Lääkärifirma kikkailee veroilla: Potilastiedotkin myynnissä?

”Aion viedä irtisanomiseni käräjille ja jatkaa työtäni.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tapio Puolakka ajautui riitaan entisen työnantajansa PlusTerveyden kanssa. Riidan taustalla on Puolakan kaksoisrooli. Hän oli samaan aikaan yhtiön työntekijä ja omistaja. Oheisten kuvien kautta pääset katsomaan riitaan liittyviä oleellisia asiakirjoja.

”Aion viedä irtisanomiseni käräjille ja jatkaa työtäni.”
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Vastaanottoaulan seinässä on rumia tummentumia siinä kohtaa, mistä remonttimiehet repivät irti lehtihyllyt ja telkkarin. Odotushuoneen vihreä sohva on vielä paikoillaan, mutta potilaita sillä ei ole istunut lokakuun alun jälkeen.

Hammaslääkäri Tapio Puolakka, 61, seisoo aution hoitohuoneen ovensuussa tarkastamassa hävityksen jälkiä. Hoitotuolin paikalla lattiasta törröttää enää vesiputket ja nippu sähköjohtoja. Potilasvalaisimet, porat, tarveaineet ja instrumentit on viety.

Näky saa Puolakan kiihdyksiin. Pieksämäen Hammasasema oli hänen elämäntyönsä, jonka rakentamiseen meni 30 vuotta.

”Minun henkilökohtainen ammattikirjallisuuteni on viety. Kaikki, mitä olen kerännyt siitä asti kun opiskelin!”

Puolakka avaa hoitohuoneen alakaapin. Potilaiden hampaista tehdyt kipsimallit ovat nekin poissa.

”En tiedä, missä ne nyt ovat.”

Puolakan johtama vastaanotto työllisti lokakuun alkuun asti neljä ihmistä. Toiminta oli taloudellisesti kannattava. Puolakka oli kotikaupungissaan pidetty lääkäri, jolla oli suuri potilaskunta. Hän olisi halunnut jatkaa toimintaa. Mutta enää se ei ole mahdollista.

Liian paljon on tapahtunut.

Salainen sopimus

PlusTerveys

Potilaiden hampaista tehdyt kipsimuotit on viety. Kuva: Petri Blomqvist/Otavamedia.

Viime keväänä Tapio Puolakka riitautui työnantajansa PlusTerveyden kanssa.

”Sain potkut, koska arvostelin johdon toimintaa”, hän sanoo.

Työnantajan puolelta irtisanomisen perusteeksi mainittiin sopimaton käytös ja työvelvoitteen laiminlyönti. Puolakan oman version mukaan syy oli hänen kaksoisroolinsa yhtiössä: hän oli samaan aikaan yhtiön työntekijä ja keskisuuri osakkeenomistaja.

”Minulla oli yhtiössä omaa rahaa kiinni. Kannoin huolta PlusTerveyden tulevaisuudesta.”

Irtisanomisen yhteydessä Puolakalle selvisi, että Pieksämäen Hammasaseman kaikki koneet, instrumentit ja potilasrekisteri ovat PlusTerveyden omaisuutta.

”Olin pöyristynyt. Kaiken olen omalla työlläni maksanut.”

Puolakka tarjoutui ostamaan laitteet käypään hintaan. PlusTerveys tarjosi sopimusta, jossa kaupan edellytyksiä sitoi salassapitovelvollisuus ja 20 000 euron sopimussakko.

Puolakka kieltäytyi.

”Tällaisessa kaupassa ei pitäisi olla mitään salattavaa. Minun potilaani ovat kärsineet tästä järjestelystä. Enkä ymmärrä, mitä etua yhtiö saa siitä, että toimiva vastaanotto lakkautetaan”, hän sanoo.

Nyt vastaanotto on loppusiivousta vaille paketissa, ja tavarat ties missä.

Tästä sotkusta herää kysymys, millaista peliä vastaanoton kulisseissa pelataan.

Riitoja

PlusTerveys on Suomen suurin yksityinen hammaslääkäriketju, jonka tarina alkaa 70-luvun lopulta. Joukko hammaslääkäreitä perusti yksityisen lääkäriyhtiön nimeltä Suomen Hammashuolto. Sen esikuva oli ruotsalainen Praktikertjänst, joka on edelleen länsinaapurin suurin yksityinen terveyspalveluiden tuottaja.

Alussa Hammashuollon toiminta muistutti osuuskuntaa, jossa lääkärit työskentelevät palkkatyöläisinä saman katon alla. Yhtiöön oli helppo tulla sisään ja siitä oli helppo lähteä ulos.

Maailma muuttuu. Lääkäritaloista on kasvanut valtavia organisaatioita, joista moni on pääomasijoittajien omistuksessa. Myös PlusTerveys on kasvanut. Hammaslääkäreiden lisäksi yhtiössä työskentelee nyt myös lääkäreitä. Vastaanottoja on yli sadalla paikkakunnalla, työntekijöitä 1 200.

Kova kilpailuympäristö edellyttää kovia keinoja.

Tätä juttua varten on haastateltu monia PlusTerveyden entisiä työntekijöitä. Heidän joukossaan on myös henkilöitä, jotka ovat istuneet yhtiön hallinnossa ja johtopaikoilla. He ovat sitä mieltä, että yhtiö on ajautunut kauas alkuperäisestä tavoitteestaan.

Taustakeskusteluissa esiin nousevat toistuvasti kertomukset verokikkailusta ja yhtiön johdon kovapäisyydestä. Tapio Puolakan lisäksi moni muu kertoo joutuneensa ongelmiin arvosteltuaan yhtiön johtoa.

”Jos lääkäri on hyvissä väleissä johtoon, hän voi myydä oman vastaanoton seuraavalle ja saada kopiot potilastiedoista itselleen. Ne, jotka ovat huonoissa väleissä, eivät saa niitä. Tai he joutuvat ostamaan ne suurella summalla”, entinen työntekijä sanoo.

Vielä hurjempaakin kerrotaan.

”Lähtiessä yritin ostaa vastaanottoa mukaani. Laitteiden lisäksi minulle tarjottiin ostettavaksi potilasrekisteriä”, toinen entinen työntekijä väittää.

Lain mukaan potilasrekisterin myyminen on kielletty.

Laittomasta toiminnasta ei ole aukotonta näyttöä. Mutta Seuran hallussa on kauppakirja, jossa PlusTerveys myy velatonta vastaanottoa entiselle työntekijälle.

Sopimuksessa on määritelty hinta kalusteille ja vastaanoton instrumenteille. Lisäksi kauppakirjaan on laskettu vastaanoton liikearvo, yli 50 000 euroa.

Sopimuksessa ei kerrota, mitä liikearvo tarkoittaa. Mutta sopimuksen liitteessä potilastiedot mainitaan osana liiketoiminnan kauppaa. Sairauskertomukset, lääkemääräykset, ajanvaraustiedot – PlusTerveys luovuttaa niistä kaikista kopion ostajalle.

Ostaja sanoo ymmärtäneensä, että rahanarvoinen liikearvo tarkoittaa potilasrekisteriä.

”Se ovat lääkärille kuin asiakasrekisteri. Ilman sitä ei ole bisnestä.”

Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela ei kommentoi yksittäistä tapausta. Mutta hän vahvistaa, että potilasrekisteriin liittyvät riidat ovat yleisiä, kun hammaslääkäri lähtee perustamaan omaa vastaanottoa.

”Jos potilasrekisteristä puhutaan kauppakirjassa, se on selvä peli. En ymmärrä, miksi potilastiedot mainitaan, elleivät ne ole osa kauppaa”, Kuusela sanoo.

Seuran saamasta kauppakirjasta voi laskea, että yhden potilaan potilastiedot maksavat 50 euroa.

Kultamunat

Pesässä on kolme kultaista munaa.

Lääkäriliiton Vero-oppaassa on näyttävä kokosivun mainos, jossa PlusTerveys lupaa työntekijöilleen ”työsuhteen vakauden ja yrittäjyyden edut”. Työntekijä voi halutessaan ryhtyä PlusTerveyden osakkeenomistajaksi, joka maksaa osingoistaan vain 7,5 prosenttia veroa.

Näinä aikoina harva yritys lupaa työntekijöilleen kultamunia. Mutta yksityisessä terveysbisneksessä niitä riittää.

Ala kasvaa rajusti.

Vuonna 2013 alan yksityiset yritykset työllistivät 32 000 ihmistä. Liikevaihto oli 3,5 miljardia euroa.

Juha Sipilän hallituksen ajama sote-uudistus pistää kehitykseen aivan uudenlaista vauhtia. Edessä on terveysbisneksen isojako. Pelissä on miljardeja.

Jotta lääkäritalo voi laajentua, sen on houkuteltava riveihinsä osaavaa työvoimaa. Yksi keino on luvata kultaisia munia. Monimutkaisten yritysjärjestelyiden avulla mahdollistetaan lääkäreiden liikkuvuus ja verosuunnittelu.

Toimintaan liittyy myös riskejä.

Attendo oli vuosi sitten julkisuudessa, koska sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat Oy oli maksanut lääkäreilleen lainvastaista osinkoa. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty joutui ikävään valoon, kun selvisi, että hän oli ollut yksi edunsaajista.

Moraalisen närkästyksen lisäksi toiminnalla oli konkreettiset seuraukset. Yhtiö joutui maksamaan miljoonien eurojen veromätkyt.

Millainen yllätys PlusTerveyden kultamunien sisältä mahtaa löytyä?

Munakone

PlusTerveydessä on harrastettu osakkeisiin liittyvää verosuunnittelua 90-luvun alkupuolelta asti.

Tapio Puolakan mukaan yhtiön moottori on tulosyksiköt, joissa hammaslääkärit ja lääkärit toimivat esimiehinä. Tulosyksikkö toimii kuin virtuaaliboksi, jonka kautta kaikki potilaan hoidosta aiheutuneet tulot ja menot kulkevat. Lääkärin palkka muodostuu boksiin jääneestä tuloksesta.

”Järjestelmä mahdollistaa sen, että palkan voi ottaa rahapalkkana, luontaisetuna tai pääomatulona”, Puolakka sanoo.

Toisin kuin munamainos väitti, kaikki PlusTerveyden työntekijät eivät voi ostaa yhtiön osakkeita. Kultamunat on varattu esimiesasemassa oleville lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Munakone pyörähtää käyntiin, kun esimies ostaa osakkeen.

Ja näin se toimii.

Esimiehen johtaman tulosyksikön on tuotettava tietty määrä tulosta jokaista osaketta kohden. Vuonna 2014 tulostavoite oli 240 euroa osaketta kohden (katso asiakirja jutun alusta kuvituksen yhteydestä).

Jos Lauri Lääkäri omistaa tuhat PlusTerveyden osaketta, hänen tulosyksikössään on siis oltava vuoden lopussa 240 000 euron tulos. Ellei tavoite täyty, osakas joutuu luopumaan osakkeesta – ja osingosta.

”PlusTerveys Oy:lle Lauri Lääkärin esittämä tulos on liikevoittoa”, eräs yrityksen hallintotehtävissä toiminut henkilö kertoo.

Hänen mukaansa yhtiö maksaa summasta 20 prosentin yhteisöveron ja osingon Lauri Lääkärille hänen omistamiensa osakkeiden määrän mukaan.

Sääntöjen mukaan yhtiökokous voi päättää käyttää osan rahasta osakkeen arvonnousuun.

Niin se on myös tehnyt.

Jos Lauri Lääkäri osti tuhat osaketta vuonna 2000, hän maksoi niistä 127 000 euroa. Nyt, 15 vuotta myöhemmin saman osakesalkun arvo on yli miljoona. Osinkoa on kertynyt melkein toinen mokoma.

Järjestely on ollut huikean tuottoisa.

Mutta siihen saattaa liittyä yksi ongelma.

Munarosvo

Vuonna 2010 Suomessa astui voimaan laki työperäisestä osingosta. Sen mukaan työpanoksen perusteella saatu osinko verotetaan ansiotulona. Laki sai monen lääkäritalon muuttamaan osakejärjestelmäänsä.

PlusTerveydessä jatkettiin vanhaan malliin.

Nyt verottaja näyttää päässeen kultamunien jäljille. Tänä vuonna se on antanut kaksi ennakkopäätöstä, jotka koskevat yhtiön entisiä työntekijöitä. Kummassakin tapauksessa osakkeiden omistaja on joutunut maksamaan mätkyt. Verottajan mukaan PlusTerveyden osakejärjestely johtaa työperäisen osingon jakoon.

”Osinko on hakijan ansiotuloa”, päätöksissä sanotaan (katso asiakirja jutun alusta kuvituksen yhteydestä).

Verottajan ennakkopäätökset koskevat toistaiseksi vain kahta henkilöä. Mutta päätösten sisällöllä voi olla suuri vaikutus yhtiön tulevaisuuden kannalta. Viime keväänä PlusTerveydessä aloitettiin mittava verotarkastus. Päätöksiä sopii odottaa vuodenvaihteeseen mennessä. Silloin erääntyvät vuoden 2010 verosaatavat.

Vuodesta 2010 lähtien PlusTerveys on tehnyt noin 80 miljoonan euron tuloksen. Jos verottaja arvioi sen ansiotuloksi, tuloksena voi olla jättimäiset mätkyt, joiden arvo kohoaa kymmeniin miljooniin euroihin.

Miljoonien maksu lankeaisi sekä PlusTerveyden että sen osakkaiden maksettaviksi.

Pesä

PlusTerveys Oy:n pääkonttori sijaitsee Helsingin Malmilla. Näiden seinien sisällä on se pesä, jossa kiiltävät kultamunat putkahtelevat maailmaan.

Toimitusjohtaja Eila Annala on luvannut kertoa, millaisessa iskussa PlusTerveys lähtee sote-uudistukseen ja terveysalan isojakoon. Toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä: Potilas on saamassa valinnanvapauden perusterveydenhuoltoon. Sipilä on luvannut tukea pieniä paikallisia yrittäjiä.

”Meillä on ollut aina arvoissa yksilöllisyys ja paikallisuus. Uudistus tulee varmasti olemaan meidän kannaltamme hyvä asia”, Annala sanoo.

PlusTerveys lähtee hakemaan kasvua toimintoja tehostamalla ja rekrytoimalla uutta työvoimaa.

Työntekijöiden joukossa on aina niitä, jotka ovat kiinnostuneet yrittäjän eduista.

”Tällä hetkellä meillä on noin 300 työntekijäomistajaa”, Annala sanoo.

Eila Annala ei haluaisi puhua yhtiön osakejärjestelmästä ja siihen liittyvästä veroriskistä. Hän vahvistaa, että PlusTerveydessä on ollut menossa verotarkastus viime keväästä lähtien.

”Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tämän osakeasian kanssa.”

Toimitusjohtaja sanoo nähneensä kahdeksansivuisen ennakkopäätöksen, jossa verottaja on muuttanut PlusTerveyden osakkaiden pääomatulot ansiotuloksi.

”Päätös perustuu niihin asiakirjoihin, jotka hakija on toimittanut verohallinnolle. Sillä paperilla ei ole mitään tekemistä PlusTerveyden verotuksen kanssa”, Annala painottaa.

Hän kiistää tulkinnan, jonka mukaan PlusTerveyden jakama osinko on työpanokseen perustuvaa osinkoa.

”Ei. Tulostavoitteella ei ole osingon kanssa mitään tekemistä.”

Annala ei halua spekuloida asialla enempää.

”Minulla on syytä epäillä, että verottajalle lähetetty hakemus on tehty tarkoitushakuisesti.”

Annala kiistää myös kaikki muut tässä jutussa esitetyt väitteet. Hän sanoo olevansa pahoillaan siitä, että haastattelu keskittyy näin negatiivisiin asioihin.

”Meillä PlusTerveydessä on edelleen 1 200 työntekijää, joista on varmasti erittäin paljon tyytyväisiä työntekijöitä. En näe, että Tapio Puolakan tapaus on millään tapaa edustava.”

Puolakasta puheen ollen, sattuuko toimitusjohtaja tietämään, minne pieksämäkeläisten potilaiden hampaista teetetyt kipsimallit ovat joutuneet?

”Ne ovat täällä meillä.”

Pääkonttorissako?

”Meillä. Potilas, joka pyytää, saa ne kaikki.”

Eli pitäisikö pieksämäkeläisten nyt soittaa Malmin pääkonttoriin?

”Ei. Lain mukaan se ei käy. Ne kannattaa pyytää kirjallisesti niin, että siinä näkyy hakijan henkilötunnus.”

Riskit kuuluvat yrittämiseen, ja viisas yritys suojautuu riskeiltä.

Koska Annala ei halua spekuloida verottajan päätöksellä, soitetaan vielä PlusTerveyden hallituksen puheenjohtaja Timo Kalliolle. Osakeomistamisen säännöt ovat hallituksen laatimat, joten Kallion pitäisi tuntea myös niihin liittyvä veroriski.

”Meillä on verottajan kanssa neuvottelut käynnissä. Päätös tulee aikanaan. Meillä ei ole mitään pelättävää”, hän sanoo.

Hän on samaa mieltä kuin Annala. Yhtiön jakama osinko ei perustu työpanokseen. Puhelimitse sääntöjen avaaminen on kuitenkin mahdotonta.

”En ole vielä ketään tavannut… Tämä on erittäin monimutkainen juttu. Useimpien kanssa tätä on jumpattu paljon ja monta kertaa”, Kallio sanoo.

Mieleen tulee lause, jonka eräs esimies kertoi taustakeskusteluissa.

”Minulta kesti kaksi vuotta ymmärtää PlusTerveyden osakejärjestelmä. Jos selviät sitä nopeammin, pidän sinua lahjakkaana.”

Kuitenkin PlusTerveys markkinoi osakeomistusta tavallisille lääkäreille ja hammaslääkäreille. Toivottavasti kaikki 300 työntekijäomistajaa ovat ymmärtäneet, miten heidän munakoneensa toimii.

Annankatu

Hammasasema

Pieksämäen Hammasaseman irtaimisto on päätynyt Helsinkiin tyhjään liikehuoneistoon. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia.

Hyviä uutisia!

Pieksämäen Hammasaseman kadonneet tavarat ovat löytyneet. Ne ovat Helsingin Annankadulla. Kiinteistön entisillä vuokralaisilla on meneillään oikeusriita PlusTerveyden kanssa, ja siksi tila on tyhjillään.

Pölyisen näyteikkunan takaa näkyy hoitotuoli, pesukone ja läjä jätesäkkejä, sekä muovinen laatikko, joka sisältää kipsimalleja.

Tapio Puolakka katselee tavararöykkiöstä otettua valokuvaa kotonaan Pieksämäellä.

”Kyllä! Nuo ovat Hammasaseman tavaroita, olen siitä sataprosenttisen varma.”

Hän ei tiedä, mitä irtaimistolla tapahtuu seuraavaksi. Ehkä joku uusi hammaslääkäri ostaa ne ja saa uralleen hyvän startin.

Se ei tietenkään Puolakkaa lohduta.

”Aion viedä irtisanomiseni käräjille ja jatkaa työtäni.”

Hän kokee olevansa sen potilailleen velkaa.

”Saan päivittäin yhteydenottoja. Potilaani lähettävät kortteja ja kukkia, ja toivottavat jaksamista. Kauppareissulla jään jatkuvasti ihmisten kanssa juttelemaan siitä, milloin päästään takaisin töihin.”

Jutun otsikkoa on muutettu 19.11. klo 15.27. Alkuperäinen otsikko oli Lääkärifirma kikkailee veroilla ja tekee laitonta kauppaa: Potilastiedotkin kaupan. Potilastietojen myymisestä ei kuitenkaan ole aukotonta näyttöä.

Näin Lasse Lääkäri rahastaa eläkeyhtiötä

PlusTerveyden työntekijöilleen räätälöimä osakejärjestelmä mahdollistaa monenlaisen eduntavoittelun.

Lasse Lääkäri tekee 40-tuntista työviikkoa. Palkkatuloa kertyy 200 000 euroa vuodessa.

61-vuotiaana Lasse päättää jäädä osa-aikaeläkkeelle. Työaika ja bruttoansiot puolittuvat. Eläkeyhtiö korvaa puolet menetetystä työtulosta osa-aikaeläkkeenä. Osa-aikaisena eläkeläisenä Lassen ansiotulot ovat 150 000€.

Tosiasiassa Lasse tekee edelleen täyttä työviikkoa. Puolet tuloksestaan (100 000 €) hän siirtää syrjään osakejärjestelmään ja nostaa sen myöhemmin pääomatulona. Pääomatulot eivät vaikuta osa-aikaeläkkeen määrään.

Lassen työaika on säilynyt samana, mutta veroprosentti on pienentynyt. Verohyödyn lisäksi hän saa eläkeyhtiöltä 50 000 euroa vuodessa.

Osa-aikaeläkeläisen bruttoansiot ovat 250 000 euroa vuodessa.

X