Näinkö Talvivaaran tarina päättyy? Viattoman näköinen oikeuden päätös voi antaa kuoliniskun koko hankkeelle

Hallinto-oikeuden ratkaisu voi pudottaa kaivoksen lopullisesti kanveesiin.
Juha Kauppinen
Tutkitut 10.3.2016 07:51

Talvivaaran johtajien ympäristörikosoikeudenkäynnin päätöksiä odotetaan, mutta niiden varjoon on jäänyt toinen oikeuden päätös, jolla on yhtiön tulevaisuuteen mahdollisesti paljon kohtalokkaampia vaikutuksia.

Kyse on vuonna 2014 myönnetystä ympäristöluvan päivityksestä, josta tehtyjen valituksien ratkaisuja odotetaan kevään kuluessa Vaasan hallinto-oikeudesta. Uudesta luvasta valittivat oikeuteen sekä Talvivaara että esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Mikäli ympäristöluvan päivitys saa lainvoiman suunnilleen sellaisessa muodossa kuin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto luvan myönsi, yhtiötä odottavat jopa satojen miljoonien eurojen uudet ympäristöinvestoinnit.

Ei ole täysin poissuljettua, että juuri tämä piakkoin odotettavissa oleva Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu päättää koko ongelmakaivoksen tarinan.

Jätti-investointeihin?

Talvivaara-yhtiö sai toimintansa pohjana olevaan ympäristölupaan päivityksen kahdessa osassa vuosina 2013 ja 2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Näistä ensimmäinen, 2013 myönnetty luvan osa on jo voimassa, vaikka siitä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Tuon luvan myötä Talvivaara esimerkiksi sai kiintiön kiistellyille, suurille sulfaattipäästöilleen. Tosin Talvivaara ja valtionyhtiö Terrafame eivät ole pystyneet näitä kiintiörajoja noudattamaan. Esimerkiksi viime vuonna, 2015, sulfaatin päästöraja (1300 tonnia vuodessa) tuli täyteen jo maaliskuussa. Sen täyttymisen jälkeen ensin Talvivaara ja sitten Terrafame laskivat luonnonvesistöihin satoja tuhansia kuutioita sulfaatilla saastunutta kaivosvettä poikkeustilanteisiin vedoten.

Vuoden 2014 lupapäivityksen toinen osa ei ole vielä voimassa, vaan sen voimaanastuminen edellyttää, että lupapäätökseen liittyvät valitukset ensin käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa.

Jos lupapäivitys saa hallinto-oikeuden siunauksen, se tietää vaikeuksia yhtiölle. Näin voi hyvinkin käydä, sillä Vaasan hallinto-oikeuden päätökset ovat tähän astikin olleet Talvivaaran kannalta hyvin tiukkoja, ja niistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset ovat myös kääntyneet yhtiötä vastaan.

Vuonna 2014 tulleen lupapäivityksen mukaan Talvivaaraa esimerkiksi kielletään käyttämästä suurinta osaa vanhojen kipsisakka-altaiden lohkoista. Niinpä Talvivaaran (käytännössä Terrafamen) on rakennettava uutta allaskapasiteettia, mikä on hyvin kallista.

Lupapäivityksessä määrätään Talvivaara myös tallettamaan 100 miljoonan euron ympäristövakuus aiemman 30 miljoonan euron vakuuden sijaan. Lisäksi päivityksessä määrätään yhtiö rakentamaan uusi ongelmajäteallas metallisakoille, joita nyt (monien mielestä alkuperäisenkin luvan vastaisesti) varastoidaan kipsisakka-altaaseen. Tämän allaskapasiteetin rakentaminen tietää niin ikään jättimenoja yhtiölle. Uudessa luvussa myös määritellään kaivoksen sivukivialue ongelmajätealueeksi.

Mikäli tätä uutta linjausta tulkitaan kirjaimellisesti ja tiukasti, sivukivi-alueet pitää jatkossa perustaa nykyistä paremmin esimerkiksi pohjavesien suojelemiseksi. Tämä vaatii kunnollisia – ja kalliita – pohjarakenteita.

Jopa satojen miljoonien eurojen uudet ympäristösatsaukset tulisivat olemaan iso ongelma Talvivaara/Terrafamelle, joka ei ole pystynyt tuottamaan päätuotettaan nikkeliä tavoiteltuja määriä ja jonka toiminta ei siksi ole pitkällä aikavälillä ollut koskaan taloudellisesti kannattavaa.

Vai löytyisikö valtion pohjattomaksi osoittautuneesta kirstusta jälleen lisärahaa yhtiön pyörittämiseen?

Tiukat lainvalvojat

Keskusteluissa ympäristövaikutuksista jotkut ovat olleet sitä mieltä, että ympäristöhaittoja on liioiteltu. Viranomaiset ovat kuitenkin yksiselitteisesti todenneet, että yhtiön jätevesillä on ollut merkittäviä pilaavia vaikutuksia ainakin viidessä lähijärvessä ja kahdessa joessa kaivoksen pohjois- ja eteläpuolella.

Kaivosta valvova viranomainen Kainuun ELY-keskus antoi joulukuussa päätöksen, jossa se velvoittaa Talvivaaraa puhdistamaan kaksi lähintä järveä. Lisäksi päätöksessä todetaan, että jos tämä puhdistusurakka onnistuu, siirrytään puhdistamaan seuraavaksi lähimpiä järviä.

Jo aiemmin, vuonna 2014 esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on todennut Talvivaaraa koskevassa päätöksessään, että yhtiön toiminta ei ole koko olemassaolonsa aikana ollut ympäristöluvan mukaista. Niin ikään KHO antoi Talvivaaralle sapiskaa siitä, että se ei ole vuosien taistelusta huolimatta saanut vesitasettaan kuriin. Tässä ei ole onnistunut myöskään Terrafame-yhtiö, sillä kaivosalueella on tällä tietoa varastoituna huimat yli 10 miljoonaa kuutiota eriasteisesti saastunutta kaivosvettä.

Kiista ympäristöhaittojen vakavuudesta liittyy tuleviin korvausvaatimuksiin, joita Talvivaaralle ovat esittäneet lähijärvien maanomistajat, yksityisten ohella muun muassa Metsähallitus ja Kajaanin seurakunta. Näitä kiistoja tultaneen puimaan vielä vuosia eri oikeusasteissa, vaikka kaivoksen toiminta tänä keväänä päättyisi.

Ongelmallinen julkikuva

Myös Talvivaaran toimitusjohtajien, Pekka Perän ja Harri Natusen sekä kaivoksenjohtaja Lassi Lammassaaren ja yhden alemman pomon ympäristörikossyytteitä odotetaan julkistettavaksi vielä maaliskuun kuluessa. Näillä päätöksillä voi olla isokin symbolinen merkitys siihen, kuinka koko Talvivaaran tapaus nähdään julkisuudessa.

Talvivaara-pomoja syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Mikäli tuomioita ei tule, tämä antaa kaikupohjaa Talvivaaran puolustajien väitteille, joiden mukaan yhtiön ympäristöhaittoja on liioiteltu. Pekka Perästä ja kumppaneista voi heidän kannaltaan parhaassa tapauksessa sukeutua kaltoin kohdeltuja marttyyrihahmoja, ja yleinen mielipide voi kääntyä sellaiseksi, että eihän tuo Talvivaara lopulta niin kovin pahoin luontoa saastuttanutkaan.

Mikäli pomot taas saavat tuomion, esimerkiksi sakot ja ehdollista vankeutta, se ei sanottavasti vaikuta asioihin. Huono mielikuva Talvivaarasta vahvistuisi jonkin verran, mutta se on jo nyt varsin kielteinen.

Mahdolliset tuomiot tuskin vaikuttavat myöskään Pekka Perän tulevaisuuteen ja asemaan Talvivaara-yhtiössä. Tammikuussa uutisoitiin uusista sopimusjärjestelyistä, joilla Perä ja Talvivaara voisivat päästä uudelleen kaivostoimintaan.

Kirjoittajan yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa tekemä kirja Talvivaaran vangit (Siltala) julkaistaan 14.3.