Täältä rosvot lähetetään kopioimaan suomalaisten pankkikortteja

Seuran arkistosta: Seura teki yllätysvierailun Bulgariaan Silistran kaupunkiin, josta poliisin Suomessa nappaamat pankkiautomaattihuijarit usein tulevat. Huhutaan, että siellä sijaitsee huijareiden ”korkeakoulu”. Juttu on julkaistu Seurassa 7/2012.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jo Silistran kaupunkikuvasta voi päätellä, kuinka kovasti työttömyys satuttaa. Mutta pankkiautomaatteja kaupungissa riittää.

Seuran arkistosta: Seura teki yllätysvierailun Bulgariaan Silistran kaupunkiin, josta poliisin Suomessa nappaamat pankkiautomaattihuijarit usein tulevat. Huhutaan, että siellä sijaitsee huijareiden "korkeakoulu". Juttu on julkaistu Seurassa 7/2012.
Teksti:
Hannu Toivonen

Kylmyys koettelee Silistran pikkukaupunkia Koillis-Bulgariassa. Tonava virtaa rantahietikon takana, ja jo muutaman tovin kuluttua se laskeutuu Mustaanmereen. Veden toisella puolen siintää Romania.

Mukana on tärkeä osoite. Kolkutus oveen. Aika vetää henkeä, kunnes pelokas nainen kurkistaa ovenraosta ja katsoo ventovieraita suoraan silmiin. Esiin astuu myös hänen iäkäs sukulaismiehensä. He ovat säikähtäneen näköisiä.

”Keitä olette? Mitä haluatte meistä?”

Kolkko porraskäytävä vastaa kaikuna puheeseen, ääni tungeksii takaisin monen kerroksen kautta. Talven kuivattama tammenlehti värähtää ikkunan takana. Taksikuski Petar odottaa saman tammen alla ja pitää autonsa käynnissä kaiken varalta.

Tämä on bulgarialaisen rikollisliigan kotikenttää, aluetta, josta rosvot lähetetään kopioimaan suomalaisten luottokortteja. Jengit ovat jo huijanneet petoksillaan miljoonia euroja.

Vangittuna Oulussa

”Suomesta – oletteko poikani ystäviä?” nainen kysyy.

Kuullessaan, että kysymys on Seuran reporttereista nainen ei yllättäen ajakaan tulijoita tiehensä. Samalla osoittautuu, ettei myöskään rikollisia majaile hänen asunnossaan. Päinvastoin rouva kutsuu yllätysvieraat sisään ja toivottaa tervetulleiksi.

”Toivon, että voisitte auttaa poikaani. Hän on vangittuna poliisilaitoksella kaukana pohjoisen Suomen Oulussa. Hän on tehnyt paljon pahaa. Jumala olkoon hänelle rakastava.”

Nainen ja mies katsovat epäröiden toisiaan. Mies on hänen setänsä.

Hiljaista itkua

Leskirouva avaa toisen oven; se johtaa keittiöön, asunnon ainoaan lämpimään tilaan. Bulgaria kärsii energiapulasta, eikä eläkeläisrouva Kostadinka Milkovalla ole rahaa ylimääräisiin kuluihin.

Rouvan osoite, joka on saatu sitkeän selvitystyön tuloksena, varmistuu oikeaksi: Angel Kantchevin katu 50 Silistran kaupungissa, Koillis-Bulgariassa. Todisteeksi rouva Milkova osoittaa keittiönsä hyllyllä olevia valokuvia. Niissä poseeraa hänen 42-vuotias poikansa, sama mies, jota Oulussa syytetään luottokorttipetoksista.

Hoikka, komea mies.

”Olen viimeksi puhunut poikani kanssa neljä kuukautta sitten. Se tapahtui 26. syyskuuta. Sen jälkeen on jatkunut vain hiljaisuus. Joitain tietoja on tihkunut hänen rikostoverinsa vaimon kautta. Vaimon nimi on Angela ja hän työskentelee Silistrassa bingoemäntänä. Angel elättää miehensä lapsia nyt yksin”, rouva Milkova sanoo.

Nainen sormeilee poikansa kuvia käsissään. Hän puhuu esikoisestaan ja tämän valoisasta katseesta kauniisti. Sisar Milena työskentelee lähistöllä lastentarhassa.

Aikamiespoika poseeraa kuvissa kalliiden moottoripyörien kanssa. Jokaisessa kuvassa on erilainen menopeli.

”Itken hiljaa iltaisin poikani elämää. Hän on kaunis ja huolehtivainen poika, mutta tyhmä. Tiedän, että hän on tehnyt jotain todella pahaa. Mutta eihän äidille kerrota kaikkea. Äiti saa tietää vasta sitten, kun on liian myöhäistä.”

”Mitä pahaa hän on tehnyt Suomessa? Kunpa voisitte auttaa häntä.”

Ketterää toimintaa

Palataan ajassa muutaman tunnin takaisiin tapahtumiin Silistrassa. Poliisipäällikkö Ilian Velikov pyytää suomalaisvieraat autoonsa. Hän ajaa osoitteeseen Boulevard Makedonia 86. Talon seinässä on pankkiautomaatti, jonka ääreltä kolme luottokorttirikollista, ammattislangilla ’skimmaajaa’ on tuoreeltaan saatu itse teosta kiinni.

Velikov johtaa Silistrassa poliisin järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yksikköä. Kostadinka Milkovan poika on hänelle kovinkin tuttu. Velikovin työnantaja on Bulgarian sisäministeriö.

”Tavalliset poliisit huomasivat sattumalta, että kolme miestä oli kävelemässä pankkiautomaattia kohti. Poliisit odottivat hetken, kunnes miehet alkoivat asentaa laitteitaan koneeseen. Vangitsimme heidät pienellä rynnäköllä”, Velikov kertoo poliisin toiminnasta.

Silistrasta on tullut skimmauksen pääkallonpaikka Bulgariassa, ilmeisesti koko Euroopassa. Kysymys on korkean luokan rikollisesta bisneksestä.

Myös Oulussa vangittuun ryhmään kuuluu kolme miestä, yhtenä heistä rouva Milkovan poika. Kolmen miehen ryhmät ovat skimmaamiselle tunnusomaisia toimintayksikköjä.

Suomessakin, erityisesti pohjoisessa, ryhmiä on saatu kiinni housut nilkoissa. Ketterästi suoritetussa skimmaustapahtumassa yksi miehistä asettaa luku- ja näppäyslaitteiden yhteyteen huomaamattomat uudet laitteet, jotka mikrokameroineen kaappaavat tiedostoonsa kortin kaikki tunnistetiedot.

Toinen miehistä toimii näköesteenä tai kiinnittää mahdollisten jonottajien huomion muualle, kolmas hoitaa auton ajamisen.

Operaatioon kuluu sujuvimmillaan aikaa saman verran kuin tavalliseen nostotapahtumaan pankkiautomaatilla, joskus vähemmänkin.

Joidenkin tuntien tai päivien kuluttua rosvot hakevat laitteensa takaisin.

Rikollisia lähellä

Poliisipäällikkö Velikov painottaa, että skimmaajarikollisten pääasiallinen työmaa on ulkomailla. Liigat kuitenkin koulutetaan usein juuri Silistrassa, joka lähiympäristöineen toimii jengien harjoitusareenana, kenraaliharjoitusten koekenttänä.

Hyvin usein skimmaajat suuntaavat maihin, joissa on vapaamielinen lainsäädäntö ja ilmapiiri ja joihin on EU- ja Schengen-sopimusten puitteissa helppo matkustaa. Kuten Suomeen ja Ruotsiin, vaikkei Schengen Suomen ja Bulgarian osalta vielä olekaan voimassa.

”Vapaata liikkuvuutta edistävissä sopimuksissa on kuitenkin enemmän hyvää kuin kielteistä”, Velikov toteaa.

”Viittaan vanhaan roomalaiseen viisauteen: pidä ystävät lähelläsi, mutta rikolliset vielä lähempänä. Ajan oloon niin on parempi nykymaailmassakin. Meillä on skimmaajien takia jatkuva yhteydenpito Suomen viranomaisten kanssa.”

Ainakin Silistrassa rajanylitys Romaniasta Bulgariaan ja päinvastoin on vaivaton ja nopea tapahtuma.

Parhaita arvosanoja

Rouva Milkova kyynelehtii pienessä keittiössään. Päivät vaeltavat eteenpäin vailla järkevää suuntaa. Entinen ompelijatar ajattelee vain poikaansa.

Rouva Milkovakin tietää, että Bulgariasta on lähtenyt Suomeen myös romaneja. Onko hänen oma poikansa tehnyt pahoja heidän kanssaan? Siihenkään äiti ei tiedä vastausta.

Joidenkin Suomesta saatujen viranomaistietojen mukaan skimmaajien joukossa olisi Bulgarian romaneja.

”Toisaalta hän on niin älykäs poika. Posti-instituutissa opiskellessaan hän sai aina parhaat arvosanat. Mutta ehkä hän käänsi Jumalalle selkänsä. Vain silloin, kun nukun, en ajattele hänen kohtaloaan Suomessa.”

Tuttuja Suomessa

Toinen toistaan kurjemmat romanikylät leimaavat paikoin Silistran maisemaa. Suurin romanitaajamista on nimeltään Kalipetrovo.

Kalipetrovossa asustaa tuhansia romaneja heille aikoinaan rakennetuissa betonirykelmissä. Niiden nykykunto tuo mieleen ydintuhon jäljet.

Joidenkin asuntojen ikkunoissa ei ole enää lasejakaan, mutta pyöreät satelliittiantennit reunustavat niitä sitäkin varmemmin.

Dinkon, 36, kirves heilahtaa pihamaalla. Dinko vahvistaa, että tuttuja on lähtenyt Suomeen.

”Voisin itsekin ajatella Suomeen matkustamista”, Dinko sanoo.

Polttopuita on saatava hellan ja kamiinan alle. Patterit ovat seisoneet kylminä vuosikymmeniä. Vettä on satunnaisesti tarjolla kahdeksi tunniksi päivässä. Oikean ajankohdan arpominen on kuin bingolottoa.

”Jumala antoi ihmiselle veden, mutta meillä ei ole sitäkään.”

Työttömän Dinkon jaloissa häärii kaksi poikaa, kotona on myös 78-vuotias äiti ja 100-vuotias isoäiti. Jeesuksen kuva silmäilee heitä piirongin päältä.

”En saa valtiolta tukea, koska omistan ikälopun autorähjän. Kuka vielä ihmettelee, että työkuntoiset poistuvat ulkomaille? Suomesta palanneet kertovat hyviä uutisia, koska Suomessa asiat sujuvat. Harkitsen lähtöä vakavasti”, Dinko lupaa sulkiessaan asunnon ovea.

Skimmaamisesta hän sanoo, ettei ole koskaan sellaisesta kuullutkaan.

Taksimies Petar lämmittää jälleen autoa pihalla.

”Dinkon isoäiti on kuuluisa taskuvaras”, hän toteaa.

Helppoa rahaa

Ahdistunut rouva Milkova tarjoaa suklaata. Hän kaivaa komerosta keksejäkin. Samassa hän ottaa kiinni vieraan kädestä. Rouvan käsi on lämmin.

”Kunpa saisin vielä silittää poikani hiuksia. Jumalalta kyselen, miksi hänestä on tullut sellainen. Suomi on niin kaukana, etten ymmärrä, miksi poika sinne lähti. Eikö Suomessa ole kylmä tähän aikaan vuodesta?”

Äidin murheen ymmärtää. Aikoinaan poika työskenteli Silistrassa tarjoilijana ja tehdastöissä, kunnes työttömyys alkoi rouhia elämää.

”Siksi hän päätyi typeryyksiin, helpon rahan toivossa.”

Hedelmäistä maaperää

Tonavalta tuulee koleasti. Silistran pienen keskustan kadut ja kujat täyttyvät eläkeläisistä ja nuorten miesten ryhmistä.

Työttömät ja turhautuneet nuorukaiset ovat skimmausliigojen ja jengien hedelmällisintä maaperää. Heissä on ”ainesta”. Lyhyessä ajassa Silistran asukasluku on laskenut 10 000:llä ja on nyt jo alle 40 000.

Maisema kuitenkin on jopa kaunis. Tonavan törmäät houkuttelevat, ja Silistrassa on kaivettu esiin hyvin säilyneitä Rooman ajan raunioita, myös arvokkaita jäänteitä keskiajalta ja ottomaanien valtakaudelta.

Jos olisi varaa palveluiden järjestämiseen, täällä riittäisi turisteja.

Sikiäviä rikoksia

Koulunjohtaja, rehtori Petar Tzvetkov, tuntee kaupunkinsa. Skimmausrikollisuus voi pilata historiallisen Silistran maineen. Tzvetkov itse kertoo kasvattavansa Draster-nimisessä urheilukoulussaan onnellisia ja menestyviä bulgarialaisia, joista usein tulee urheilijoita tai valmentajia.

”Se, että Silistrasta sikiää rikollisuus, johtuu korruptiosta ja työttömyydestä. Ne ruokkivat toisiaan. Valitettavasti Bulgaria on Euroopan unionin takarivin maita. Rikollisuus on lisääntynyt, mutta se taittui, kun rajat avautuivat”, rehtori pohtii.

Rikollisuus on siirtynyt myös Suomeen.

Tzvetkovin mielestä tarve liittyä rosvojoukkoon löytyy lopulta perheestä. Monessa perheessä jo molemmat vanhemmat tekevät työtä ulkomailla.

”Yksin kotiin jäävä lapsi tuntee helposti, että hän jää heikommille. Isovanhemmat eivät riitä. Hän alkaa etsiä nopeita voittoja ja ajautuu huonoon seuraan. Syntyy pahimmillaan elinikäinen kierre. Tunnen itsekin rikollisiksi päätyneitä, entisiä oppilaitani. Kuitenkin keskimäärin koulustani valmistuu kunniallisia kansalaisia, urheilijoita ja näiden valmentajia”, Tzvetkov muistuttaa.

Kuullessaan Oulussa vangittujen bulgarialaisskimmaajien nimet rehtori Tzvetkov myöntää:

”Yhdellä on tuttu nimi. Hän asuu samalla kadulla kuin perheeni. Mutta hän ei ole minun koulustani.”

Rovaniemeltä Chicagoon

Rouva Milkova valpastuu keittiössään. Tiedonantaja Suomesta kertoo, että Oulun bulgaarien kuulustelut ovat päättyneet. Bulgarialaiset ovat yhä vangittuina ja kiistävät edelleen kaiken.

Syyteharkinnan jälkeen heidän asiansa on siirtymässä oikeuskäsittelyyn helmi-maaliskuussa.

”Mitä pahaa rakas poikani on tehnyt”, rouva vaikertaa.

Oulusta on oltu yhteydessä myös Yhdysvaltoihin. Vahvan epäilyksen mukaan Suomessa skimmattuja korttitietoja on käytetty Chicagossa. Kaikkiaan puhutaan jopa kymmenen miljoonan euron luottokorttirikoksista – vain näiden kolmen silistralaisen osalta.

Seuran luotettavien lähteiden mukaan bulgaarit ovat skimmanneet Vaasan ja Rovaniemen välillä tuhansia suomalaisia luottokorttitietoja 15 pankkiautomaatista. Kuudesta skimmauslaitteesta neljä on nyt poliisin hallussa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee sekin, että bulgarialaisten laitteet on valmistettu nimenomaan suomalaisia Otto-automaatteja varten.

Bulgarialainen äiti pidättää välillä hengitystään. Hänen ikävuotensa karttuvat silmissä. Hänen epätoivonsa ymmärtää. Kamiina kolahtaa haaletessaan.

Kireyttä ilmassa

Rehtori Tzvetkovin koulun naapurissa on toinen koulu. Se ei ole urheilukoulu. Huomattava osa sen oppilaista on romaneja.

Silistran koko ilmapiiri vaikuttaa skimmaajien takia kireältä. Naisrehtori Iskra Markova sanoo suoraan, ettei hän lainkaan iloitse ulkomailla toimivista rikollisliigoista.

Asian tekee hänelle entistäkin kiusallisemmaksi romanien lukumäärä.

”Kahdestasadasta oppilaastani vakava osa on romaneja. Minulla ei ole valtuuksia sanoa sen tarkempaa. Muuan Bulgarian entinen opetusministeri sai potkut pyydettyään romanien prosenttiosuuksia joiltain alueilta”, hän toteaa.

Kuullessaan, että bulgarialaisten rikollinen skimmausharrastus ruokkii Suomessa toisaalta myös ajattelua, joka sulkisi rajat uudelleen, rehtori Markova tulee surulliseksi.

”Rikollisuus on vain lieveilmiö. Euroopan on mentävä eteen- eikä taaksepäin. Rajanylittäjien joukossa on valitettavasti aina myös huonommin koulutettua, rikollisuudelle altista joukkoa.”

Raskaita menetyksiä

Rouva Milkovan poika jätti hyvin sujuneet postialan opintonsa kesken.Motivaatio ei enää kantanut. Yleinen palkkataso on Bulgariassa EU:n kehnointa luokkaa.

”Bulgaria teki pojastani rikollisen. Työttömyys ja rahattomuus otti hänen kunnialleen. Siksi hän valitsi väärän tien.”

Sureva äiti kertoo nyyhkyttäen, kuinka poika rakasti edesmennyttä isäänsä. Kun isä sairastui syöpään ja joutui sairaalaan, perheen ainoa poika myi autonsa ja yritti varoillaan hankkia isälle parempaa hoitoa. Se ei kuitenkaan enää auttanut, kun 40 vuotta terästehtaassa työskennellyt isä kuoli pois.

”Olen siis menettänyt rakkaan perheeni molemmat pojat.”

Väärää kehitystä

Pormestari Julian Naydenov ottaa suomalaiset vastaan työtiloissaan. Vasta valittu kaupunginjohtaja puhuisi luonnollisesti mieluummin Silistran kunniakkaasta historiasta ja matkailunähtävyyksistä kuin kaupungin rikollisliigoista. Mukana tapaamisessa on myös poliisipäällikkö Velikov.

Ulkomaisten reporttereiden vierailut syrjäisessä kaupungissa ovat harvinaisia. Siksi sympaattinen pormestari – siviiliammatiltaan neurologi ja lääketieteen tohtori – vastaa avoimesti myös ikävämpiin kysymyksiin.

”Rikollisuus on ikävä asia. Mutta se, että rajat maiden välillä suljettaisiin uudelleen, ei ratkaisisi mitään. Roistot löytävät aina tiensä sinne, minne pyrkivät. Järjestäytynyt rikollisuus on kansainvälistä”, Naydenov tähdentää.

Pormestari kiistää samalla, että Silistrassa toimisi skimmaajien korkeakoulu, joka on erikoistunut pankkiautomaattipetoksiin. Suurempi ongelma hänen mukaansa on, ettei Silistraa ole kehitetty oikeaan suuntaan: on suljettu tehtaita ja työpaikkoja, synnytetty työttömyyttä.

”Työttömyys on lähes kymmenen prosenttia”, pormestari kertoo tyytyen puhumaan virallisista luvuista.

Hidasta tiedonvaihtoa

Myös rouva Milkova syyttää poikansa kohtalosta työttömyyttä. Silistrassa kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä. Pormestari ja poliisipäällikkö ottavat työtilanteen ohella puheeksi korruption. Lahjonta rehottaa.

”Me taistelemme kaikin tavoin rikollisuutta vastaan. Teemme Silistrasta kaupungin, joka on uuden ajan ja uuden nuorison tyyssija. Sinne virtaa turisteja ja EU:n investointeja.”

Oulussa vangittujen silistralaisten nimet ovat Velikoville entuudestaan hyvin tuttuja.

”On myös muita Suomessa vangittuja, mutta he elävät jo vapaina Bulgariassa. Meillä on täällä omat prosessimme heitä vastaan.”

Velikov ja Naydenov paljastavat erityispiirteen vauhdilla kasvavasta skimmausrikollisuudesta.

”Liigojen keskinäinen kilpailu puuttuu skimmausalalta kokonaan. Laitteet kehittyvät niin nopeasti, ja niiden asentaminen on vaivatonta ja nopeaa. Kiinni jäämisen riski on paljon vähäisempi kuin esimerkiksi huumerikollisuudessa.”

Velikov muistuttaa, että raha-automaattien skimmausrikollisuus alkoi vasta muutama vuosi sitten. Siksi skimmauslaitteiden hallussapitokin on ollut rikollista vasta vähän aikaa.

Tärkeintä miesten mielestä olisi kansainvälisen yhteistyön tehostaminen. Tiedot eivät nykyisellään kulje riittävän nopeasti Suomen ja Bulgarian kesken.

”On vain yksi norjalainen yhteysupseeri, joka samalla kertaa vastaa sekä Norjasta, Ruotsista että Suomesta. Jotta asiat helpottuisivat, Suomi tarvitsisi oman yhteysupseerinsa Bulgariaan, ja rosvot saataisiin kiinni jo ensi vaiheessa.”

Salamyhkäistä elämää

Rouva Milkovan huoli ei tästä helpotu. Hän pelkää, että hänen poikansa on jo mennyttä.

”Nuorempana poika eli aina omaa elämäänsä. Hänellä oli ystäviä, mutta hän ei koskaan tuonut heitä kotiinsa. En tiedä, kenen kanssa hän kuljeskeli. Jos kysyin, hän ei vastannut, ja lopetin kyselemisen. Hän muuttui yhä sulkeutuneemmaksi.”

”Jospa Angelalla olisi jotain uutta kerrottavaa, ehkä hän on kuullut pojastani. Kunpa Angela soittaisi taas.”

Rouva Milkovalla ei ole Angelan puhelinnumeroa, sillä Angela soittaa tuntemattomasta numerosta.

Muualta sen sijaan löytyy myös Angelan ja hänen Oulussa vangitun miehensä osoite: Peyo Yavorov 6.

Varoituksia terveydestä

Betonilähiön oikeata katunumeroa on vaikea löytää, koska on aivan pimeää. Loppuillan hämärän keskeltä hohtaa kuitenkin savukkeen punainen hehku.

”Olkaa varovaisia”, taksinkuljettaja Petar painottaa.

”Angelan mies on istunut vankilassa monta kertaa ja hänellä on kaikki langat käsissään.”

Angela? Tupakalla seisoskeleva mies kertoo heti tietävänsä, kenen vaimosta on kysymys. Angelan tuntevat kaikki, ja vielä paremmin tunnetaan hänen miehensä.

Yllättäen tupakkamies kertoo olevansa poliisi, rivimies, joka jokaisena työpäivänään on tekemisissä rikollisten, myös skimmaajien kanssa.

Poliisi tai henkivartija, kuka tietää. Hän lisää olevansa myös Angelan perheen lähinaapuri.

”Ei ehkä ole terveellistä mennä ja kolkuttaa naisen oveen. Seuraukset voivat olla teille ikäviä.”

Portaikosta laskeutuu alas nuorukainen, joka kysyy, miksi käytävässä on tähän aikaan tuntemattomia. Hän itse kertoo olevansa matkalla kuntosalille.

”Älkää menkö ylös. Ei hyvää juttuseuraa”, hänkin neuvoo ja kieltäytyy kertomasta nimeään.

Polttava ongelma

Rouva Milkova rukoilee yhä, että suomalaisvieraat jotenkin auttaisivat hänen skimmaajapoikaansa Suomessa. Koko Silistran kaupunki vaikuttaa tietyllä tavalla virittyneemmältä kuin muutama päivä sitten.

Ensin tulee haastattelupyyntöjä radiosta, sitten Bulgarian televisiosta. Myös Bulgarian ulkoministeriön kuvat pormestarin haastattelutilaisuudesta leviävät internetissä.

”Skimmaaminen on täällä kuuma ongelma”, taksimies Petar sanoo.

”Te olette ensimmäiset toimittajat paikan päällä.”

Ennen Tonavan ylitystä Romaniaan tervehtii Silistran rajaviranomainen:

”Niitä Suomen reporttereitako? Näkemiin.”

Aamuinen Tonava näyttäytyy kauniina. Aurinko paistaa, laivakoira tekee lautalla selkoa tulijoista ja menijöistä. Lautan nimi on Taifuuni.

 

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 7/2012.

X