Mielenterveyden ongelmista kärsivä lentäjä ei ole mahdottomuus Suomessakaan

Germanwingsin perämiehen aiheuttama lentoturma on puhuttanut suomalaista lentohenkilökuntaa. Miten ilmailuala selviää järkytyksestä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yhtenä syynä Germanwingsin onnettomuuteen on pidetty saksalaisen terveydenhuollon liian tiukkaa salassapitovelvollisuutta. Sen turvin perämies onnistui pimittämään tietoja mielenterveydestään ja itsemurha-aikeistaan.

Germanwingsin perämiehen aiheuttama lentoturma on puhuttanut suomalaista lentohenkilökuntaa. Miten ilmailuala selviää järkytyksestä?
Teksti: Heini Kilpamäki

Tiistai 24. maaliskuuta oli kääntynyt iltapäivän puolelle, kun Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen toimiston tunnelma sähköistyi.

”Oletko kuullut? Kauheita uutisia!” joku kysyy.

Pian koko toimiston väki tietää, että Lufthansan tytäryhtiön German- wingsin kone on törmännyt vuoreen Ranskan Alpeilla. Turmassa ovat saaneet surmansa 144 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä. Konetyyppi on tuttu Airbus A320, jolla Finnairkin lentää reittilentojaan.

Järkyttävä uutinen saa yhdistyksen puheenjohtajan, lentoemäntä Thelma Åkersin hermostumaan. Hän on tehnyt töitä lentoemäntänä 32 vuotta, eikä hän ole koskaan itse joutunut työssään vaaranpaikkaan.

Vasta myöhemmin käy ilmi, että turmakoneen perämies Andreas Lubitz, 27, on lukinnut itsensä ohjaamoon ja ohjannut sitten koneen tuhoon. Se, että onnettomuus on ihmisen aiheuttama herättää ilmailualan ammattilaisissa ristiriitaisia tunteita.

”Toisaalta oli helpottavaa kuulla, ettei vika ollut koneessa. A320 on kuitenkin turvalliseksi koettu ja meillä yleinen konetyyppi. Toisaalta on kamalaa, miten koulutettu, kaikki kontrollit läpikäynyt perämies on joutunut tällaiseen henkiseen tilaan”, Åkers miettii.

Samaa pohtii tällä hetkellä moni muu lentämisen ammattilainen, matkustajista puhumattakaan.

Turvaverkot pettivät

Viime viikkoina Germanwingsin onnettomuudesta on puhuttu paljon suomalaisten ilmailualan ammattilaisten keskuudessa.

Saksalaisen koneen maahansyöksy liippaa läheltä suomalaisia kollegoja. Hyytävä tausta tekee turmasta entistä vaikeamman sulateltavan. Turmatutkinta on tuonut yhä uusia tietoja Andreas Lubitzin mielenterveyden horjumisesta ja itsemurhasuunnitelmista.

”On tästä keskusteltu ohjaamoissa, mutta tämänhetkisen tiedon valossa kyseessä vaikuttaa olevan yksittäinen henkilö ja hänen käsittämätön päätöksensä”, Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen sanoo.

Seitsemän vuotta Finnairin perämiehenä toimineen Pitkäsen mukaan turma ei kuitenkaan ole tuonut pelkoa työtilanteisiin.

”Onnettomuudet eivät pelota, sillä niihin ei vaikuta vain yksi tietty tekijä, vaan monen asian on pitänyt mennä pieleen. Turman jälkeen ajatellaan, että nyt kävi näin, ja tarkastellaan, miten tilanteen voisi jatkossa välttää. Useimmat onnettomuudenalut tyrehtyvät moniin turvaverkkoihin. Germanwingsin tapauksessa mentiin useiden verkkojen läpi.”

Finnairin ohjeistuksissa on jo muutaman vuoden ajan lukenut, ettei lentäjää saa jättää yksin ohjaamoon. Toisen ohjaajan poistuessa jonkun lentohenkilökunnan jäsenen on tultava ohjaamoon. Germanwingsin onnettomuuden jälkeen Finnair lähetti ohjesäännöstä muistutuksen lentohenkilökunnalleen.

Turman myötä samaan käytäntöön ovat siirtymässä nekin lentoyhtiöt, joilla ohjesääntöä ei ole aiemmin ollut.

”Pilotit ymmärtävät, että periaatteessa mielenterveyden ongelmista kärsivä lentäjä ei ole mahdottomuus Suomessakaan. Tällaisen vaikeasti ymmärrettävän tapauksen mahdollisuus on kuitenkin helppo sivuuttaa arjen keskellä ja ajatella, ettei tällaista varmaan tapahdu meillä.”

Ammattiapua tarvittaessa

Suomalaisessa lentokoulutuksessa kiinnitetään huomiota hakijoiden henkiseen tasapainoon.

”Koulutukseen valittaessa hakija karsiutuu, jos hänen sairaushistoriastaan löytyy psykoosi, psyykelääkkeiden käyttöä, mielialahäiriöitä tai itsemurhakäytöstä. Myös päihteiden väärinkäyttö evää pääsyn lentäjäkoulutukseen. Vakavat mielenterveyden häiriöt estävät työskentelyn lentoalalla”, Ilmailulääketieteen keskuksen johtaja, ylilääkäri Matti Mäntysaari kertoo.

Tosin pääsykoevaiheessa tiedot hakijan terveyshistoriasta perustuvat siihen, mitä hän itse kertoo.

Ammattilentäjien terveyttä seurataan säännöllisesti. Alle 60-vuotiaat lentäjät käyvät terveystarkastuksessa vuosittain, sitä vanhemmat puolen vuoden välein.

Lentäjien toimintakykyä arvioidaan myös vuosittaisilla simulaattori- ja reittitarkastuslennoilla.

Toisinaan inhimilliset vastoinkäymiset kuitenkin yllättävät.

Esimerkiksi sairauskohtaukset tai henkilökohtaisen elämän kriisit voivat laukaista lentäjän mielenterveyden epävakauden. Finnair järjestää työntekijöilleen psykologista tukea tarvittaessa.

Lentäjät voivat hakeutua työterveyshuoltoon tai suoraan keskustelemaan psykologin tai vertaistukihenkilön kanssa luottamuksellisesti.

Ilmailulaki velvoittaa lentäjää kertomaan ilmailulääkärille, mikäli jokin sairaus vaikuttaa hänen työhönsä.

”Mikäli lentäjä saa hoitoa tai lääkitystä mielenterveyden häiriöön, hänen lentolupansa hyllytetään. Lupakirja palautetaan seurannan jälkeen, kun mielenterveyden häiriö on todettu hoidetuksi.”

Tuntematon pykälä

Yhtenä syynä Germanwingsin onnettomuuteen on pidetty saksalaisen terveydenhuollon liian tiukkaa salassapitovelvollisuutta. Sen turvin perämies onnistui pimittämään tietoja mielenterveydestään ja itsemurha-aikeistaan.

Salassapitosäädökset suojaavat terveystietoja laajasti myös Suomessa, mutta lentoturvallisuuteen vaikuttavissa asiassa ne ovat löyhempiä kuin Saksassa.

”Suomen ilmailulaki antaa lääkäreille oikeuden ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle, mikäli lentäjän terveydentila voisi olla vaaraksi lentoturvallisuudelle. Suomessa asiat ovat hallinnollisella tavalla paremmin kuin Saksassa”, Mäntysaari sanoo.

Ilmailulääkäri harmittelee, ettei ilmoittamisen mahdollistavaa ilmailulain pykälää numero 50 tunneta kovin laajasti.

”Jatkossa olisi hyvä, jos myös työyhteisö ja perheenjäsenet tukisivat lentäjää hakeutumaan aikaisessa vaiheessa työterveyshuoltoon tai ilmailulääkärille, kun he epäilevät mielenterveyden ongelmia.”

Ei lentopelkoaaltoa

Finnairin tiedotus on ollut kiireinen Germanwingsin onnettomuuden jälkeen tiedotusvälineiden selvittäessä suomalaisyhtiön näkemyksiä turmasta.

Vaikka onnettomuus on saanut paljon palstatilaa, merkkejä lentopelon aallosta ei ole ollut havaittavissa.

”Asiakaspalveluumme on tullut vain muutama turvallisuuteen liittyvä kysely. Myöskään yhteydenotot liittyen lentopelkokurssinakin tunnettuun lentomatkustajan turvakurssiin eivät ole lisääntyneet”, Manti Väätäinen-Pereira Finnairin viestinnästä kertoo.

Lentämistä arasteleva löytää helpotusta tilastoista. Lentäminen on kaikkein turvallisin liikennemuoto.

”Liikennelentäminen lisääntyy koko ajan. Siksi myös onnettomuusuutiset lisääntyvät. Tilastot kuitenkin kertovat, että lentoturvallisuus paranee samalla koko ajan”, perämies Petri Pitkänen muistuttaa.

X