Miksi miljoonaperijättären kidnappaaja sai kovemman tuomion kuin Tampereen ihmiskauppaajat?

Kun Herlinin suvun jäsen kidnapattiin vuonna 2009, perijätärtä pidettiin vankina kaksi viikkoa. Kidnappaaja sai teosta yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksen.

Viime perjantaina Pirkanmaan käräjäoikeus puolestaan antoi tuomion tapauksesta, jossa nuorta naista oli pidetty vankina yli neljä vuotta. Nainen synnytti vangitsijalleen neljä lasta.

Muun muassa törkeästä ihmiskaupasta tuomittu mies sai 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistuksen. Miehen tytär tuomittiin 2 vuoden 8 kuukauden vankeuteen.

Miksi perijättären kidnappaaja sai huomattavasti kovemman tuomion kuin Tampereen tapauksessa tuomitut?

”Rikosnimikkeenä on ollut panttivangin ottaminen. Siinä on mukana kiristämistä ja rahallisen hyödyn tavoittelua”, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta selittää.

Maksimirangaistus, kymmenen vuotta, on sama törkeässä ihmiskaupassa ja vapaudenriistossa, johon liittyy panttivangin otto.

”Ihmiskauppaan liittyvissä rikoksissa käytetään hyväksi toisen asemaa, mutta niihin ei liity kiristämistä rahan saamiseksi”, Tolvanen avaa eroa tapausten välillä.

Vaikuttaako kulttuuri?

Ihmiskaupasta tuomittu mies selitti tekoa sillä, että kyseessä  on ollut romanikulttuuriin kuuluva vaimonryöstö.

Jos jokin asia on tietyssä kulttuurissa tapana, voiko sillä olla vaikutusta rikoksesta saatuun rangaistukseen?

”Ei . Kyllä heitä samat lait koskee kun muitakin”,  Tolvanen sanoo.

Rikoksen arvioinnin kannalta kulttuuri on toisarvoinen seikka.

”Suomessa pitää noudattaa Suomen lakia, erityisesti kun puhutaan tällaisista asioista kuin ihmisen vapaudesta  ja oikeudesta määrätä itsestään.”

Kulttuurisille asioille ei ole annettu merkitystä rikoslain soveltamisessa.

”Eikä pidäkään antaa.”

Hae apua suvulta

Kulttuuritausta ei silti ole ollut Tampereen ihmiskauppatapauksessa aivan merkityksetön.

”Varmaankin uhri on ollut helpommin pidettävissä tekijöiden vallassa heidän kulttuuriperinnöstään johtuen. Se on tavallaan voinut mahdollistaa rikoksen”, Tolvanen arvelee.

Romanitausta saattoi vaikuttaa myös siihen, miksi tapaus ei tullut aiemmin ilmi. Monet romaninaiset olivat Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän tutkimuksen (2013) perusteella kokeneet syrjintää esimerkiksi hakiessaan paikkaa turvakodista.

Jos sinne tulisi valkolaisrouva, niin se olis kuin vettä vaan, se sujuis kuin valssi se homma, romaninainen toteaa tutkimusraportissa.

Romaninaisilta on tutkimuksen mukaan saatettu estää pääsy turvakotiin vetoamalla siihen, että romanit voivat hakea apua omalta suvultaan.

Myös terveydenhuollon asiantuntijoista osa oli sitä mieltä, että auttajien ennakkoluulot romaneita kohtaan voivat vaikeuttaa avun saantia.