Lue Suomen Vastarintaliikkeen taustat – aktiiveilla useita tuomioita pahoinpitelyistä

Seuran arkistosta: Suomen vastarintaliike ilmoittaa ohjelmajulistuksessaan olevansa valmis taistelemaan väkivalloin rotujen sekoittumista vastaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen Vastarintaliike on levittänyt monikulttuurisuutta vastustavia tarrojaan jo pitkään. Tämä tarra oli kiinnitetty pylvääseen Helsingissä lokakuussa 2009.

Seuran arkistosta: Suomen vastarintaliike ilmoittaa ohjelmajulistuksessaan olevansa valmis taistelemaan väkivalloin rotujen sekoittumista vastaan.
Teksti: Matti Rämö

Lampputolppaan liimatun tarran reuna on repäisty irti, mutta monikulttuurisuuden vaaroilla uhkailevan tekstin pystyy yhä lukemaan. Alalaidassa on logo: musta nuoli vihreässä salmiakkikuviossa.

Samalla logolla merkittyjä tarroja on viime vuosina ilmestynyt monien suomalaisten kaupunkien katujen varsille.

Rasistiset iskulauseet ovat vasta alkusoittoa. Tarrojen mainostamilla Suomen vastarintaliikkeen verkkosivuilla tehdään selväksi, että SVL on kansallissosialistinen järjestö. Ohjelmajulistuksissaan se ilmoittaa olevansa valmis taistelemaan väkivalloin rotujen sekoittumista vastaan.

Tässä taistelussa Suomen valtion rajatkaan eivät ole pyhiä.

Fasistien paitsio

Fasismilla on pieni rooli Suomen poliittisessa historiassa.

Vuonna 1929 perustettu Lapuan liike karsasti puoluepolitiikkaa eikä kaihtanut käyttää väkivaltaa. Mäntsälän kapinan romuttaneen liikkeen raunioille syntynyt Isänmaallinen kansanliike (IKL) valitsi parlamentaarisen tien ja nousi 1930-luvulla fasistisen liikehdinnän voimatekijäksi.

Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1944 solmima rauhansopimus kielsi fasististen järjestöjen toiminnan. Järjestökentälle äärioikeisto saattoi palata vasta Neuvostoliiton romahdettua.

1990-luvulla elvytetty IKL, Arjalainen Germaaniveljeskunta, Kansallinen Radikaalipuolue ja Suur-Suomi Yhdistys pyrkivät puoluekartalle heikoin tuloksia. Parlamentarismiin mukautuneen äärioikeiston rinnalla huomiota herätti epäpoliittisen skinhead-liikkeen rasistinen väkivalta.

Skinien riehuessa uusi poliittinen äärioikeisto siivosi rekvisiitastaan perinteisiä fasistisymboleita. Retoriikassa rodun puhtauden vaaliminen korvattiin vaatimuksella ”alkuperäisten” kulttuurien suojelemisesta. Samoilla keinoilla eurooppalaiset veljesjärjestöt olivat ottaneet etäisyyttä maailmansotien raskauttamaan fasismin perintöön.

Sen sijaan Suomen Vastarintaliike ei väistele natsiretoriikkaa.

Opas ”taisteluun”

Vastarintaliikkeen kotisivuillaan kauppaama aktivistiopas tekee heti selväksi, että nyt ei etsitä poliittisia aktiiveja, vaan ”taistelijoita”.

”Maahanmuuton kustannuksista ja rikostilastoista kertovat lentolehtiset ovat merkityksettömiä. Kukaan ei ole valmis taistelemaan ja kuolemaan tuollaisen sanoman puolesta”, suomenkielisessä oppaassa kerrotaan.

”Laajemmalti katsottuna tavallisen ihmisen kohtalo on lähes mitätön verrattuna rodun kohtaloon. Taistelemalla annamme elämämme kohtalon käsiin – vaarannamme kaiken!”

Valkoisen rodun puolesta modernia kulttuuria ”luonnollisemman” elämän puolesta taisteleville ei suvaita haaveita porvarillisesta työurasta.

”Et voi elää integroitunutta elämää tässä yhteiskunnassa ja toimia samalla tehokkaan kansallissosialistisen taistelijan tavoin.”

Ylipäätään itsenäisyys ja yksilöllisyys saavat tuomion oireina modernin kulttuurin rappiosta.

”Et voi myöskään tehdä, mitä päähäsi pälkähtää, mikä tarkoittaa sitä, että tietyllä tavalla ’tapamme luovuuden’.”

Tilalle tarjotaan niukkaa ja fyysisen harjoittelun hallitsemaa elämää.

”Usein ainut palkkiomme työstämme onkin mielihyvä siitä, että teemme oikean ratkaisun.”

Suuri osa äärioikeistosta esiintyy länsimaisen yhteiskunnan suojelijoina. Kansallisen vastarintaliikkeen julistuksissa moderni ja demokraattinen yhteiskunta näyttäytyy ”juutalaisten” ja ”kapitalistien” hallitsemana vihollisena.

Militantin vallankumousoppaan on kirjoittanut ruotsalainen mies, joka on istunut vankilassa useista vakavista rikoksista.

Pohjoinen yhteys

Kalju ja harmaapartainen mies katsoo tuimasti kameraan SVL:n sivuilla olevassa kuvassa. On marraskuu 2014, ja Klas Lund, 46, on pitänyt Keski-Ruotsissa puheen, jossa manataan Pohjolaa johdettavan ”kohti täystuhoa”.

Taposta ja pankkiryöstöistä tuomitun Lundin vuonna 1997 perustama Ruotsin vastarintaliike ei taistele pohjoismaisten valtiorajojen, vaan rodun mukaan määritellyn ”pohjoisen kansan” puolesta.

”Tavoitteenamme on vahva pohjoinen valtionrakenne – jokaisen pohjoismaan tulisi loppukädessä liittyä – tulevaan Pohjoiseen valtakuntaan”, SVL:n sivuilla kerrotaan

Ruotsin turvallisuuspoliisi määrittelee Vastarintaliikkeen maan suurimmaksi sisäiseksi turvallisuusuhkaksi.

Ilman Lundin järjestön apua Vastarintaliike ei olisi levinnyt Norjaan, Tanskaan ja Suomeen. Suomessa Vastarintaliikkeen verkkosivu avattiin vuonna 2008. Samoihin aikoihin alkoivat järjestön tarrakampanjat

Mutta keitä Suomen vastarintaliikkeessä toimii?

Supo seuraa

”Kiitos mielenkiinnosta toimintaamme kohtaan. Linjamme kuitenkin on, ettemme tee yhteistyöstä valtamedian kanssa. Terveisin, Juuso Tahvanainen, Suomen Vastarintaliike.”

SVL:tä elokuusta 2012 johtaneen Tahvanaisen haastattelupyyntöön toimittama sähköpostivastaus perustuu järjestön sääntöihin. Niissä linjataan, että SVL:n toiminnasta ja jäsenistä ulkopuolisille puhuminen on petos.

SVL:ää koskevat tiedot on kaivettava poliisin raporteista. Suojelupoliisin tuoreimmassa väkivaltaisen ekstremismin katsauksessa SVL:n jäsenmäärän arvioidaan kasvaneen hieman ja olevan ”muutamia kymmeniä”.

Supo ei usko kansallissosialismin vetoavan Suomessa laajaan kannattajakuntaan. Demokratianvastaisuutensa ja militantin luonteensa vuoksi SVL:tä pidetään kuitenkin ”potentiaalisesti vaarallisena”.

”Pienikin joukko asialleen omistautuneita ja suunnitelmalliseen toimintaan sitoutuneita esktremistejä voi aiheuttaa jopa yhteiskunnallisesti merkittäviä turvallisuusuhkia”, raportissa sanotaan.

”Todennäköisemmät uhat ovat kuitenkin lievempiä ja paikallisia, kuten eri vähemmistöryhmiin kohdistuvat väkivallanteot.”

Tämän uhan todenmukaisuudesta löytyy näyttöä käräjäoikeuksien pöytäkirjoista.

Isku kirjastoon

Suomen vastarintaliike nousi pääuutiseksi tammikuussa 2013, kun kolmen miehen joukko yritti väkisin tunkeutua Jyväskylän kirjastossa pidettyyn keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden aiheena oli Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Andersonin kirjoittama Äärioikeisto Suomessa -kirja.

Pullokassilla varustautuneen miesjoukon matka katkesi ovella käytyyn käsirysyyn, jonka seurauksena yhtä tilaisuuden järjestyksenvalvojaa puukotettiin selkään. Useat mediat yhdistivät ainakin kaksi tekoon osallistunutta miestä SVL:ään.

Poliisi sai pian kiinni kaksi sisään tunkeutujaa, mutta kolmas miehistä jäi kiinni vasta pari viikkoa sitten. Pakoilu pysäytti kirjastotapauksen tutkinnan lähes kahdeksi vuodeksi.

Seuran tietojen mukaan poliisia pakoillut kirjastoiskun osallistuja on SVL:n aktiivi, joka on muun muassa kirjoittanut artikkeleja järjestön verkkosivuille. Hän on epäiltynä myös Dan Koivulaakson suihkuttamisesta kaasulla ennen Oulussa heinäkuussa 2012 järjestettyä keskustelutilaisuutta.

Tilaisuudessa Koivulaakson oli määrä esitellä Äärioikeisto Suomessa -kirjaa, jossa mainitaan SVL:n aktiivien nimiä. Muuten järjestön aktiivien henkilöllisyyttä voi päätellä lähinnä SVL:n sivuilla artikkelien kirjoittajina ja tapahtumien osanottajina kerrotuista nimistä.

Myös SVL:n sivuilla olevasta verkkokaupasta vastaavan Pohjoinen perinne ry:n vastuuhenkilöiden henkilöllisyys selviää julkisista rekistereistä.

Seura kokosi SVL:n sivuilta mainituista nimistä summittaisen listan ja kysyi mahdollisista tuomioista eri käräjäoikeuksista.

Kuusi nimeä tuotti tuloksen.

Useita pahoinpitelyjä

Seuran selvityksen mukaan SVL-aktiivien rikoshistoria pitää sisällään lähinnä pahoinpitelyjä.

Jyväskylän käräjäoikeus marraskuu 2003: Tuleva SVL-toimija tuomitaan alaikäisenä 55 päiväsakkoon pahoinpitelystä ja haitanteosta virkamiehelle.

Oulun käräjäoikeus 2004: Toinen tuleva SVL-aktiivi tuomitaan pahoinpitelystä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Vuonne 2009 sama oikeus rankaisee häntä toisesta pahoinpitelystä 40 päiväsakolla.

Tampereen käräjäoikeus 2008: Kolmas SVL-toimija saa 15 päiväsakkoa pahoinpitelystä. ”[Tuomittu] on tehnyt  [uhrille] ruumiillista väkivaltaa – – lyömällä useita kertoja [uhria] kasvoihin”, tuomiossa kerrotaan.

Vuonna 2012 sama  mies saa Helsingin käräjäoikeudessa 80 päiväsakkoa lyötyään miestä tuopilla kasvoihin helsinkiläisessä baarissa.

Oulun käräjäoikeus lokakuu 2012: Neljäs SVL-toimija saa 40 päiväsakkoa pahoinpitelystä ja haitanteosta virkamiehelle.

Elokuu 2011: Helsingin käräjäoikeus 
antaa kahdelle SVL:n sivuille artikkeleita kirjoittavalle miehelle ehdolliset vankeusrangaistukset kahdesta Laajasalossa tehdystä roskakatoksen tuhopoltosta.

Toinen tuhopolttoon tuomituista sai viiden kuukauden ehdollisen tuomion, toinen yhteensä 10 kuukauden ehdollisen tuomion. Siihen sisältyi myös kaksi pahoinpitelyä, vaarallisen esineen hallussapito ja salakuljetus.

Pidemmän tuomion saaneella miehellä on tilillään muitakin pahoinpitelytuomioita – ja Seuran selvityksen selvästi mittavin rikosrekisteri.

Potkitaan maassa

Tuhopoltosta ja useista pahoinpitelyistä tuomitun SVL-toimijan tuomioissa toistuu samoja piirteitä: uhrin kimppuun on hyökätty usein joukolla ja humalassa.

Pahoinpitelyä on jatkettu vielä silloinkin kun uhri on kaatunut maahan.

”[Tuomittu] on todistajan mukaan potkinut [uhria] noin kymmenen kertaa”, kerrotaan joulukuussa 2007 annetussa Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa. Uhri on kertonut oikeudelle’ päänsä turvonneen pahoinpitelyn seurauksena ”lähes koripallon kokoiseksi”

Vuonna 2010 Helsingin hovioikeus on tuominnut saman SVL-aktiivin törkeästä pahoinpitelystä.

”[Pahoinpitely] oli tehty puukottamalla pakenevaa asianomistajaa selkään” ja iskut ovat olleet ”potentiaalisesti hengenvaarallisia”, hovioikeuden tuomiossa kerrotaan

Ulkomaalaistaustainen uhri kertoo tuomitun olleen tilanteessa ”erittäin aggressiivinen” ja uhanneen ”tappaa hänet”.

Tuomioksi mies sai vuoden ja neljä kuukautta ehdollista vankeutta.

Ääriliikkeet vastakkain

”Uuden johtajan myötä SVL:n toiminta on muuttunut aktiivisemmaksi ja hyökkäävämmäksi”, äärioikeistolaisia liikkeitä tutkinut Vesa Puuronen arvioi.

Lokakuussa Helsingissä ”katupartiona” marssineet SVL:n aktiivit ottivat keskustassa yhteen naamioituneen joukkion kanssa. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä.

SVL:n tappelupariksi epäillyn, antifasistiseksi itsensä määrittelevän Varisverkosto-järjestön sivuilla yhteenotosta väitetään seuraavaa:

”Antifasistit olivat tällä kertaa valmistautuneita kohtaamiseen. – – Natsit jatkoivat partiotaan, mutta antifasistit yllättivät heidät Mannerheimin patsaalla, jossa seurasi alle puoli minuuttia kestänyt nujakka.”

Ruotsista tutut ääriliikkeiden yhteenotot ovat Suomessa vieraita. Tänä itsenäisyyspäivänä poliisi saa katsoa kahteen suuntaan.

Anarkistientakku.net -verkkosivustolla mainostetaan Luokkaretki lähiös
tä linnaan -mielenosoitusta.

Tahollaan sitoutumattomaksi ilmoittautuva 612.fi-yhdistys järjestää ”kansallismielisten” uutta yhteistä itsenäisyyspäivän kansalaistapahtumaa. Kutsua levitetään radikaalikonservatiivisen Sarastus-lehden, kansallismielisen Suomen Sisu -järjestön ja SUomen vastarintaliikkeen verkkosivuilla.

Sopii toivoa, että marssijat pysyvät omilla reiteillään.

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 49/2014.

 

X