivakka -osakeyhtiön työntekijä neuvoo pyytämään lisätietoja Jukka Toivakalta.

Jukka Toivakka on mikkeliläinen liikemies, joka jääkiekkoharrastuksensa perusteella oli loppusuoralla valittaessa Jääkiekkoliitolle puheenjohtajaa viime talvena. Jukka Toivakka on myös ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan (kok) puoliso.

Jassa-Invest on suomalainen osakeyhtiö, joka omistaa neljänneksen yhdestä belgialaisyhtiöstä. Tuo belgialaisyhtiö taas omistaa suomalaisen osakeyhtiön, joka omistaa osan mikkeliläistä Kauppakeskus Akselia.

Jos kuulostaa monimutkaiselta, niin tämä on vasta alkua.

Kossua ja kioskikauppaa

Jassa-Invest ei tilinpäätöksissään näytä varsinaisesti kymmenien miljoonien arvoisen kauppakeskuksen osaomistajalta.

Sen virallisessa tilinpäätöksessä vuodelta 2011 reilun sadan tuhannen euron liikevaihto on jaoteltu muun muassa oluen, siiderin ja lonkeron myyntiin sekä Jaloviinan, Jägermeisterin ja Koskenkorvan myyntiin. Puhelinhakemistosta yritys löytyy nimellä ”Jäähallin Snackbar”. Viime vuonna se on hakenut tupakan myyntilupaa kauppakeskus Akselissa sijaitsevaan Kioski Miksuun.

Suomen kaupparekisteriin toimitetuista asiakirjoista asia ei selviä, mutta Belgian kaupparekisteristä löytyvät kuitenkin asiakirjat, jotka osoittavat tämän Mikkelin jäähallin baarin sekä kioski Miksun toiminnasta vastaavan yhtiön olevan yksi belgialaisen holdingyhtiön omistajista. Jassa-Investin puolestaan omistavat Jukka ja Lenita Toivakan tyttäret Jenna, Assi ja Satu Toivakka tasaosuuksin.

Kyse on yhtiöstä, jonka tiimoilta ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakkaa on hiillostettu useampaan otteeseen. Hän on myöntänyt yhtiön liittyvän verosuunnitteluun ja perustetun sitä varten, että kauppakeskus oli aikanaan tarkoitus myydä ulkomaiselle ostajalle.

MTV3:n Huomenta Suomessa reilu kuukausi sitten hän selitti asiaa näin:

”Tämä yhtiö perustettiin siinä tilanteessa, kun me olimme osaomistajana kauppakeskuksessa ja tuolloin oli suunnitelmia, että tämä kauppakeskus myytäisiin ulkomaiselle omistajalle. Tämä kauppa ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja tämä yhtiö ei ollut minkään näköisessä aktiivisessa toiminnassa missään vaiheessa. Mutta se oli varautuminen siihen, jos tämä kauppa olisi toteutunut”, ministeri sanoi.

Vastaamatta on aina jäänyt kysymys siitä, millä tavalla belgialaisyhtiö auttoi varautumaan kauppakeskuksen myyntiin. Jukka ja Lenita Toivakka kieltäytyvät nytkin molemmat kertomasta asiasta tarkemmin.

”Nämä on asioita, joihin liittyy aina se toinen puoli, niin mä en voi kyllä sellaista kommentoida, kun mä olen allekirjoittanut vaitiolosopimuksen tähän kiinteistökauppaan tai kaupan suunnitteluun liittyen”, Jukka Toivakka sanoo.

Lenita Toivakka puolestaan sanoo, että asiaa tulee kysyä hänen mieheltään, eikä hän voi ottaa kantaa siihen, miksi myyntiin olisi tarvittu belgialainen yhtiö omistusketjun osaseksi.

Belgialainen verottomuus

Ainoa Seuran löytämä selitys belgialaisyhtiön käytölle myyntitilanteessa on se, että mikäli kauppakeskuksen myyjänä on belgialainen yhtiö, ei myyntivoitosta peritä veroa. Tämä johtuu Belgian verolainsäädännöstä, jonka mukaan yli kaksi vuotta omistettujen osakkeiden myyntivoitto on verovapaata tuloa.

Toivakoiden belgialaisyhtiö omistaa kokonaan K5 Kiinteistökehitys -nimisen suomalaisyhtiön. K5 Kiinteistökehitys puolestaan omistaa Jukka Toivakan mukaan 52 prosenttia Jamankulma-nimisestä kiinteistöosakeyhtiöstä Mikkelissä. Tämä Jamankulma on yhtä kuin kauppakeskus Akselin torin puoleinen kulma.

Tämän keinotekoisen järjestelyn ansiosta belgialaisyhtiö siis voisi myydä osuutensa kauppakeskuksesta ilman että myyntivoittoa verotettaisiin lainkaan. Suomessa Toivakka-yhtiöiden pitäisi maksaa myyntivoitosta 20 prosentin vero.

Mikäli belgialaisyhtiö sitten maksaisi omistajilleen, eli Toivakoiden suomalaisille yhtiöille osinkoja, ei niitäkään verotettaisi, sillä tytäryhtiön emoyhtiölleen maksamat osingot ovat EU-direktiivin nojalla verovapaita.

Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa kauppakeskuksen myyntivoitto on siirretty Toivakoiden yhtiöön verovapaasti ilman, että myyntivoitosta on tarvinnut maksaa veroja. Näitä omistajayhtiöitä on neljä. CM-Toivakka Oy:n omistavat Jukka ja Lenita Toivakka, Jassa-Invest Oy:n heidän lapsensa. Kaksi muuta yhtiötä, TMR-Sijoitus Oy ja Maksimatti Oy, kuuluvat Jukan veljelle Heikille sekä hänen perheelleen.

Tämän jälkeen yritysten omistajat voivat nostaa kevyesti verotettuja osinkoja. Yhtiötä perustettaessa osinkoja olisi voinut nostaa kokonaan verottomasti, mutta nykyään pörssiin listaamattomien yhtiöiden osinkoja voi nostaa 7,5–8,5 prosentin verolla enintään 150 000 euroa vuodessa.

Toivakat eivät kommnentoi asiaa.

“En voi vastata tällaisiin täysin spekulatiivisiin kysymyksiin, koska yhtiötä ei ole myyty”, sanoo Lenita Toivakka.

“Sanon vaan, että tässä on noudatettu täysin EU:n verolainsäädäntöä”, kommentoi Jukka Toivakka.

Ministerin vastuu

Ministeri Toivakan belgialaisyhtiön olemassaololle antama selitys lähtee menneestä. ”Oli tarkoitus myydä” ja ”varautuminen, jos olisi toteutunut” antavat ymmärtää, että hanke on mennyttä ja toteutumatonta historiaa. Tosiasiassa järjestely on kuitenkin edelleen voimassa ja luo veroetuja heti, kun yhtiö joskus myydään.

Lenita Toivakka sanoo, ettei hän ole ollut mukana tekemässä päätöstä yhtiön perustamisesta. Hän ei myöskään sano, onko asiasta päätetty yhtiön hallituksessa – ainoastaan, että hän ei ole ollut sellaisessa kokouksessa.

Tavallisesti ulkomaisen osakkuusyrityksen hankkiminen olisi asia, joka käsitellään yhtiön hallituksessa, eikä hallitus ole tiettävästi voinut yhtiön perustamisen aikaan kokoontua ilman Lenita Toivakkaa, sillä hän on ollut hallituksen ainoa jäsen Jukka Toivakan ollessa hallituksen puheenjohtaja. Lenita Toivakka ei vastannut Seuran kysymykseen aiheesta.

Ministeri Toivakka kieltäytyy myöskin vastaamasta, onko hän tuolloin kahden alaikäisen lapsensa huoltajana ollut päättämässä siitä, että näiden nimiin tulee yksi belgialaisyhtiön omistajista – Jassa-Invest Oy.

“Tuokin on kysymys, jota sinun on kysyttävä mieheltäni”, hän sanoo.

Hän ohjaa kysymään mieheltään sitäkin, mistä hyvästä hän saa ministerin sidonnaisuusilmoituksessaan kertomansa autoedun CM-Toivakka Oy:stä, kun hän ei kertomansa perusteella tunnu osallistuvan yhtiön toimintaan millään tavoin.

Hyvin piilotettu järjestely

On pieni ihme, että koko omistusjärjestely ikinä paljastui. Sen löysi Ylen toimittaja Jyri Hänninen, joka oli patentti- ja rekisterihallinnon paperiarkistosta käynyt tutustumassa K5 Kiinteistökehityksen toimittamiin asiakirjoihin. Niiden joukossa oli yhtiökokouspöytäkirja, josta kävi ilmi, että yhtiön omistaa Vacca-Invest SPRL.

“SPRL-pääte viittasi siihen, että kyseessä on luxemburgilainen, belgialainen tai esimerkiksi ranskalainen yhtiö. Tarkistin asian ensin Luxemburgin kaupparekisteristä, josta ei löytynyt kyseistä yhtiöstä. Seuraavaksi tarkistin Belgian kaupparekisterin, ja yhtiö löytyi”, Hänninen kertoo.

Belgian kaupparekisteristä puolestaan löytyi asiakirja, joka kertoi yhtiön omistajiksi jo edellä mainitut Toivakoiden suomalaisyhtiöt. Tietojen tosin olisi pitänyt löytyä huomattavasti helpommin.

Lenita Toivakan ja Jukka Toivakan omistama CM-Toivakka Oy kertoi tilinpäätöksessään 2013 omistuksistaan muissa yrityksissä. Muun muassa 21 prosentin osuus JL-Rakentajat -yhtiössä on mainittu. Sen sijaan 25 prosentin osuutta belgialaisyhtiöstä ei kerrota. Lain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa “riittävä ja oikea” kuva yhtiön taloudesta.

“Meillä on enemmän rahaa sijoitettu golfosakkeisiin kuin tähän belgialaiseen yhtiöön, eikä niitäkään taida olla siellä kerrottu”, Jukka Toivakka kommentoi.

Tämäkin on totta, mikäli asiaa katsotaan belgialaisen pöytälaatikkoyhtiön hankintahinnan perusteella. Toisaalta omistusketjun päässä on kuitenkin siivu kymmenien miljoonien eurojen arvoisesta kauppakeskuksesta.

Selkeästi lainvastaista on sen sijaan se, että K5 Kiinteistökehityksen kaupparekisteriin rekisteröidyssä tilinpäätöksessä ei kerrota, että sen emoyhtiö on belgialainen Vacca-Invest SPRL. Yhtiön tilintarkastaja Auno Inkeröinen sanoo, että hänen tarkastamassaan tilinpäätöksessä nämä tiedot ovat olleet ja tilinpäätöksen toimittaminen kaupparekisteriin on ollut yhtiön vastuulla.

Jukka Toivakka puolestaan sanoo, että kaikki tiedot on kaupparekisteriin toimitettu.

Seura kävi läpi kaupparekisteriin toimitetut tilinpäätökset vuodesta 2008 alkaen ja kaikista puuttuivat ne sivut, jolla kirjanpitoasetuksen edellyttämä tieto emoyhtiöstä on kerrottu. CM-Toivakalta ja muilta Toivakoiden yhtiöiltä puuttuu lisäksi tilinpäätöstietoja useilta vuosilta kokonaan tai osittain. Tämä tarkoittaa joko sitä, että yritykset ovat toimittaneet tilinpäätökset virheellisesti tai että kaupparekisterissä on tapahtunut jokin inhimillinen virhe vuodesta toiseen samojen yhtiöiden kohdalla.

Jamankulman arvonnousu

Vielä vuonna 2008 Mikkelissä kiisteltiin toriparkin rakentamisen tarpeesta. Idea oli kaivaa ydinkeskustan torin alle pysäköintihalli.

Toriparkin vastustajien taistelu oli alusta asti varsin epätoivoista, sillä toriparkkia ajoivat erittäin vahvat paikalliset voimat. Uudistettu ja laajennettu Kauppakeskus Akseli avattiin marraskuussa 2009. Seuraavana keväänä Suur-Savon Osuuskauppa aloitti naapuritontilla oman mittavan kauppakeskus Stellan rakentamisen ja laajentamisen.

Kauppakeskukset tarvitsivat toriparkkia, jotta ne eivät olisi joutuneet rakentamaan kaavamääräysten vaatimia pysäköintipaikkoja omille tonteilleen, mikä olisi ollut pois tuottavasta liiketilasta. Osuuskaupan ja paikallisessa politiikassa vaikutusvaltaisten Toivakoiden lisäksi hankkeen takana olivat kauppakeskus Akselin muut omistajat, eli paikallisen sanomalehden ympärille rakentunut media- ja kiinteistösijoitusyhtiö Länsi-Savo sekä autokaupalla rikastuneiden Laakkosten yhtiö, joka on myös muun muassa joensuulaisen sanomalehti Karjalaisen pääomistaja.

Toriparkin rakennustyöt aloitettiin Kauppakeskus Akselin avajaisten aikaan.

Mikkelin kaupunki tuli osakkaaksi toriparkkiyhtiöön ja osallistui sen kustannuksiin lunastamalla autopaikkoja omaan käyttöönsä. Kaupunki ja kaupungin yhtiöt käyttivät myös merkittäviä summia rahaa erilaisiin töihin, jotka toisaalta uudistivat keskustaa, mutta toisaalta nostivat samalla myös kauppakeskusten arvoa.

Sata vuotta – 50 euroa

Akseli oli saanut kaupungin apua jo aiemmin.

Kaupunki oli hyväksynyt vuonna 2005 kauppakeskukselle merkittävän lisärakentamisen sallineen kaavamuutoksen. Kaupunki peri tästä nuijan kopautuksella syntyneestä arvonnoususta maankäyttömaksuna 70 euroa rakennettavaa kauppakeskuksen kerrosneliömetriä kohden. Sitä mitä ei voi pitää ainakaan kovana hintana, kun rakennusoikeuden arvo lasketaan yleensä sadoissa euroissa kerrosneliömetriä kohden.

“Fakta kuitenkin on, ettei Mikkelin kaupunki olisi saanut euroakaan maankäyttömaksuja oman keskustainfransa kunnostamiseksi ilman yksityisten yrittäjien aktiivisuutta ja rohkeutta”, Jukka Toivakka muistuttaa.

Toriparkkiyhtiön selvän enemmistön omistavat kauppakeskus Stellan ja Akselin omistajat. Toivakoiden osuus toriparkkiyhtiöstä on vajaat yhdeksän prosenttia. Omistajina ovat myös kaupunki, valtio ja paikallinen osuuspankki.

Toriparkin rakennusurakka tilattiin Toivakoiden yhtiöryppääseen kuuluvalta JL-Rakentajat Oy:ltä. Kaupunki puolestaan vuokrasi maan toriparkille 100 vuodeksi 0,50 euron vuosihintaan. Näin Mikkelin torin alla oleva maa on viidellä kympillä luvattu sadaksi vuodeksi pääasiassa yksityisille yrityksille. Esimerkiksi Turun kaupunginvaltuusto päätti juuri vuokrata maan Turun Toriparkki Oy:lle 70 000 euron vuosihintaan 50 vuodeksi.

Jukka ja Lenita Toivakka eivät halua kommentoida, onko heidän mielestään moraalisesti oikein, että yhteiskunta ei saa verotuloina mahdollisista myyntivoitoista osaansa. Kauppakeskuksen arvonnousua on tuettu myös julkisella rahalla niin yrityksiltä perittyjen maksujen edullisuudella kuin kaupungin omilla panostuksilla keskustan kehittämiseen.

”Tämä on taas sellainen spekulatiivinen kysymys, johon en voi vastata”, Lenita Toivakka sanoo.

X