Seura laski: Seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä

Laajassa kuvassa tie ryysyistä rikkauksiin on tukossa. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo ennestäänkin on.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tuloerot Suomessa ovat viime vuosina pysyneet koko lailla sillä tasolla, mille ne repesivät 1990-luvulla ennen muuta vuonna 1993 säädetyn eriytetyn verotuksen jälkeen.

Laajassa kuvassa tie ryysyistä rikkauksiin on tukossa. Varallisuus kasaantuu niille, joilla jo ennestäänkin on.
(Päivitetty: )
Teksti: Jarno Liski

Yleisesti tiedetään, että hyvinvointi ja varallisuus jakaantuvat maailmassa epätasaisesti. Mutta kuinka epätasaisesti?

Englantilainen köyhyyden poistamiseksi työskentelevä kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam on viime vuosina tehnyt aiheesta laskelmia. Muun muassa EU:lta ja YK:lta rahoitusta saavan järjestön tiedot ovat hätkähdyttäviä.

Oxfam laski, että vuonna 2015 maailman 85 rikkaimman ihmisen nettovarallisuus oli yhtä suuri kuin maailman väestön köyhimmän puolikkaan, 3,6 miljardin ihmisen nettovarallisuus. Seuraavana vuonna maailman 62 rikkaimman varallisuus vastasi vähävaraisimman puolikkaan omaisuutta.

Tänä vuonna Oxfam ilmoitti saaneensa tarkempaa dataa ja yliarvioineensa aiemmin köyhimpien varallisuuden. Uusimman raportin mukaan kahdeksan maailman varakkainta ihmistä omisti yhtä paljon kuin vähävaraisin puolisko maailman väestöstä. Luit oikein: kahdeksan ja 3 600 000 000.

Varallisuus siis näyttäisi keskittyvän yhä harvempiin käsiin.

Faktapohja

Oxfam ei vedä laskelmiaan hatusta. Niiden takana on Yhdysvalloissa ilmestyvä arvovaltainen talousjulkaisu Forbes. Lehti pitää listaa maailman miljardööreistä. Vuoden 2017 listalleen lehti löysi maailmasta 2 043 henkilöä, joiden nettovarallisuus on yli miljardi dollaria. Nettovarallisuus tarkoittaa omaisuuden arvoa vähennettynä veloilla.

Forbesin superrikkaiden listoille pääsy ja sillä sijoittuminen on kilpailtu laji. Listauksen oikeellisuutta ei kyseenalaisteta eikä varallisuuden määrää yritetä häveliäästi vähätellä, kuten usein Suomessa on tapana.

Täällä kehutaan mieluusti tulonjaon tasaisuutta: tulojen jakaantuminen kansalaisten kesken on tasaisimmasta päästä koko maailmassa.

Entä kuinka tasaista on varallisuuden jakautuminen?

Seitsemän varakkainta

Tehtaat, yritykset, asunnot, osakkeet ja rahastot… Suoraa ja yksinkertaista listausta siitä, mitä kukin suomalainen omistaa, ei ole olemassa. Verotilastot eivät asiaa aukaise, sillä varallisuusvero lakkautettiin Suomessa jo vuonna 2005.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää kohtalaisen tarkasti, paljonko vähävaraisin puolisko kansasta omistaa. Sen sijaan vaikeampaa on selvittää, monenko varakkaimman suomalaisen omaisuus vastaisi tätä summaa. Tämä johtuu siitä, että varallisuustilastot tehdään otosten pohjalta. Tällä tavalla saadaan kyllä varsin tarkka arvio keskiluokan varallisuudesta, mutta Suomen harvojen superrikkaiden omaisuuden arvioimiseen menetelmä ei kelpaa.

Forbesin miljardöörilistalle yltää kuitenkin myös jokunen suomalainen. Heidän nettovarallisuutensa on yhteensä noin 11 miljardia euroa. Se vastaa viidesosaa Suomen valtion budjetista. Tätä summaa voidaan verrata Tilastokeskuksen varallisuustilastoon vuodelta 2013, joka on Suomen osalta ollut pohjana myös Oxfamin käyttämissä sveitsiläispankki Credit Suissen raporteissa.

Öljybisneksellä rikastunut Mika Anttonen on Forbesin listasijalla 1468. Seuran tarkastelussa eivät ole mukana kaksoiskansalaisuuden omaavat miljonäärit. ©LEHTIKUVA

Yksitoista miljardia euroa nettovarallisuutta on mykistävä määrä rahaa, sillä se on yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista suomalaiskotitalouksista on varallisuutta yhteensä.

Forbesin listauksen mukaan seitsemällä varakkaimmalla suomalaisella on siis omaisuutta yhtä paljon kuin vähävaraisimmilla 1,85 miljoonalla kansalaisella yhteensä.

Luit oikein: seitsemän ja 1 850 000.

Suomen huiput

Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto muistuttaa, että tilastoissa tarkastellaan nettovarallisuutta. Varoista siis vähennetään velat. Vähävaraisin 10 prosenttia suomalaiskodeista on nettovelkaisia. Heillä on siis velkaa enemmän kuin omaisuutta. Pitääkin muistaa, että laskelma kuvastaa vain varallisuutta, ei tulotasoa tai elintasoa.

Millaista väkeä sitten ovat Suomen varakkaimmat?

varallisuus

Heikki Kyöstilä (vas.) on Forbesin listalla sijalla 973, Antti Herlin sijalla 544 ja Antti Aarnio-Wihuri sijalla 1098.

Enemmistö Forbesin listalle nousseista suomalaisista on perijöitä, vieläpä samaa perikuntaa. He ovat Koneen pääomistaja Antti Herlin ja hänen sisaruksensa Ilkka, Ilona sekä lokakuussa kuollut Niklas Herlin.

Viides listattu superrikas on monialayhtiö Wihurin pääomistaja Antti Aarnio-Wihuri. Viime vuosina Suomeen on tullut uusiakin miljardöörejä. Hammashoitotuotteita valmistavan Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä nousi miljardöörikerhoon viime vuonna ja huoltoasemaketjusta laaja-alaiseksi energiayhtiöksi laajentuneen ST1:n pääomistaja Mika Anttonen tänä vuonna.

Näiden seitsemän nettovarallisuus on siis Forbesin selvityksen mukaan noin 13 miljardia dollaria eli noin 11 miljardia euroa.

Veroyllätys

Verotuksen väitetään Suomessa olevan yksi maailman kireimmistä. Yksi verojärjestelmän peruskiviä Suomessa kuten muuallakin maailmassa on se, että verotaakka jakautuu maksukyvyn mukaan. Käytännön syistä maksukykyä on kuitenkin päädytty mittaamaan tulojen, ei omaisuuden mukaan.

Mielenkiintoista olisikin tietää, kumpi maksaa veroja enemmän: reilu miljoona vähävaraisinta suomalaisperhettä – 1 850 000 suomalaista – vai seitsemän miljardööriä, jotka omistavat nettona yhtä paljon.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Törmälehto laski Seuran pyynnöstä arvion Suomen vähävaraisimman 40 prosentin maksamista tuloveroista. Vaikka vähävaraisten verotusta yleisesti pidetään kevyenä tai jopa ultrakevyenä, arvion mukaan nämä vajaat kaksi miljoonaa suomalaista maksoivat tuloveroja vuonna 2013 hieman yli viisi miljardia euroa euroa.

Samana vuonna Suomen seitsemän miljardööriä maksoivat tuloveroja ansio- ja pääomatuloistaan yhteensä hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa.

Luit oikein: siis sama varallisuus, mutta verot kahdeksan ja 5 000 miljoonaa.

Verosuunnittelijat

Vuoden 2013 verotuksessa sovellettiin jo lievää progressiota pääomatuloihin. Vuonna 2012 hallitus päätti nostaa yli 50 000 euron pääomatulojen verotusta 30:sta 32 prosenttiin ”verotuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja veronmaksukyvyn huomioimiseksi”.

Suomessa puhutaan paljon siitä, miten suurituloiset maksavat valtaosan veroista. Tämäkin on totta, mutta silloin unohtuu, että kaikkein varakkaimmat suomalaiset eivät ole suurituloisimpia – ei etenkään, kun suurituloisuutta mitataan veronalaisilla tuloilla. Rikkaimmat ovat järjestäneet omaisuutensa holding-yhtiöihin, joissa omaisuus karttuu enimmäkseen ilman verottajan väliintuloja.

Suomessa on viime aikoinakin keskusteltu vilkkaasti tuloeroista. Se on eri asia kuin varallisuuserot, joista keskustellaan paljon vähemmän siksikin, että tilastotietoa aiheesta on saatavilla paljon huonommin.

Tulot ovat kuitenkin vain osa kokonaiskuvaa, varallisuus toinen.

Kasaantuva varallisuus

Tuloerot Suomessa ovat nimittäin viime vuosina pysyneet koko lailla sillä tasolla, mille ne repesivät 1990-luvulla ennen muuta vuonna 1993 säädetyn eriytetyn verotuksen jälkeen. Siinä pääomatuloja alettiin verottaa erikseen tasaverolla, kun taas ansiotuloja verotetaan progressiivisella verolla, jossa veroprosentti on sitä korkeampi, mitä suuremmat ovat tulot.

Suurituloisimpien osuus kaikista tuloista on sahannut viime vuodet edestakaisin, mikä on osaltaan pitänyt yllä jatkuvaa juupas-eipäs-väittelyä siitä, ovatko tuloerot kasvaneet vai eivät.

Tuloeroja vuosikymmenten ajan tutkinut Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kertoo, että varallisuuserot ovat sen sijaan kasvaneet koko ajan. Tämä kehitys on jatkunut myös vuoden 2009 finanssikriisistä alkaneen taantuman aikana. Rikkaat ovat siis rikastuneet, vaikka heidän tulonsa eivät välttämättä olekaan jatkuvasti kasvaneet.

Tuomalan mukaan tämä selittyy sillä, että rikkaimpien tuloissa ei enää ole niin paljon myyntivoittoja kuin aiemmin. Varallisuutta kasvattaa kuitenkin myös rahoitusomaisuuden – rikkaimpien tapauksessa yleensä osakkeiden – arvonnousu, vaikka tuloksi se tilastoituu vasta, kun osakkeita myydään. Varakkaimpien suomalaisten varallisuudesta suuri osa on nimenomaan rahoitusvarallisuutta. Tuloja rahoitusvarallisuus tuottaa korkoina ja osinkoina.

”Osingot taas ovat yllättävän vakaasti jatkaneet kulkuaan tällä matkalla”, Tuomala sanoo.

Taantuman myytti

Yritysten voitot ovatkin olleet viime vuosina kasvussa. Helsingin pörssissä on rikottu osinkoennätyksiä samalla, kun talouskasvu on ollut heikkoa tai jopa miinusmerkkistä.

Tuloerojen polkeminen paikallaan ei siis ole tarkoittanut sitä, etteivätkö varallisuuserot olisi jatkaneet kasvuaan.

Tuomala haastaa myös yleisesti hyväksyttyä ”totuutta” siitä, että talouskasvu merkitsee tuloerojen kasvua ja taantuma niiden pienentymistä.

Hän on kollegoineen jo vuosien ajan muistuttanut viimeisten viiden vuosikymmenen kehityksestä. Ensimmäisellä puoliskolla vuosina 1966–1990 pienituloisimpien tulot kasvoivat suurituloisia nopeammin, kun taas vuosina 1990–2014 tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Kuitenkin aiempi ajanjakso oli voimakkaamman talouskasvun aikaa.

”Tämä jo yksin osoittaa periaatteen vääräksi. Silti melkein laidasta laitaan politiikkakirjoa näytään uskottavan tähän tarinaan, että aina kun taloudessa menee hyvin, niin tuloerotkin kasvavat. Se ei pidä paikkaansa”, Tuomala sanoo.

Tahdon asia

Niin tulo- kuin varallisuuserot riippuvat Tuomalan mukaan ennen muuta harjoitetusta veropolitiikasta. Tuomalan mukaan näköpiirissä ei ole muutosta, joka saisi varallisuuserojen kasvun pysähtymään.

Päinvastoin.

Todennäköisempää on, että talouskasvun hiipuessa ja automatisaation korvatessa ihmistyötä, varallisuuden tuottamien tulojen merkitys kasvaa entisestään ja palkkatulojen pienenee.

Näin ihmisen taloudellista asemaa määrittää yhä enemmän peritty varallisuus, ja omalla työllä rikastuminen käy aina vain vaikeammaksi.

Päättäjien puheissa tälle kehitykselle mieluusti halutaan antaa lisävauhtia ”kannustavuuden” ja ”yritteliäisyyden” nimissä.

Tuomala muistuttaa, että Suomessakin poliittinen keskustelu pyörii ennemmin veronkevennysten ja esimerkiksi perintöveron lakkauttamisen kuin sen tuntuvan nostamisen ympärillä.

 Lue myös:

Eriarvoistava luokkayhteiskunta on pahaksi bisnekselle ja talouskasvulle

Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

Pitävät laskelmat

Niin Oxfamin maailmanlaajuinen kuin Seuran Suomea tarkasteleva laskelma on vain arvio. Forbes-lehti ei voi tarkalleen tietää kenenkään varallisuuden määrää, eikä – kuten edellä kerrottiin – Tilastokeskuksen varallisuustilastoihin selvitetä jokaisen yksittäisen suomalaisen kaikki varoja, vaan ne arvioidaan.

Oxfam käyttää vähävaraisimpien varallisuuden arviointiin sveitsiläispankki Credit Suissen laskelmia.

Oxfamin laskelmat ovat saaneet kritiikkiä nettovarallisuuden käyttämisestä laskelmissa. Koska nettovarallisuus lasketaan vähentämällä varoista velat, se voi olla myös negatiivinen. Näin on Suomessakin, missä varallisuustilaston mukaan vähävaraisimmalla 10 prosentilla on varallisuutta -3,6 miljardia. Toisin sanoen heidän yhteenlaskettu velkansa ylittää yhteenlasketut varat 3,6 miljardilla.

Oxfamin laskelmaa vastaan on hyökätty väittämällä, että laskelmien mukaan maailman köyhimmät ihmiset olisivat esimerkiksi asuntovelkaisia tanskalaisia omakotitaloasujia tai jättimäisiin vahingonkorvauksiin tuomittuja pankkien osaketreidaajia.

Tosiasiassahan on nurinkurista pitää vauraassa länsimaassa omakotitalossa asuvaa köyhempänä kuin kehitysmaan savimajassa nälkää näkevää. Jälkimmäisellä ei ole mitään mahdollisuutta saada satojentuhansien velkaa. Tilastojen valossa hän on täysin varattomanakin vauraampi kuin velkainen.

Oxfam on kuitenkin osoittanut, että heidän laskelmansa tulos ei horju, vaikka nettovelkaiset jätettäisiin laskelmista pois. Tilastokeskuksen ja Seuran laskelmassa ongelma on vielä pienempi, kun tarkastelu kohdistuu vain yhteen maahan. Laskelman tulos ei suuresti muutu, vaikka laskuista poistettaisiin nettovelkainen kymmenys kotitalouksista.

Tungosta miljonääriklubissa

Edellä kuvatussa näkökulmassa tarkasteltiin vain Forbesin listoille noussutta supervarakkaiden huippua.

Jos laajennetaan näkökulmaa ja otetaan mukaan myös ”köyhemmät” miljonäärit, saadaan tulokseksi, että rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa enemmän kuin loput 99 prosenttia. Credit Suissen tuoreen, marraskuussa julkaistun raportin mukaan maailman vauraimman prosentin osuus kaikesta maailman varallisuudesta oli vuonna 2008 42,5 prosenttia, mutta nyt 50,1 prosenttia tai 140 000 miljardia dollaria.

Maailmassa on nykyisin 36 miljoonaa miljonääriä – viimeksi kuluneen vuoden aikana heidän määränsä on lisääntynyt 2,3 miljoonalla.

Kaksi viidennestä maailman miljonääreistä asuu Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin ajama verouudistus kiihdyttääkin miljoonasadetta heidän laariinsa.

Samalla miljonäärikerhon sisällä varallisuuden kasaantuminen kaikkein rikkaimmille kiihtyy. Kuuluminen miljonääriyhteisöön tarjoaa siis tarvittaessa aihetta myös toverikateuteen.

Ultrarikkaiden eli yli 50 miljoonaa dollaria omistavien kerho on tällä vuosituhannella viisinkertaistunut, kun samaan aikaan ”köyhien” miljonäärien määrä on kasvanut vain 170 prosenttia, raportoi sveitsiläispankki.

Lähde The Guardian14.10.2017

X