Miksi maksukorttipäätteet tarjoavat ensin luotolla ostamista? Järjestys ei ole sattumaa
Kaupan maksupäätteissä on ensimmäisenä vaihtoehtona luotto ennen pankkitililtä maksamista. Laajamittainen luotolla maksaminen nostaa hintatasoa, sanoo asiantuntija.
Pankkiautomaatti tarjoaa maksutapoja järjestyksessä, jossa pankille tuottoisampi vaihtoehto on ensimmäisenä.
Tuttu arkinen tilanne: maksat ostoksesi credit-debit -yhdistelmäkortilla. Maksukorttipäätteet tarjoavat aina ensimmäiseksi vaihtoehdoksi luotolla maksamista.
Luottoa tarjotaan ykkösvaihtoehtona, vaikka olemme kaikki sisäistäneet jo äidinmaidossa, että luotolla ostaminen on se huonompi vaihtoehto.
Jos jätät satasen luotto-ostoksen maksun yli 35 vuorokauden päähän, maksat hankinnastasi äkkiä 110 euroa tai enemmän, riippuen luottokorttisi korosta.
Luotto on maksupäätteissä ensimmäinen vaihtoehto, vaikka 90 prosenttia korttiostoksista tehdään debit-puolelta eli pankkitililtä.
Tässä ei tunnu olevan järkeä.
Miksi maksupäätteet tyrkyttävät ostoksia luotolle?
”Sitä olen itsekin ihmetellyt. Kyllä debitin pitäisi olla se ensimmäinen vaihtoehto”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.
Luotto kallista kaupalle
Luotto on ensimmäinen vaihtoehto, koska järjestys on ohjelmoitu tällaiseksi pankin myöntämän maksukortin siruun.
Kauppiaalle luottokauppa tulee kalliimmaksi kuin debit-ostaminen.
Erilaiset toimitus- ja siirtomaksut muodostavat yhteensä 0,31 prosenttia debit-oston loppusummasta. Kun asiakas tekee sadan euron ostoksen ja maksaa sen debitillä, kauppiaalle syntyy tästä maksutavasta 31 sentin kustannus. On sovittu, että yhden debit-oston kustannukset eivät nouse kauppiaalle yli 75 sentin.
Luotto-ostoksista puuttuu tällainen kustannuskatto. Mitä kalliimpi ostos maksetaan luotolla, sitä enemmän se maksaa kauppiaalle.
Asiakkaan maksaessa sadan euron ostoksen luotolla kauppiaalle syntyy 90 sentin kustannus.
”Eu-direktiivin muutoksen takia luotolla maksamiseen liittyvät siirtomaksut alenevat lähiaikoina hieman. Kun luotto-oston kustannus kauppialle on nyt 0,9 prosenttia ostosta, se laskee 0,8-07 prosenttiin”, Kaupan liiton maksuvälineasiantuntija Panu Tast sanoo.
Käteisellä maksamisen kustannukset kauppiaalle ovat debit-maksujen luokkaa.
Koska kauppias siirtää kustannukset hintoihin, laajamittainen luotolla maksaminen nostaa hintatasoa.
Pankeille sen sijaan luotto-ostos on toimitus- ja siirtomaksujen takia tuottavampi vaihtoehto kuin debit-osto.
”Tässä on sellainen sävy, että maksupäätteen credit- ja debit-nappuloiden järjestyksellä asiakkaat yritetään saada käyttämään vaihtoehtoa, joka on asiakkaalle kalliimpi, mutta pankille tuottoisampi”, Juhani Pekkala sanoo.
Luotto tuottavampi pankeille
Yritättekö saada asiakkaat käyttämään luottoa, kun maksupäätteiden nappulat ovat näin päin, OP-pankin päivittäisistä raha-asioista vastaava johtaja Kai Patovirta?
”Totta kai pankki saa tuottoa enemmän, jos asiakas käyttää korollista tuotetta. Asiakkaalla on toki mahdollisuus maksaa tuote korottomasti noin 35 päivän sisällä ostosta.”
Patovirta sanoo, että korko on pankin korvaus riskistä, jonka se ottaa luotottaessaan asiakasta.
Näin toki on. Mutta ovatko luotto-ostojen tuottavammat toimitusmaksut jo sinällään syy luottoa suosivaan nappuloiden järjestykseen?
”Vastaan vähän mysteerisesti, mutta kuitenkin oikein: Toimitusmaksujen tasot lähentyneet toisiaan niin, että pankki- ja luottomaksujen erot eivät ole yhtä suuret kuin silloin, kun tämä järjestelmä luotiin. Sanon tällä tavalla hämärästi, kun en tiedä kuinka paljon voin julkisesti sanoa.”
Voisiko vaihtoehtojen järjestys maksupäätteissä olla toisin päin, kun 90 prosenttia ostoista menee debit-puolelle?
”En kannata sitä. Tulevina vuosina maksaminen tulee muuttumaan usealla eri tavalla. Tulee mobiilimaksamista ja muunlaisia instrumentteja. Maksukorttimaailmaa ei kannata mennä sekoittamaan, koska tähän on totuttu”, Patovirta sanoo.
Epätäydellinen kilpailu
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala heittää löylyä kiukaalle:
”Veikkaan, että tässä vaikuttaa taustalla isojen maailmalaajuisten luottokorttifirmojen, Visan ja MasterCardin, oligopoli.”
Oligopoli tarkoittaa epätäydellisen kilpailun muotoa, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja.
”Oligopolille on usein ominaista kilpailun vähäisyys ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Oligopolin toimijoilla saattaa olla hiljainen kartelli, jossa ei ole varsinaisesti sovittu mitään hintatasosta mutta jossa tilanne kaikin puolin pyritään pitämään vakaana. Tutkimusten mukaan oligopolistinen markkinatilanne lisää myyjien voittoja jopa 20 prosentilla”, lukee Wikipediassa.