Nordealla 30 vuotta haarakonttori veroparatiisissa - kenen rahoja se pyörittelee Caymansaarilla?

Suomen Nordea jatkaa Yhdyspankin 80-luvulla perustamaa haarakonttoria Cayman-saarilla. Jäljet päättyvät postilokeroon numero 1586GT.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen Nordea jatkaa Yhdyspankin 80-luvulla perustamaa haarakonttoria Cayman-saarilla. Jäljet päättyvät postilokeroon numero 1586GT.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Pirteä naisääni vastaa puhelimeen Nordean asiakaspalvelussa.

”Päivää. Miten voin auttaa?”

”Haluaisin avata pankkitilin.”

”Hyvä on, minkälaisen?”

”Sellaisen, joka on Caymansaarilla.”

Virkailija henkäisee syvään ja vaihtaa selkokielelle. Ääni kuulostaa huvittuneelta.

”Kuule, ei meillä ole täällä sellaisia. Me välitämme suomalaisia tilejä. Nordean tilejä, ei muiden pankkien tilejä.”

Minä en aio luovuttaa.

”Suomen Nordean tilinpäätöstietojen mukaan teillä on sivukonttori Caymansaarilla. Minä haluaisin avata tilin siellä.”

Langalla on hetken hiljaisuus.

”Siitä minä en tiedä mitään.”

”Teidän Caymansaarten sivukonttorilla on oma kansainvälinen pankkikoodikin: NDEAKYKXXXX. Auttaisiko se pääsemään palvelun jäljille?”

Pitkä hiljaisuus.

”Voitko antaa yhteystietosi. Pyydän, että joku soittaa sinulle.”

Rahaa ja koralleja

Wikipediassa sanotaan: ”Caymansaaret on kolmen korallisaaren muodostama Britannian merentakainen alue Karibianmerellä Kuuban eteläpuolella.

Asukkaita syrjäisessä saarivaltakunnassa on 55 000, vähemmän kuin Vaasassa.

Miksi suomalainen pankki haluaisi perustaa sinne haarakonttorin?

Ehkä siksi, että Caymansaaret on kukoistava veroparatiisi. Maa, joka perii asukkailtaan ja yrityksiltään nollaveroa.

Kansainvälinen Valuuttajärjestö IMF on jaotellut veroparatiisit kolmeen luokkaan. Irlannin kaltaisissa maissa on alhaiset yritysverot, mutta ne noudattavat kansainvälisiä pankkisopimuksia.

Caymansaaret kuuluu jaottelun alimpaan luokkaan. Se on yksi niistä maista, jonka tiukka pankkisalaisuus suojelee asiakkaita. Salaperäiset postilokerofirmat voivat pyöritellä rahojaan rauhassa ilman, että kotimaan verottaja pääsee toiminnan jäljille.

Yhtälö toimii kuin magneetti.

Monet maailman rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä käyttävät Caymansaarten palveluita. Pari vuotta sitten Yhdysvaltain presidentiksi pyrkinyt Mitt Romney joutui selittämään äänestäjilleen, miksi USA:n omat pankit eivät kelpaa miljonäärille.

Ja Romney on tietenkin vain yksi monista. Uutislähteissä esitettyjen arvioiden mukaan viime syksynä Caymansaaret keräsi enemmän ulkomaisia sijoituksia kuin mikään muu paikka maailmassa.

Sijoittajien myötävaikutuksella Caymansaarista on kasvanut maailman viidenneksi tärkein pankkikeskus. Paikallisen viranomaisen mukaan saarilla toimii kaksisataa ulkomaista pankkia, joukossa monia maailman suurimpia pankkiketjuja.

Ja siis Suomen Nordea.

Kenen rahoja se pyörittelee Caymansaarilla?

Mysteeri

Seuraavana päivänä Nordeasta tulee puhelu. Vaikka Caymansaarten sivukonttori on Suomen Nordean omaisuutta, minua pyydetään soittamaan Ruotsiin. Sieltä minut ohjataan edelleen Norjaan, missä istuu Nordean kansainvälisistä yksiköistä vastaava johtaja. Mutta hänkään ei tunnu tietävän Suomen Nordean mystisestä haarakonttorista.

Siitä ei ole ollut tapana puhua. Ehkä siksi, että Ruotsin valtio on pankin merkittävä omistaja, ja ruotsalaiset eivät tunnetusti rakasta verokeinottelua.

Nordean vuosikertomuksessa 2012 Cayman-saarten sivukonttori mainitaan yhden kerran. [KORJATTU MYÖHEMMIN: Alkuperäisessä tekstissä väitettiin, että Nordean julkaisemassa vuosikertomuksessa Caymansaaria ei ole mainittu sanallakaan.]

Mutta patentti- ja rekisterihallitukseen jätetyssä tilipäätöksessä on. Siellä sanotaan suoraan, että yhtiöllä on sivukonttori Caymansaarilla.

Muita tietoja Nordea ei anna. Pankki Caymansaarilla pysyy mysteerinä.

Ikea Antilleilta

Maailman veroparatiiseissa pyörii valtavia summia. Arvion mukaan rikkaat yksityishenkilöt ovat sijoittaneet niihin 11,5 tuhannen miljardin (biljoonan) dollarin edestä omaisuutta. Sen päälle on laskettava suuryhtiöiden ja eläkeyhtiöiden mammuttimaiset sijoitukset.

Pääosin kyse on laillisesta verosuunnittelusta.

Parissakymmenessä vuodessa siitä on tullut maailmantalouden voiteluaine, joka ajaa valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan. Yksityishenkilöt ja yritykset shoppailevat, siirtelevät omaisuuksia halpojen yritysverojen perässä.

Välillä touhu saa surkuhupaisia piirteitä.

Veroparatiisit-kirjan (Into) kirjoittanut Matti Ylönen kuvailee, kuinka huonekalujätti Ikea ei olekaan ruotsalainen yhtiö. Ylösen mukaan Ikea pyörittää monimutkaista verosuunnitelmaa, jossa rahaa liikutellaan eri yritysten välillä eri maissa. Ketjussa on mukana myös Eurooppalaisia veroparatiiseja.

Sinikeltaisesta ulkoasusta huolimatta Ikean omistaa lopulta Hollannin Antilleille rekisteröity yhtiö.

Siellä tuskin syödään Sveamamman lihapullia. Mutta eipä tarvitse maksaa verojakaan.

Skål på den saken.

Kurjuuden kierre

Suomessa harmaa talous nousi otsikoihin viimeksi pari viikkoa sitten, kun EU:n verokomissaari Algirdas Semeta vieraili Helsingissä. Jutta Urpilaisen emännöimässä kokouksessa oli läsnä poliitikkoja ja talousvaikuttajia Euroopan maista. He kaikki esittivät huolensa veroparatiisien johdosta.

Semeta laski ongelmalle hintalapun.

”Vaikka [rahoista] saataisiin takaisin vain osa, se toisi EU-maille satoja miljardeja euroja”, Semeta sanoi.

Samassa kokouksessa Urpilainen sylkäisi suustaan Margaret Thatcherin vanhan iskulauseen.

”Haluan meidän rahamme takaisin”, Urpilainen julisti.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Vain kuukautta aiemmin Ylen MOT-ohjelma oli paljastanut Itellan veroparatiisiyhtiön Brittien Neitsytsaarilla. Tieto oli erityisen kiusallinen, sillä Itella on 100-prosenttisesti valtion omistama yhtiö.

Urpilainen kiiruhti paheksumaan Itellan toimintaa.

”Pitäisin tärkeänä sitä, että valtionyhtiöt voisivat olla esimerkkeinä muulle yritystoiminnalle. Senkin takia on erityisen paheksuttavaa, että Itella omistaa osakeyhtiön veroparatiisissa”, Urpilainen sanoi Ylen A-studiossa.

Ministeri kertoi yllättyneensä Itellan tapauksesta. Mutta samalla hän piti todennäköisenä, että Itella ei ole yksittäistapaus valtionyhtiöissä. Urpilaisen mukaan poliitikoilla ei ole osaamista tai halua puuttua veroparatiiseihin.

Yksi tulkinta voisi olla se, että suuret yhtiöt ovat valtioille tärkeitä työllistäjiä. Verosuunnittelun avulla ne voivat alentaa laillisesti omia kustannuksiaan, ja parantaa kilpailukykyään.

Mitä tapahtuisi, jos veroparatiisit kiellettäisiin?

On mahdollista, että länsimaisten tuotteiden olisi entistä vaikeampi kilpailla globaaleilla markkinoilla. Ehkä lisää tuotantoa siirtyisi halpamaihin. Kurjuuden kierre syvenisi.

Paratiisin juuret

New Yorkista tulee sähköposti.

Parissa päivässä Nordean asiakaspalveluun esitetty kysymys on kiertänyt puoli maapalloa.

Nordean New Yorkin toiminnoista vastaava Henrik Steffensen kirjoittaa, että suomalaisella pankkitoiminnalla on Caymansaarilla pitkät perinteet.

”Suomen Yhdyspankki perusti Caymansaarten sivukonttorin vuonna 1986.”

Elettiin suomalaisen kasinotalouden villejä vuosia. Vuosi 1986 sattuu olemaan sama vuosi, jolloin valuuttakeinottelu kaatoi Helsingin Osuuspankin SYP:n syliin. Sitten tuli 90-luvun lama. Monien pankkifuusioiden jälkeen Cayman saarten konttori päätyi Suomen Nordean haltuun.

Steffensenin mukaan Manhattanin pankkiirit vastaavat nyt Suomen Nordean omistaman Caymansaarten konttorin toiminnoista. Vaikka oikeastaan konttorista ei voi puhua. Veroparatiisissa ei ole Nordean omia työntekijöitä. Toiminta on ulkoistettu.

”Caymansaarten pankki palvelee niitä Nordea Suomen asiakkaita, joilla on tili New Yorkin konttorissa”, Steffensen kirjoittaa.

New Yorkin konttori taas palvelee pohjoismaisia yrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä Pohjois-Amerikassa. Asiakkaiden joukossa on myös amerikkalaisia suuryhtiöitä, joilla on vahva jalansija Pohjoismaissa. Kolmas asiakasryhmä on isot eläke- ja vakuutusyhtiöt.

”Kuten suurin osa USA:ssa toimivista pankeista, mekin käytämme Caymansaarten sivukonttoria maksaaksemme korkoa asiakkaidemme säästötileille.”

Myös yhtiölainat, lainatakuut ja tukkutalletukset voidaan pyöräyttää Caymansaarten kautta.

Määritelmästä voi päätellä, että kyse on suurista summista.

Steffensen ei kuitenkaan kerro, paljonko rahaa Caymansaarille virtaa.

”Nordea ei ilmoita kansainvälisten toimintojensa laajuutta julkisesti.”

Seura-lehti otti yhteyttä 12 suureen suomalaiseen pörssiyhtiöön, joilla on toimintaa Yhdysvalloissa. Jokaiselle esitettiin sama kysymys:

Käytättekö te tai tytäryhtiönne pankkipalveluita Caymansaarilla?

Yksikään ei myöntänyt käyttävänsä niitä.

Mutta pankki on silti olemassa. Olisi naivia uskoa, ettei sillä ole asiakkaita.

Valvontaan ei ole resursseja

Parin viime vuoden ajan Suomessa on käyty näkyvää taistelua harmaata taloutta vastaan. Verohallintoon on perustettu aiheeseen vihkiytynyt selvitysyksikkö. Mitä siellä tiedetään Nordean Caymansaarten konttorista?

”Viranomainen ei kommentoi yksittäistapausta”, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen sanoo.

Entä pankkien veroparatiisitoiminta laajasti ottaen. Miten sitä valvotaan?

”Oikeastaan me emme selvitä veroparatiiseja”, Marttinen tunnustaa.

Vaikka harmaan talouden selvitysyksikkö on ollut olemassa kaksi vuotta, sillä ei ole aikaa tai resursseja tutkia yritysten toimintaa veroparatiiseissa.

”Mutta virkamiehiä tästä on turha syyllistää”, Janne Marttinen sanoo.

Hänen mukaansa veroparatiisitoiminta perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, ja tietojen vaihto viranomaisten välillä on vaikeaa tai mahdotonta.

”Me emme edes tiedä, keneltä tietoja pitäisi kysyä”, harmaan talouden ylin valvoja sanoo.

Verotarkastusyksikön ylijohtaja Anita Wickströmin mukaan pankeille järjestetään samanlaisia verotarkastuksia kuin muillekin yrityksille.
Nordean tapausta hänkään ei halua kommentoida.

”Toiminta ei välttämättä ole lain vastaista, jos se tapahtuu säännöksien puitteissa.”

Rikosasiat tulevat julkisuuteen.

Suomalainen pankki on toiminut Caymansaarilla 27 vuotta. Tähän mennessä viranomainen ei ole asiaan puuttunut. Joko toiminta on laillista, tai sitten laittomuus on jäänyt viranomaiselta huomaamatta.

Wickström ei suostu kertomaan, kumpi tulkinta on oikea.

Kirstunvartija

Kenen taskussa Nordean Caymansaarten konttorin avaimet ovat?

Jäljet päättyvät postilokeroon numero 1586GT.

Viranomaisten antamien tietojen mukaan samaa lokeroa käyttää yhdeksän pankkia eri puolilta maailmaa.

Lokeron hoitaminen on nuoren naisen vastuulla.

Hän on Ashleigh Moore, kanadalaisen Royal Bank of Canadan työntekijä. Tietojen mukaan Moorella on diplomi veroparatiisirahastojen kansainvälisessä hallinnassa.
Sellaista koulutusta tarjotaan maailman huippuyliopistoissa, myös EU:n sisällä, esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Iso-Britannia on iso tekijä veroparatiisien takana. Caymansaaret on Iso-Britannian alusmaa. Samoin Barbados ja joukko Englannin kanaalissa toimivia veroparatiiseja.
Jutta Urpilaisen kannalta pieni ironinen yksityiskohta on, että juuri Margaret Thatcher käynnisti veroparatiisien voittokulun 80-luvulla vapauttamalla kansainväliset sijoitusmarkkinat. Briteistä tuli veroparatiisien suurvalta.

Mutta osataan sitä muuallakin.

Ashleigh Mooren työnantaja Royal Bank of Canada on yksi maailman suurista veroparatiisipelureista. Kansainvälisen Tax Justice Networkin arvioiden mukaan pankkijätti hallinnoi sadan miljardin euron omaisuutta maailman veroparatiiseissa.

Toissa vuonna Royal Bank of Canada sijoitti Caymansaarille 20 miljardia euroa.

Ashleigh Mooren käsien kautta kulkee todennäköisesti miljardeja euroja. Työstä olisi kiinnostava kuulla lisää, mutta se ei onnistu. Hän ei vastaa sähköpostiin.

Avoimuuden aika

Oikeastaan veroparatiisien vastainen taistelu näyttää olevan vasta alussa.

Viime aikoina länsimaissa on alettu puhua veromoraalista. Yhtiöiden harjoittama verosuunnittelu on ehkä laillista, mutta se antaa huonon viestin: Julkinen talous kurjistuu samalla, kun suuryritykset lapioivat rahaa palmusaarille.

Sveitsi ja Luxemburg ovat jo ilmoittaneet raottavansa oman pankkisalaisuutensa verhoa.

Toukokuun vaihteessa Caymansaarten pääministeri Juliana O’Connor-Connolly vieraili Iso-Britannian pääministeri David Cameronin luona neuvottelemassa uusista, avoimista pelisäännöistä.

Niille näyttää olevan sosiaalinen tilaus. O’Connor-Connollyn edeltäjä McKeeva Bush on parhaillaan Cayman saarilla syytettynä korruptiosta.

Monet eurooppalaiset poliitikot peräänkuuluttavat mustaa listaa, jossa veroparatiisit olisi selvästi määritelty.

Ajatus ei ole uusi. Teollisuusmaat ja kansainvälinen valuuttarahasto ovat laatineet omat listansa jo vuosia sitten. Ongelma on siinä, että ne eivät ole kelvanneet poliitikoille.
Maailmantalous on kiinteästi sidoksissa veroparatiiseihin.

Suomessakin on monia toimijoita, joita avoimuus ei kiinnosta. Viime hallitusneuvotteluissa kokoomus ja rkp torppasivat esitykset, joiden avulla Suomen valtio voisi puuttua tehokkaammin harmaaseen talouteen.

Mitä tästä kaikesta miettii Finanssialan Keskusliitto, suomalaisten rahalaitosten edunvalvoja?

Toimitusjohtaja, näkyvän uran kokoomuksessa tehnyt Pia-Noora Kauppi, siirtää vastausvuoron alaiselleen.

”Me edustamme liiketoimintaa, jossa avoimuus ja luottamus on kaiken a ja o”, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari kiteyttää.

”Asioiden pitää tapahtua lain mukaisesti.”

Kivisaaren mukaan Finanssialan Keskusliitto on ollut mukana vaikuttamassa lainsäädäntöön, jonka avulla kansainvälisessä toiminnassa pyritään kitkemään epäterveitä keinoja.

Hän sanoo olevansa tietoinen Nordean haarakonttorista Caymansaarilla.

”Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että toiminnassa olisi jotain kyseenalaista.”

Vastauksen voi suhteuttaa taustatietoon, että Suomen Nordean varatoimitusjohtaja Ari Kaperi istuu Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana Kaupin ja Kivisaaren esimiehenä.
Toisaalta Esko Kivisaari tunnustaa, ettei hän tiedä, millaisia palveluita Nordea asiakkailleen tarjoaa.

Nordean New Yorkin konttorista annettiin lista näistä palveluista. Edustavatko ne ”epäterveitä keinoja”?

”Sitä sinun pitää kysyä Nordeasta”, Kivisaari vastaa.

Mutta haluaisin tietää Finanssialan Keskusliiton kannan tähän asiaan.

”Minä en kommentoi meidän jäsenyrityksen toimintaa.”

X