Andrei Nekrasov – omiensa vainoama

Panokset ministerin oviremontin ja elokuvaohjaajan kartanosaneerauksen takana ovat tiedettyä kovemmat. 
Seura tapasi palkitun ohjaajan Andrei Nekrasovin Berliinissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Multialan kartano oli puoliksi luumäkeläisen Andrei Nekrasovin toiveiden täyttymys. Kuva: Andreas Chudowski /Laif /MVPhotos.

Panokset ministerin oviremontin ja elokuvaohjaajan kartanosaneerauksen takana ovat tiedettyä kovemmat. 
Seura tapasi palkitun ohjaajan Andrei Nekrasovin Berliinissä.
Teksti:
Hannu Toivonen

Mies heittää nahkatakkinsa kreuzbergilaisen kahvilan tuolille. Hän on juuri saapunut Latviasta ja Kööpenhaminasta. Pian hän lähtee Pariisiin, Norjaan ja Lontooseen.

”Asun kai enimmäkseen hotellissa”, hän vastaa kysymykseen kotipaikastaan.

Suomeen miehellä on voimakkaat siteet. Ensinnäkin on omaisuutta, kartano Luumäellä, mutta ennen kaikkea naisystävä.

Toisinajattelija

Kansainvälisesti tunnettu elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov, 55, ajattelee Suomea ja omistamaansa Multialan kartanoa ristiriitaisin tuntein. Paikka, Suomen tukikohta Luumäellä, on vain kivenheiton päässä Venäjän rajalta.

Tunteet eivät johdu tavallisista suomalaisista.

”Suomi on minulle esimerkki kansasta, joka taisteli venäläistä imperialismia vastaan”, Nekrasov sanoo.

Uutta väriä Nekrasovin elämään on tuonut joutuminen osaksi hänen naisystävänsä, kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr) siivous- ja remonttijupakkaa, sitä, jossa Hautala paljastui siivoojansa eläkemaksujen laiminlyöjäksi.

Samalla Venäjän turvallisuuspalvelu FSB – entinen KGB – on aiempaakin kiinnostuneempi Nekrasovin liikkeistä. Mielenkiinto kohdistuu myös Hautalaan, joka on näkyvimpiä Venäjän nykyhallinnon arvostelijoita Suomessa.

Nekrasovin elokuvat ja Hautalan kritiikki ovat kuin piikki Venäjän karhun kyljessä. Yhdessä he tulevat vielä entisestäänkin vahvistaneeksi kiistanalaista asemaansa Putinin Venäjän silmissä.

”Heidin tilannetta ei helpota, että hän toimii ministerinä Suomen hallituksessa. Hän on punainen vaate Putinin Venäjälle”, Nekrasov sanoo Seuralle Saksassa.

Ystävä myrkytettiin

Kesä tekee tuloaan myös Berliiniin. Nekrasov on vastikään saanut arvostetun Grimme-palkinnon ohjaamastaan kuusiosaisesta tv-elokuvasta Hyvästi toverit, joka on esitetty myös Suomessa.

Suomessa tunnetaan hyvin myös Nekrasovin dokumentti Venäjän oppitunti, joka käsitteli Georgian sotaa 2008.

Ehkä parhaiten pietarilaissyntyinen Nekrasov muistetaan kuitenkin ystävyydestään entisen FSB-upseerin, Aleksandr Litvinenkon, kanssa.

Venäjältä paennut Litvinenko sairastui äkillisesti 2006, ja hänen elimistöstään löydettiin hengenvaarallista poloniumia. Koko maailma seurasi loppuun saakka epätoivoista kuolinkamppailua.

Vallitsevan käsityksen mukaan FSB myrkytti Litvinenkon.

Nekrasov teki Litvinenkosta koskettavan ja kehutun elokuvan Ystäväni Sasha.

Kivi vuoteessa

Kuusi vuotta sitten Multialan kartanossa Nekrasov löysi vuoteestaan kiven. Se ei ollut mikä tahansa kivi. Murikka oli laitettu hänen tyynynsä paikalle, ja sen alla oli kuolleen Litvinenkon kuva.

Kodin ikkunat oli rikottu. Vanhaan kartanoon, jonka Nekrasov oli hankkinut perheelleen jo 1990-luvulla, oli murtauduttu.

”Se oli pelottavaa. En voinut olla ajattelematta, miten lähellä Venäjän raja on.”

Vuonna 2009 Nekrasovin vaimo ja työtoveri Olga Konskaja eli viimeisiä kuukausiaan. Hän sairasti parantumatonta syöpää.

”Toivomuksemme oli, että hän olisi saanut elää viimeiset hetkensä Suomen ja Luumäen rauhassa, lähellä Venäjää. Siksi olimme tekemässä taloomme remonttia. Valitettavasti vaimoni kuoli jo muutaman kuukauden kuluttua.”

Työasioissa Nekrasov oli jo aiemmin tutustunut Azman Amagovaan, tshetsheenitaustaiseen pakolaisnaiseen. Nekrasov teki elokuvaa Venäjän sodasta Tshetsheniassa.

Turhaa luottamusta

Amagova oli saanut Suomesta poliittisen turvapaikan. Hänestä oli myös tullut Hautalan hyvä tuttu; hän on sama siivooja, jonka työstä Hautalan maksut – ministerin mukaan sata euroa – jäivät myöhemmin maksamatta.

”Koko Heidin maksusotkua ei ollut vielä syntynyt, kun Amagova suositteli minulle puhelimessa yhtiökumppaninsa, suomalaisen remonttimiehen Keijo Käiväräisen palveluksia. Käiväräinen laittaisi Multialan kiinteistön kuntoon. Olin innoissani, koska halusin teettää remontin rehellisesti Suomen lakien mukaan ja pakolliset maksut suorittaen. Luotin Käiväräiseen, koska hän oli suomalainen ja työskenteli suomalaiselle rakennusfirmalle.”

Nekrasov kertoo luottaneensa myös Amagovaan, jota hän itse oli auttanut sodan yhteydessä.

”Nyt vaikuttaa siltä, että luottamukselle ei ollut perusteita.”

Uusi murto

Kartanon remontin jäljiltä ilmeni yhä uusia vikoja ja laiminlyöntejä. Käiväräisen kanssa yritettiin ensin sopia niiden korjaamisesta.

”Oli myös sovittu, että taloon asennettaisiin uudenaikainen hälytysjärjestelmä, joka toimii matkapuhelimeen kytkettynä.”

Pian taloon murtauduttiin uudelleen. Se tapahtui Olga-vaimon kuoleman jälkeen ja samaan aikaan, kun Nekrasov työsti Georgian sodasta kertovaa elokuvaansa.

Uuden murron yhteydessä Nekrasov sai hänelle osoitetun viestin. Siinä toivottiin, että ”toinenkin käsikirjoittajista kuolisi ennen elokuvan ensi-iltaa”.

Viesti oli selvä.

Nekrasov kysyi sekä Amagovalta että Käiväräiseltä, miksei hälytysjärjestelmä ollut toiminut. Ilmeni, että minkäänlaista hälytysjärjestelmää ei ollut asennettu.

Nekrasovin omat hälytyskellot alkoivat soida.

Uusi remonttimies alkoi työt, virheitä ja laiminlyöntejä alettiin korjata.

Helvetin enkelit

Vuoden 2013 alkupuolella tulivat julkisuuteen Hautalan maksuepäselvyydet. Epäselvyyksien uutisoimisesta vastasi Iltalehti. Katsottiin kuitenkin, että ministeri sai pitää paikkansa hallituksessa.

Seuraava askel oli, että Nekrasovin – Hautalan miesystävän – Multialaan Käiväräisen jälkeen pestaama yksi korjausmies oli Iltalehden mukaan ainakin kuulunut moottoripyöräkerhoon, joka on osa rikollisjärjestöä.

Helvetin enkeleihin kuului kuitenkin toinen mies, kyseisen firman toimitusjohtaja.

”Mikään ei voinut viitata minulle asiakkaana tällaiseen yhteyteen”, Nekrasov sanoo.

Nekrasov oli jo tahollaan vienyt oman remonttinsa virheet oikeusistuimen käsiteltäviksi.

Käiväräinen määrättiin maksamaan Nekrasoville korvauksia.

Uusia kierroksia

Tilanteet kuumenivat. Hautala tuli julkisuuteen ilmoittaen, että hänelle oviremontin tehnyt mies – siis Käiväräinen – oli aiemmin uhannut häntä julkisuudella, jos Nekrasov riitauttaisi oman remonttinsa oikeudessa.

Nekrasov oli kuitenkin jo ehtinyt ensin.

”Selvityksessäni oikeudelle annoin koko pankkiliikenteeni näytöksi rahasuorituksistani. Asiassa ei ollut mitään salattavaa, mutta tiedot tietysti kuuluvat yksityisyyden suojan piiriin. Kun tajusin, että Johan Bäckman tutkii aineistoani, pyysin oikeudelta lupaa ja sain tiedot salattaviksi.”

Nekrasovin kertomus saa näin ratkaisevan lisähenkilön, jonka toiminta remontin ja siivouksen julkisessa käsittelyssä on ollut aktiivista.

”Heidin siivousjupakan takia Kremlin ystävät Suomessa aktivoituivat entisestään. Dosentti Johan Bäckman kirjasi Heidin kotiosoitteen Venäjälle suunnattuun lehdistötiedotteeseensa. Sen jälkeen myös useat venäläiset nettisivustot julkaisivat osoitteen. Joidenkuiden silmissä osoitteen julkaiseminen voi toimia kuin kutsukortti”, Nekrasov sanoo.

”Täysin mielikuvituksellisia väitteitä esitettiin Bäckmanin sivuilla ja Iltalehdessä. Venäjän hallituksen lehti Rossiiskaja Gazeta siteerasi Bäckmanin sivuston tiedonantoja sanatarkasti.”

Outoja yhteyksiä

Lehdistä Nekrasov sai lukea, että hän on edesmenneen venäläisoligarkin, Putinin kanssa riitautuneen Boris Berezovskin oikea käsi ja Skandinavian etäispääte.

”Rossiskaja Gazetan mukaan rahoitan myös Venäjän oppositiota. Tämä on äärettömän vakava väite Venäjän nykyoloissa, joissa opposition kannattajia vangitaan”, Nekrasov sanoo.

Mutta mikä on siivoojan ja remonttimiehen suosittelijan Azman Amagovan rooli?

”Viittaan Heidin oviremontin tekijän uhkaukseen. Uuden Suomen haastattelussa Keijo Käiväräinen sanoi nimettömänä, että Heidin oviremontti oli tarkoitus tuoda julkisuuteen jo vuosi sitten, mutta joku oli käskenyt lykätä asiaa. Ja mitä tshetsheenipakolaisiin tulee, jotkut heistä ovat vaihtaneet puolta.”

Vakavia syytöksiä

Kahden tapahtumaketjun kietoutuminen toisiinsa kuvatulla tavalla voi vaikuttaa käsittämättömältä.

Synnyinmaassaan Venäjällä Nekrasov on jo nyt saanut ikuisen vihollisen leiman taakakseen. Vallitsevan laintulkinnan mukaan hän täyttää kaikki kriteerit, joilla venäläisiä Putinin kolmannella presidenttikaudella tuomitaan vankeuteen.

Rossiiskaja Gazeta ei ole mikä tahansa lehti. Kun se leimaa jonkun Britannian Salaisen palvelun, MI6:n, vakoojaksi, kyse on kuolemanvakavasta syytöksestä.

”Litvinenkon murhasta olen keskustellut vain Britannian terrorismin vastaisen organisaation kanssa. Se ei tee minusta vakoojaa. Ja murhatutkimukset jatkuvat. Oletan, että niiden päätyttyä Putinilla – entisellä KGB-upseerilla – ei tule olemaan helppoa.”

Nekrasoviin kohdistuvilla heitoilla ei ole rajaa. Vihjailut siitä, että Nekrasovilla olisi yhteyksiä Bostonin pommi-iskuun, jonka tshetsheenitaustaiset terroristiveljekset tekivät Bostonin maratonin yhteydessä, eivät miestä suinkaan naurata.

”Rossiiskaja Gazetan mukaan Suomen poliisi on kintereilläni. Hölynpölyä. Seuraavaksi kenties myös Heidiä syytetään Bostonin pommi-iskusta.”

 

Juttu on julkaistu Seurassa 22/2013 otsikolla Omiensa vainoama.

X