Postin lajittelukeskuksessa paketteja pursuavat rullakot lojuvat ulkosalla – Ovatko sinun joulupakettisi ja tavaralähetyksesi turvassa?

Posti kehuu, miten huolellisesti se vahtii lähetettyjä paketteja. Seura kokeili, pitääkö väite paikkaansa. Postilähetyksiin pääsisi ainakin testipaikassa yllättävän helposti käsiksi. Heikosti valvottuja lastauspisteitä on paljon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Postipaketit ovat monessa toimipisteessä kaikkien pihaankävelijöiden ulottuvilla. Tämä ei yhtiön mielestä ole liian iso riski.

Posti kehuu, miten huolellisesti se vahtii lähetettyjä paketteja. Seura kokeili, pitääkö väite paikkaansa. Postilähetyksiin pääsisi ainakin testipaikassa yllättävän helposti käsiksi. Heikosti valvottuja lastauspisteitä on paljon.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Eteläisen Suomen pikkukaupungissa on pimeä marraskuinen yö. Olemme testaamassa perinteisellä tavalla, omin silmin katsomalla, pitävätkö viralliset puheet postilähetysten aukottomasta valvonnasta ja hyvästä turvallisuudesta paikkansa.

Postin suuri lajittelukeskus on aamutunneilla lähes autio, vaikka tyhjiä autoja onkin pihassa paljon. Ne kuuluvat jakajille, jotka ovat tulleet töihin omalla autolla ja jatkaneet matkaa Postin kulkupeleillä.

Varhaisjakajat ovat hakeneet sanomalehtensä puolen yön jälkeen ja valtaosa heistä on nyt reiteillään.

Varhaisimmat aamuvuorolaiset ovat tulleet lajittelemaan muuta postia.

Pihaan kaartaa iso rekka tuoden tämän aamun paketti- ja postilastin.

Joku työntekijöistä tulee ulos rekan purkamisen aikana, mutta palaa takaisin sisälle.

Piha on tyhjillään, kun rekka lähtee pihasta kello 05.07.

Rekan pihalle jättämät, postipaketteja täynnä olevat rullakot seisovat nyt yksin ulkona lastauslaiturilla niin, että ne näkyvät ajotielle.

Lastauslaituria vahtii vain valvontakamera. Yhtään työntekijää ei näy missään.

Yövalvojaa tämän pikkukaupungin postissa ei ole ollut vuoden 2016 jälkeen.

Postilähetykset, tavallisten ihmisten joulupaketit ja tavaratilaukset ovat kenen tahansa ulottuvilla.

Paketit ovat ulkona alueella, jossa ei ole edes aitaa.

Miten tämä on mahdollista?

Postin jakelupaikka aamuyöllä

Aamuyön tunteina Postin jakelupaikoissa on vielä hiljaista. Kamerat valvovat. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Tarjolla rosvottavaksi

Kävelen Seuran kuvaajan kanssa kohti rullakkoja aamuyön pimeydessä.

Ketään ei näy missään, eikä kukaan selvästikään näe meitä suljetun, umpinaisen oven takaa.

Tartun kiinni yhteen rullakkoon ja näytän kiinnostuneeni postipaketeista. Ei mitään reaktiota missään.

Mistään ei ilmesty kimppuumme räyhäävää vahtikoiraa tai vartijaa, koska niitäkään ei ole.

Kenen tahansa pitkäkyntisen olisi helppo varastaa paketteja: tuosta yksi joululahja, tuosta jonkun verkkokaupan elektroniikkalähetys.

Ehkä rullakonkin voisi työntää pois omaan pakettiautoonsa.

Ainakaan kukaan ei kiinnitä toimittajaan ja kuvaajaan mitään huomiota, vaikka kuvaaja ottaa rullakoista kuvia yhtään touhujaan peittelemättä.

Onneksi emme ole anastamassa mitään.

Paketit säästyvät ja tavoittavat vastaanottajansa.

Tihutöitä voisi tehdä

Entä lähetysten peukalointi? Lastenleikkiä.

Olisi helppoa avata jonkun paketti ja lisätä sen sisälle mitä vain: jopa vaarallisia aineita, kiusanteon tai pelottelun takia ja saattaa joku viaton lähettäjä vaikeuksiin.

Nämä paketit ovat nimittäin menossa suoraan saman päivän jakeluun.

Uhkakuvat postin kautta tehdyistä tihutöistä voivat kuulostaa täällä kaukaisilta, mutta se ei ole mikään peruste lepsuille turvajärjestelyille.

Kohta pihaan ajaa toinen lastausrekka, josta työnnetään ulos lisää lehtinippuja sisältäviä rullakoita.

Lähdemme pihasta pois lastauksen ajaksi.

Kukaan ei kysy mitään, kun palaamme hetken kuluttua. Rekan kuljettaja heittää jopa muutaman sanan kuvaajalle, joka on paikalla kameran kanssa.

”Onpa täällä kylmä”, kuski sanoo. Niin on.

Kuljettajan lähdettyä kuvaaja ottaa lisää valokuvia salamavalolla, joka välkkyy kauas. Silti häntä ei ajeta pois.

Vakuutumme: näille postilähetyksille pystyisi kuka tahansa tekemään mitä tahansa, eikä todennäköisesti kukaan Postin ihmisistä ehtisi tai viitsisi työkiireiltään tulla väliin.

Pahantekijä pääsisi ihmisten postilähetyksiin kiinni hyvin helposti

Pahantekijä pääsisi ihmisten postilähetyksiin kiinni hyvin helposti, koska ketään ei tunnu kiinnostavan mitä lastauslaiturilla tapahtuu. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Vinkkaaja varoitti

Postilähetysten valvomattomuuden tarkistaminen sai alkunsa vinkkisoitosta.

Entinen Postin työntekijä kertoi Seuralle havaintojaan siitä, miten lähetyksiä käsitellään – ja miten vähän niitä vahditaan.

Työntekijät ovat varoittaneet yhtiötä lähetysten vartioimattomuuden vaaroista, mutta ilmeisesti riskejä pidetään vähäisinä.

Eräänkin yhä Postilla olevan työntekijän mukaan paketit ovat usein alkuviikosta jo ennen viittä yksikseen lastauslaiturilla, joskus jopa puoli neljältä, jolloin kukaan tästä jakelukeskuksesta ei ole vielä töissä.

Ongelma ei ole uusi: tämä käytäntö on jatkunut Seuran tietojen mukaan vuosien ajan.

Samanlaisia tarinoita olemme kuulleet muiltakin paikkakunnilta. Heikosti valvottuja, useimmiten pelkän kameraseurannan varassa olevia jakelupaikkoja on runsaasti eri puolilla maata.

Rahakas pakettibisnes

Postin kuljettamien pakettien määrä kasvaa koko ajan, kun ihmiset ostavat yhä enemmän tavaraa koti- ja ulkomaisista verkkokaupoista.

Liiketoiminta on Postille hyvää ja tuottoisaa, mutta yhtiö haluaa pitää katteensa kurissa, joten yhä useammat logistiikkaketjun työvaiheet teetetään alihankkijoilla.

Yksi alihankkija vie paketit johonkin, toinen jatkaa siitä jakeluun, mutta tämä ketju ei ole aukoton.

Seurauksena syntyy tilanteita, joissa lähetyksiä jää pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi heitteille – tai jopa katoaa, jos tilaisuus tekee varkaan.

Kustannussäästötkin vaikuttavat.

Kaikissa kunnissa Postilla ei ole enää keskuksissaan omaa yövalvojaa.

Jakajien palkkataso on pudonnut, ja työntekijät vaihtuvat usein. Sitoutuneisuuskin on mitä on.

Varhaisjakeluakin on ulkoistettu alihankkijoille tai peräti sysätty jakajia itsenäisiksi freelancer-yrittäjiksi.

Näiden muutosten takia kaikki lehdenjakajat eivät enää tunnista kaikkia työkavereitaan.

Tällä on turvallisuuden kannalta merkitystä. Jos Postin tiloissa liikkuu tuntematon ihminen, muut paikallaolijat eivät heti tiedä, onko kyseessä uusi yrittäjä vai joku hiippari.

Virallisista säännöistä huolimatta kaikki eivät käytä Postin työvaatteita.

Yllätys turvapomolle

Soitan Postin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäelle, ja kysyn Postin turvajärjestelyistä.

Käytän esimerkkinä näkemäämme paikkaa, josta puuttuvat esimerkiksi suoja-aidat.

Vastaus tulee kuin postin hyllyltä, mutta se on ristiriidassa näkemäni kanssa:

”Kaikki paikat ovat lukittuna, kun niissä ei työskennellä. Eikä pihalla säilytetä missään mitään postia”, Rajamäki sanoo ennen kuin ehdin kertoa postirullakoista, joita olen nähnyt omin silmin.

Turvallisuuspäällikön äänensävy muuttuu täysin, kun hän kuulee meidän nähneen, miten postilähetyksiä säilytetään ulkosalla.

”Tuo on vastaus, jota en olisi missään nimessä halunnut kuulla. Näin ei pitäisi olla. Minun pitää selvittää tätä,” Rajamäki sanoo.

Aniharva paketti katoaa

Mutta palataan esimerkkiaamuna näkemiimme paketteihin. Parinkymmenen minuutin kuluttua rekan tulosta osa rullakoista on edelleen lajittelukeskuksen ulkopuolella. Se ei ole pitkä aika.

Postin työntekijät ovat työntäneet useimmat sisälle.

Posti kadottaa omien raporttiensa mukaan satoja paketteja vuodessa.

Miljoonista kuljetetuista lähetyksistä se on silti yhä erittäin pieni määrä. Näkemämme perusteella katoamiset eivät yllättäisi. Päinvastoin on erikoista, ettei lähetyksiä häviä lastauspaikoilta enemmänkin.

On aika lähteä ajamaan pikkukaupungista takaisin Helsinkiin.

työntekijöillä pitää olla selvät tunnisteet

Postin virallisten ohjeiden mukaan toimitiloissa liikkuessa työntekijöillä pitää olla selvät tunnisteet sekä mielellään myös firman työasut. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Päätän kuitenkin kokeilla, pääseekö lajittelukeskukseen niin helposti kuin haastattelemamme postilaiset väittävät.

Menen lastauslaiturin ovelle, joka on täysin auki ja kävelen sisään ilman minkäänlaista – turvallisuuspäällikön mainostamaa – näkyvää kulunvalvontaa.

Kysyn vastaantulevalta työntekijältä, missä vessa on. Työntekijällä ei ole työvaatteita, eikä henkilökorttia esillä, joten en tiedä hänen nimeään.

Oletan hänen olevan silti Postin työntekijä, sillä hän on sisällä Postin tiloissa.

Mies neuvoo minua oikeaan paikkaan.

Kävelen yksin vessaan, ja työntekijät antavat minun liikkua rakennuksessa muutenkin vapaasti. Näen silmänkantamattomiin rullakoita, joissa on yksityisten ihmisten postia.

Kun tulen ulos vessasta, jään vielä hetkeksi katselemaan ympärilleni.

Kukaan ei aja minua pois, ja lähden paikalta.

Onneksi en tullut pahoin aikein.

Mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin joku pitkäkyntinen huomaa käyttää nykytilaa hyväkseen.

Seura kysyi Postin kantaa jakelun turvallisuuteen, ja kuuli lohduttavan vastauksen.

”Varhaisjakelussa ei ole havaittu minkäänlaista turvallisuusriskiä. Postin kaikki työntekijät tunnistetaan, jokaisella on henkilökortti ja kaikki Postin tilat ovat lukittuja. Lisäksi työntekijöillä on työvaatteet sekä henkilökortti, josta heidät voi tunnistaa.”

Myöhemmin Posti kertoo Seuralle tutkivansa tämän tapauksen ja lehden väitteet perusteellisesti.

Yhtiö paheksuu myös sitä, että Seuran toimittaja ja kuvaaja tulivat lupaa kysymättä Postin avoimelle alueelle. Alueen portilla oli kyltti, jossa nimenomaan kielletään asiaton oleskelu siellä.

Posti sanoo myös kummeksuvansa, miksi lehti käyttää palstatilaa kuvitteellisten turvallisuusuhkien keksimiseen.

”Ei ole mikään ongelma”

Seura kysyi muutamilta Postin esimiehiltä alan käytännöistä.

Miksi paketit ovat ulkona valvomatta, perusjakelun tuotantoesimies Dan Nylund?

”Auto tulee eri päivinä eri aikoihin. Jos auto tulee aiemmin, eihän kuljettaja voi jäädä odottamaan, että työntekijät tulee töihin. Lastauslaituri on sitä varten, että he lastaavat siihen tavarat.

Työntekijät ottavat paketit sitten sisälle, kun työaika alkaa. Saa paketit olla puoli tuntia lastauslaiturilla. Ei meillä ole kellonaikoja, kauanko paketit saa olla ulkona.”

Paketit saapuvat siis välillä jopa ennen aamuvuoron työajan alkua, jolloin kukaan ei ole paikalla, ja paketit jätetään ulos.

”Niin. Sehän on yksityisaluetta, eihän sinne saa ulkopuolinen tulla.”

Jos varkauksia tai tihutöitä tapahtuisi, se olisi Dan Nylundin mukaan poliisiasia.

”Siihen me ei voida vaikuttaa, jos ulkopuolinen tekee hallaa meille. Sehän on varastettu silloin postin tiloista, jos varastetaan lastauslaiturilta. Sama kuin jonkun kotoa kävisi hakemassa. Ei meillä voi olla vartija vartioimassa kaikkea. Kamerat pyörivät kyllä koko ajan.”

Miten usein niitä kameran nauhoja katsotaan?

”Sitä en tiedä, mutta kamerat ovat aina päällä.”

Pakettien käsittely- tai säilytystavoissa ei ole Postin mukaan pulmia.

”Ei ole mitään ongelmaa,” Nylund korostaa.

Nylund pysyy kannassaan, vaikka kerromme hänelle miten Postin turvallisuuspäällikön mielestä postilähetyksiä ei pitäisi säilyttää ollenkaan ulkona.

”Jos auto tulee aikaisemmin ja miehet ovat sisällä ja tulevat hakemaan vähän ajan päästä, mitä vikaa siinä on?”

Seuran kokeilussa ulkopuolinen ihminen pääsi kenenkään estämättä kävelemään Postin tiloihin.

Postin varhaisjakelun tuotantoesimies Pia Vuorela ei osaa sanoa, miten tämä oli mahdollista.

”Olen aina sanonut työntekijöilleni, että pitää kysyä, jos joku vieras tulee tiloihin: kuka hän on ja millä asialla. Postin tiloihin on pääsy vain Postin henkilökunnalla. Työntekijöillä pitää olla Postin kuoritakin tai liivin läpinäkyvässä taskussa henkilökortti, jossa lukee työntekijän nimi,” Vuorela kertoo.

Jutussa ei mainita paikkakuntaa turvallisuusriskin takia.

X