Suomalaiset pelaavat rahapelejä käsittämättömän paljon: summa on maailman viidenneksi suurin

Edes pitkä taantuma ei ole vähentänyt pelaamista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suurienkin summien pelaaminen on nykyään helppoa, kun rahapeliautomaatteihin käyvät myös kortti ja setelit, ja netissäkin voi pelata.

Edes pitkä taantuma ei ole vähentänyt pelaamista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lauri Seppälä

Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten rahapelivietti on erityisen vahva.

Vuonna 2014 suomalaiset käyttivät rahapeleihin runsaat 2,2 miljardia euroa. Vuoden aikana jokainen suomalainen aikuinen kulutti peleihin keskimäärin hieman yli 500 euroa. Summa on viidenneksi suurin maailmassa.

Brittiläisen tutkimus- ja konsulttiyhtiö H2 Gambling Capitalin selvitysten mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista eniten rahaa peleihin. Suomalaisten pelirahaa palaa lähinnä lottoon, kenoon, raha-arpoihin ja hedelmäpeleihin.

Noin 13 prosenttia pelaajista – siis yli puoli miljoonaa suomalaista – pelaa rahapelejä niin paljon, että voidaan puhua riskikulutuksesta. Tämä käy ilmi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n selvityksestä. Riskipelaajien osuus on Suomessa puolitoistakertainen verrattuna esimerkiksi Britanniaan.

Noin kolme prosenttia pelaajista on varsinaisia ongelmapelaajia. Se tarkoittaa, että noin 40 000 peliongelmaista suomalaista on parhaillaan avun tarpeessa. Heille rahapelit ovat uhkapelejä.

Taantumasta huolimatta

Hiipuva talous on viime vuosina nakertanut suomalaisten ostovoimaa. Taantuma ei ole kuitenkaan kääntänyt rahapelaamisen määrää pysyvään laskuun.

”Suomessa rahapeliautomaattien tuotot laskivat nykyisen laman alussa. Raha-automaattiyhdistykselle (RAY) 2009 oli sen historian ensimmäinen vuosi, jolloin tulos laski. Sitten tuotot kääntyivät jälleen nousuun”, kertoo Tapio Jaakkola, joka johtaa EHYT ry:n aikuisten pelihallintaa tukevaa Arpa-projektia.

Sama ilmiö havaittiin Yhdysvalloissa paljon suuremmassa mittakaavassa.

Jaakkola arvioi, että kaikesta pelatusta rahasta 15–30 prosenttia on peräisin ongelmapelaajilta.

”He pelaavat taloustilanteesta riippumatta. Osa ihmisistä saattaa vaikeina aikoina turvautua onnenpeleihin ja toivoa sieltä kohennusta talouteensa. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.”

Tilastojen mukaan suomalaisten pelaajien määrä ei ole ollut kasvussa, mutta ne jotka pelaavat, pelaavat enemmän. Ennusteiden mukaan tietokoneilla ja kännyköillä pelaaminen tulee lisääntymään. Samalla rahapelimarkkinoiden kokonaisvolyymi kasvaa.

Poikkeukselliset pelipaikat

Muissa maissa peliautomaatit ja veikkauspisteet sijaitsevat yleensä pelisaleissa, kasinoissa, ravintoloissa tai baareissa. Suomessa rahapelimahdollisuudet ovat tiiviisti läsnä ihmisten arjessa: kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla.

Asiantuntijat huomauttavat, että kansainvälisesti on täysin poikkeuksellista, että raha-automaattipelit ovat sijoitettuna kaikille avoimiin julkisiin tiloihin. Näissä paikoissa myös pelataan eniten.

Rahapelien hajasijoittelu onkin keskeinen syy suomalaisten huomattaville pelimäärille.

Suomessa on tietoisesti edistetty pelimyönteistä kulttuuria, kertoo Rahapeleihin perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Antti Murto. Näin pelaaminen on muodostunut täällä koko kansan viihteeksi. Psykologien mukaan uhkapeliriippuvuus kehittyy helpommin, jos pelaaminen on kulttuurisesti hyväksyttävää.

Rahapeli-automaateista trimmattiin entistä tehokkaampia ”syömäreitä” vuonna 2009, kun pelikoneisiin asennettiin kortilla ja seteleillä maksamisen mahdollistavat päätteet. Muutoksen myötä suurten summien pelaaminen hetken mielijohteesta helpottui merkittävästi.

Oma lukunsa ovat erilaiset pikapelit. Esimerkiksi pikapokerissa peli etenee silmänräpäyksessä.

Haittoja ylenkatsovalle rahapelipolitiikalle on syynsä. Vuonna 2014 RAY:n tuotosta tilitettiin sosiaali- ja terveysministeriölle 411 miljoonaa euroa. Veikkaus puolestaan tilitti samana vuonna omista pelituotoistaan opetus- ja kulttuuriministeriölle 517 miljoonaa euroa.

Poliitikot ovat haluttomia luopumaan rahasammosta.

Helpotusta ahdistukseen

Rahapelaamiseen liittyy paljon psykologisia ulottuvuuksia. Pelaamalla voidaan esimerkiksi paikata negatiivista tunnetta tai aukkoa ihmissuhteissa.

”Jos ihmisellä ei ole muita sosiaalisia suhteita, päivittäinen kioskireissu ja siellä pelaaminen ovat hänen hyvinvointinsa kannalta välttämättömiä. Osalle pelaajista tämä ei näytä edes edellyttävän kommunikointia toisten pelaajien kanssa”, EHYT ry:n Tapio Jaakkola sanoo.

Alkoholin tapaan pelistä haetaan helpotusta arjen huoliin, murheisiin ja ahdistukseen. Toisinaan pelit saattavat toimia myös ”itselääkityksenä” esimerkiksi masennuksessa.

”Pelaaja pakenee sisäistä ahdistustaan pyrkien löytämään helpotusta tai mielihyvää rahapelin jännityksestä, voiton odotuksesta. Tällainen käyttäytyminen, yritys ratkaista ongelmia, voi altistaa riippuvuuskäyttäytymiselle.”

Jaakkolan mukaan yksi keskeisistä motiiveista pelata on tylsistyminen.

Tutkimusten mukaan tehokkaimmin koukuttavat juuri nopeimmat pelit: ne tarjoavat mielihyvän tunnetta tiheimmässä tahdissa. Nopeuteen satsaavat hedelmäpelit ja monet nettipelit.

Netissä pelaavilla on eniten ongelmia sekä Suomessa että maailmalla.

Köyhältä köyhälle

Lotto on yhä Suomen suosituin rahapeli, ja sen asemasta kertovat siihen liittyvät positiiviset mielikuvat.

Suomalaiset haluavat edelleen rikastua mieluiten lottovoitolla ilmenee Finanssialan neuvonantaja Investiumin kesällä 2014 tehdystä kyselytutkimuksesta: lähes 30 prosenttia vastaajista mainitsi lottopotin mieluisimmaksi tavaksi vaurastua.

Muun muassa New Yorkin Cornellin yliopiston tutkimukset kertovat, että ihminen lottoaa sitä todennäköisemmin, mitä köyhemmäksi hän mieltää itsensä suhteessa muihin ihmisiin. Siksi juuri pienituloiset ja köyhät pelaavat eniten loton ja kolikkopelien kaltaisia uhkapelejä.

Raha-automaattipelaaminen on taas pohjimmiltaan vähävaraisten välistä tulonsiirtoa. Koska suurin osa pelaajista tekee tappiota, suurin osa Raha-automaattiyhdistyksen voitoista koostuu köyhien pelaajien pulittamasta rahasta.

Riskipelaaja lähestyy ongelmia

Riskipelaajille ei välttämättä vielä ole aiheutunut pelaamisesta haittoja, mutta riski on merkittävä.

Riskipelaamisen merkkejä ovat: henkilö pelaa useammin kuin muutaman kerran kuukaudessa, hän pelaa neljää tai useampaa erilaista rahapeliä, hän pelaa korkean riskin rahapelejä, kuten raha-automaatteja tai kasinopelejä, hän ylittää pelattavaksi aiotun rahamäärän tai yrittää voittaa hävittyjä rahoja takaisin.

Paras keino hallita riskejä on budjetoida pelaamiseen käytettävä raha – ja pysyä budjetissa.

Joulukuussa 2015 voimaan tullut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä toi rahapelaamisen osaksi ehkäisevää päihdetyötä. EHYT ry:n selvityksen mukaan riskipelaajat tupakoivat ja juovat kerralla enemmän alkoholia. Rahapelaaminen olisi hyvä ottaa puheeksi, kun esille tulee päihde- tai mielenterveysongelmia.

Lähde: Tapio Jaakkola, EHYT ry Arpa-projekti

X