Seura tutki taksikilpailutuksia voittaneen Kajon-yritysryppään taustat – Kunnille luvataan laatupalveluita ja kuskeille jopa kymppitonni kuussa!

Maakuntien taksikilpailutuksia voittanut Kajon-yritysrypäs lupailee kuskeille huippupalkkaa ja kunnille laatupalveluita. Todellisuus on toista ja kärsijänä ovat vammaiset.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maakuntien taksikilpailutuksia voittanut Kajon-yritysrypäs lupailee kuskeille huippupalkkaa ja kunnille laatupalveluita. Todellisuus on toista ja kärsijänä ovat vammaiset.
(Päivitetty: )
Teksti: Outi Salovaara

Nytkö lähti köyhyys tuvasta? Taksiyhtiö Kajonin markkinointitilaisuudessa Lappeenrannassa aluepäällikkö lupailee yhtiön franchising-taksinkuljettajaksi ryhtyvälle jopa 10 000 euron laskutuksen kuukaudessa.

Aggressiivisesti laajeneva espoolainen taksiyhtiö kertoo Facebook-mainoksissaan ja kotisivuillaan tarjoavansa ”hyvän ansainnan kaikkialla Suomessa, vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokaudenaikoina”.

Ruusuisista lupauksista huolimatta markkinointitilaisuuteen on tullut vain kaksi Kajon-taksiyrittäjyydestä kiinnostunutta, ja heistäkin toinen on toimittaja.

Aluepäällikkö lupaa kovien tienestien lisäksi yrittäjälle myös rahoituksen ja uuden leasing-Bemarin.

Franchising-kuljettajan pitää perustaa oma osakeyhtiö, ja lisäksi hänen on omalla kustannuksellaan hankittava tarvittavat luvat ja käytävä Kajonin koulutus.

Utopistisia lukuja

Kaksituntisen esitelmän aikana ruusuinen kuva esimerkiksi yhtiön järjestämästä rahoituksesta rapisee.

”Se on sellainen pikavippityyppinen rahoitus, korko on noin 15 pinnaa”, paljastaa aluepäällikkö.

Hän esittelee laskelman, jonka mukaan Etelä-Karjalassa Kajon-yrittäjä voisi ilman renkiä päästä yhdellä autolla 120 000 euron vuosilaskutukseen, ja liikevoitto ennen palkkoja ja veroja on hänen laskelmissaan jopa 5 600 euroa kuukaudessa.

”Tällä hetkellä käteen kyllä jää kymppitonnista vain tonni”, aluepäällikkö tunnustaa.

Lappeenrantalaisen Taksi-Saimaa-taksinvälitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja, taloushallinnon ja taksibisneksen tunteva Jari Kurronen pitää laskelmia epärealistisena.

”Jos auto tekee Etelä-Karjalassa 80 000 euron vuotuisen liikevaihdon eli noin 6 500 euroa kuukaudessa, se on hyvä tai jopa kova liikevaihto.”

Kajonin omistaja, espoolainen Jorma Palomäki vakuuttaa, että muutaman Lappeenrannassa toimivan Kajonin kuljettajan joukossa oikeasti on 10 000 euroa kuussa laskuttavia. Konkreettista esimerkkiä hän ei kuitenkaan nimeä.

Franchising-mallissa bisnesriski jää yrittäjälle, ja Kajon saa varman tuoton. Yrittäjä muun muassa maksaa huoltoleasing-maksuja 1 250 euroa kuussa ja lisäksi vähintään 500 euroa rojalteja Kajonille.

Telakkapomo taksialalla

Palomäen 1997 perustamaan Kajon-yritysryppään noin 60 yritystä hyödyntävät aggressiivisesti liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) masinoimaa taksialan vapautumista.

Palomäen mukaan Kajon aikoo nostaa yhtiöiden liikevaihdon 300 miljoonaan euroon eli vallata yli 20 prosenttia Suomen taksimarkkinoista sekä levittäytyä kansainvälisille ajovälitysmarkkinoille.

2017 Kajonin ja sen emoyhtiön Kajon Groupin yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 11 miljoonaa euroa. Voittoa yhtiöt tekivät yhteensä noin 250 000 euroa.

Kajon on raskaasti velkainen yhtiö, jonka taseen varallisuudesta suuri osa on mahdollisesti epävarmoja myyntisaatavia eli maksamattomia laskuja.

Yritysryppään Suomen Kuntalogistiikka -ajovälityspalveluyhtiö rynnistää kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirien taksikilpailutuksiin. Sen liikevaihto oli viime vuonna 4,6 miljoonaa, ja tappiota se teki reilut 100 000 euroa. Palomäen mukaan syynä olivat suuret investoinnit.

Yritysryppään ydinjoukkona häärii puolen tusinaa liikemiestä, jotka ovat kymmenien yhtiöiden hallitusjäseninä ja toimitusjohtajina.

Joukon kuningas on kuitenkin vuonna 1997 Jorma Palomäki, 41. Palomäki on vastuuhenkilönä 27 osakeyhtiössä, ja hänestä on kirjoitettu ihailevasti ”sadan firman miehenä” ja taksiliikennettä rajoittaneita viranomaisia vastaan kapinoineena ”vapaustaistelijana”.

Lappeenrannassa aluepäällikkökin puhuu Palomäestä ihaillen:

”Jorma aloitti yhdellä vaatimattomalla taksilla 1990-luvulla.”

Ainoa suurelle yleisölle tuttu liikemies on Kajonin, Kajon Groupin Kuntalogistiikan hallitukseen Palomäen kutsusta 2013 ilmestynyt eläkkeellä oleva ex-telakkajohtaja, vuorineuvos Martin Saarikangas.

Hän piti vuonna 2016 palopuheita taksiuudistuksen puolesta, kun Bernerin liikennekaaren voimaantulo oli vaakalaudalla.

”Liikennekaaren kariutuminen veisi julkiselta sektorilta mahdollisuudet 800–900 miljoonan euron säästöihin”, hän varoitti Talouselämä-lehdessä 2016.

Taksikilpailu

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Perintää ja kotipalveluita

Kajon-yritysrypäs koostuu lähinnä taksiyhtiöistä. Kajonin väellä on myös oma 2014 perustettu taksi- ja autoilualan lobbausyhdistys.

Yhtiöiden joukossa ovat muun muassa 2016 perustetut, omalaatuisesti nimetyt Yksi Risti Taksi ja Päätä Päiväsi Kyydissämme -taksiyhtiöt.

Kajonin väellä on myös tilitoimistoja, IT-yhtiöitä ja lakiasiainyhtiö, jossa on lakimiehenä oikeustieteellisen lopputyönsä veronkierto- ja verosuunnittelulainsäädännöstä Euroopassa tehnyt henkilö.

Vuonna 2017 perustettu perintäyhtiö hoitaa Kajon-yhtiöiden myyntisaamisten perintää, mutta ei Palomäen mukaan Kajon-yhtiöiden välistä perintää.

Virossa Palomäki on vastuuhenkilönä 2016 rekisteröidyssä taksiyhtiössä, jolla hänen mukaansa ei ole toimintaa. Myöskään Kajonin 2015 vammaisten ja ikääntyneiden kotipalveluyritys Espoossa ei Palomäen mukaan enää toimi.

Espanjan Aurinkorannikolla sen sijaan pyörii puhelinpalveluyhtiö.

Espanjaan eivät Palomäen mukaan houkutelleet edulliset työvoimakustannukset, vaan se, ettei Suomesta hyvälläkään palkalla saa houkuteltua vuorotyöhön puhelintyöntekijöitä.

”Espanjasta löytyy työntekijöitä”, perustelee Aurinkorannikolta puhelimeen tavoitettu Palomäki.

Ryvettynyt maine

Rapatessa on roiskunut. Espoossa Kajonin koulukyydeistä tehtiin satoja valituksia ja myös tutkintapyyntöjä poliisille syksyllä 2017, kun yhtiön kuljettaja muun muassa yritti väkisin poistaa taksista 7-vuotiasta autistista lasta.

Palomäki, sanoo että tutkinta ”kuivui kasaan”. Yhden koululaisen isä kuitenkin kertoo Seuralle lapsensa heitteillejätön olevan parhaillaan syyteharkinnassa.

Rapa roiskuu, mutta bisneksen paisutus jatkuu.

Syyskuussa Kuntalogistiikka valittiin Keski-Pohjanmaan peruspalvelukuntayhtymän vammaiskuljetusten välittäjäksi. Se korvasi alun perin kilpailutuksen voittaneen pääministeri Juha Sipilän veljen osin omistaman Speys-yhtiön, jolla oli suuria käynnistämisvaikeuksia.

Speys riitautti Kuntalogistiikka-valinnan ja jatkaa kuljetusvälittäjänä toistaiseksi.

Kymenlaaksossa Kuntalogistiikka voitti tänä syksynä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävien taksikyytien ajovälityspalvelun, mutta hankintapäätös kumottiin tarjouspyynnön vastaisena.

Mahalasku tuli myös Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten vammaispalvelulain mukaisessa vammais- ja potilaskyytien kyydinvälityskilpailutuksessa.

Tarjouksia ei kovien kilpailutusehtojen vuoksi tullut aluksi yhtään, ja uusintakilpailutuksen voitti 2017 ainoa tarjoaja Kuntalogistiikka. Paikallisten taksiyrittäjien ajovälityskeskus Taksi-Saimaa ei jättänyt tarjousta, sillä sen mukaan Eksoten enimmäishinta ei kattanut edes kuluja.

”Tarjouskilpailu pedattiin jostakin syystä Kuntalogistiikalle”, sanoo eräs taksiyrittäjä.

Varsinaiset vammaiskuljetukset kilpailutettiin keväällä 2018, ja niissä Kajon tuli kolmanneksi. Edelle meni kaksi paikallista yritystä.

Kaaos vammaiskyydeissä

Kun Kuntalogistiikan välityskeskus vihdoin aloitti Eksoten vammaiskuljetusten välittämisen elokuussa 2018, syntyi kaaos.

Kyytejä tuli myöhään tai ei lainkaan, autojen varustus ei vastannut vanhusten ja vammaisten tarpeita ja ihmisiä vietiin vääriin paikkoihin.

Esimerkiksi kyydin iltavuorosta kotiin kello 21.30 tilannut sai kyydin vasta puolilta öin. Kuntalogistiikan mukaan syynä oli näppäilyvirhe.

”Ennen tätä en ollut ikinä saanut yhtään valitusta vammaiskuljetuksista. Nyt olen saanut niitä noin 20 päivässä”, sanoo Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen.

Vesterisen aloitteesta Eksote päätti syyskuun lopulla olla jatkamatta vuodenvaihteessa katkolla olevaa Kuntalogistiikka-sopimusta ja aloittaa uuden kilpailutuksen.

Taksiliitto ja Taksi-Saimaa ihmettelevät Eksoten toimintaa.

Niiden mielestä oli alun perinkin arveluttavaa valita kyydinvälityskeskuksen ylläpitäjäksi ja kyytien tarjoajaksi samojen tahojen omistamat Kuntalogistiikka ja Kajon: oli riski, että Kuntalogistiikka kilpailutuksen tuloksista huolimatta välittää kyytejä etupäässä omille eli Kajonin autoille.

Kuntalogistiikan pitäisi sopimuksen mukaan ensisijaisesti välittää kyydit kilpailutuksen voittaneelle autoilijalle, toissijaisesti toiseksi tulleelle ja vasta kolmanneksi Kajonille.

Taksinkuljettajat epäilevät Kuntalogistiikan kuitenkin välittäneen ajoja Kajonille ohi kahden etusijalla olleen yhtiön. Kuntalogistiikan toimitusjohtajan Jukka Lähdeojan mukaan tietojärjestelmä ei edes sallisi etusijajärjestyksestä poikkeamista.

Eksoten hallintojohtaja Keijo Siiskonen ei usko manipulointiin ja kertoo Kuntalogistiikan raportoivan kyydeistään Eksotelle. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan käytännössä seuraa ajojen jakautumista.

Erillisiä yhtiöitä?

Eksote myös väittää Kajonin ja Kuntalogistiikan olevan täysin erillisiä yhtiöitä.

”Olemme tarkistaneet, etteivät yhtiöt ole konsernirakenteessa. Olemme jälkikäteen saaneet tietoomme, että Kuntalogistiikan omistaja on Kajonin hallituksen jäsen”, Eksoten Siiskonen sanoo Seuralle.

Osakasluetteloiden mukaan Jorma Palomäki kuitenkin omistaa yksin Kajon Group -emoyhtiön, joka puolestaan omistaa Kajon Oy:n.

Kuntalogistiikka-yhtiön Palomäki omistaa 2014 perustamansa Jore Capital -sijoitusyhtiön kautta. Sen liikevaihto oli vuonna 2015 nolla euroa ja 2016 16500 euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöstä ei ole kaupparekisterissä.

Palomäki väittää, että omistuksissa on tapahtunut muutoksia, mutta ei kerro mitä eikä lähetä uusia osakasluetteloita.

Taksikilpailu

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Outo sopimussotku

Taksi-Saimaan ja Taksiliiton mukaan Eksote rikkoi itse oman tarjouspyyntönsä ehtoja valitessaan ajovälittäjäksi Kuntalogistiikan, jolla ei ollut esittää Eksoten vaatimaa sopimusta vähintään vuoden kestäneestä ajovälitystoiminnasta.

Kuntalogistiikan voiton jälkeen Eksote järjesti kesäkuussa 2017 asiasta tiedotustilaisuuden, missä läsnä olivat muun muassa Taksi-Saimaan Kurronen ja Taksiliiton edustaja. Tilaisuudessa Kuntalogistiikan Lähdeoja tunnusti, ettei yhtiöllä ollutkaan Eksoten edellyttämää vuoden ajovälityskokemusta.

Kun Seura syyskuussa 2018 kysyi Lähdeojalta Eksote-referenssistä eli sopimuksesta, hän ei muistanut koko asiaa.

”En muista tarkkaan referenssiä, siitä on niin kauan. Siellä on varmaan ollut useita.”

Eksoten hallintojohtaja Keijo Siiskonen taas väitti yllättäen Seuralle syyskuussa 2018, että Kuntalogistiikan referenssinä kilpailutuksessa olisi ollut ajovälityssopimus yhden Kajon-yhtiön, Suomen Henkilö- ja Tavaralogistiikka -yhtiön (SHTL), kanssa.

Arvoitukseksi jää, miksi Eksote väittää siihen asti tuntemattoman SHTL:n sopimusta Kuntalogistiikan referenssiksi yli vuosi kilpailutuksen päättymisen jälkeen ja miksi Kuntalogistiikan toimitusjohtaja itse ei muista koko asiaa.

Kenen on vastuu?

Tilinpäätösasiantuntija Arto Suninen sanoo taksialan muuttuneen monimutkaisten yritysketjujen temmellyskentäksi, mistä Kajon on hyvä esimerkki.

Miljoonien liikevaihdosta huolimatta yritysryppään pääyhtiöillä Kajonilla, Kajon Groupilla ja Kuntalogistiikalla on yhteensä vain puolen kymmentä palkattua työntekijää.

Sadat taksinkuljettajat ovat vuokratyöntekijöitä tai yrittäjiä jossakin yhtiöryppään kymmenistä yrityksistä. Palkat maksaa joku Kajonin henkilöstövuokrausyhtiöistä, jotka taas laskuttavat vuokratyöntekijöitä käyttäviä Kajonin yhtiöitä.

Näin Kajonin ydinyhtiöt säästävät, kun niiden ei tarvitse huolehtia esimerkiksi sotu-maksuista.

Yritysten hämähäkinseitissä olevan yksittäisen henkilöstöfirman voi Sunisen mukaan ajaa tarvittaessa konkurssiin, mutta aineellinen omaisuus kuten kalusto jää pääfirmoihin.

”Kuvio rakennetaan taseeltaan niin, että jos miina laukeaa jossakin, niin joku muu kärsii, mutta omistajat ja taustarahoittajat selviävät. Taksikuskit ovat työttömänä tai osin työllistettyinä, mikä kaatuu sosiaalisina ja työttömyyskustannuksina viime kädessä veronmaksajille”, Suninen sanoo.

Julkisen sektorin hankintaosaaminen voi olla puutteellista, ja ongelmia lisää keskittyminen pelkkään hintaan ja laadun tai yhtiöiden yhteiskuntavastuun unohtaminen.

”Tämä malli on vakiintunut koko alalle. Et pärjää, jos et tee samalla tavalla”, sanoo Suninen.

Vammaisten ja heidän omaistensa elämään taksikilpailutukset ovat tuoneet pelon.

”Ihmiset oikeasti pelkäävät taksikyytejä. Aiemmin vammaiset pitivät takseja luotettavina, mutta jos kilpailutukset hoidetaan näin, ne herättävät enemmän pelkoa kuin luottamusta, sanoo Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela.

X