Teemu, Niko ja Sami pahoinpitelivät luokkatoveriaan julmasti koko peruskoulun ajan − Selvitimme, minkälaisia aikuisia kiusaajista tuli
Teemu, Niko ja Sami pahoinpitelivät luokkatoveriaan koko peruskoulun ajan. Selvitimme, mitä heille kuuluu nyt, aikuisina.
Poikia naurattaa neljännen luokan luokkakuvassa. He näyttävät mukavilta lapsilta, suorastaan suloisilta.
Kuvanottohetkellä he ovat kiusanneet uhriaan, alarivillä istuvaa Lauria, jo kahden vuoden ajan. Jäljellä on vielä kuusi vuotta.
Teemun, Nikon ja Samin ura koulukiusaajina alkoi Laurin repun repimisellä ja nimittelyllä ja eteni vakaviin ja toistuviin pahoinpitelyihin sekä tappouhkaukseen.
Lauri pääsi piinastaan vasta yhdeksännen luokan keväällä, kun osapuolten yhteinen koulutaival päättyi.
Mitähän näille pojille kuuluu nyt, vuosikausia myöhemmin? Millaisia aikuisia kiusaajista ylipäätään kasvaa?
”Tutkimusten mukaan rikoksiin syyllistyminen ja aggressiivisuus ovat aikuisiässä tyypillisempiä ihmisille, jotka ovat lapsena kiusanneet muita”, kertoo koulukiusaamisen huippuasiantuntija, psykologian tohtori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.
Asia on havaittu eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa, joissa on selvitetty entisten koulukiusaajien myöhempiä vaiheita.
”Varsinkin lapsilla, jotka käyttävät kiusaamisessa fyysistä väkivaltaa, on monenlaisia ongelmia elämässään, ja monesti ne ongelmat vain kasaantuvat aikuisuutta kohti mentäessä”, Salmivalli sanoo.
Mitä väkivaltaisempi kiusaaja on, sitä todennäköisemmin hän ajautuu aikuisena vaikeuksiin.
Laurin kiusaajat olivat väkivaltaisia ja pahoinpitelivät uhriaan koko peruskoulun ajan. Voidaan olettaa, että ainakin yhdellä heistä on rikosrekisteri.
Heillä kaikilla on.
Kiusaaja numero yksi: Teemu
Teemun vanhempia pidettiin aivan erityisen mukavina ihmisinä. Se, että he erosivat Teemun ollessa ala-asteella, oli surullista, mutta tavallista.
Ensimmäisellä luokalla Teemu oli ujo ja herkkä poika, ja hänellä oli vaikeuksia päästä mukaan porukoihin. Toisella luokalla hän hakeutui luokan johtohahmojen, Samin ja Nikon seuraan. He olivat jo aloittaneet Laurin kiusaamisen. Lauria kiusaamalla Teemu hyväksyttiin joukon jatkoksi.
Teemu osasi halutessaan hurmata aikuiset. Työhöntutustumisjaksolla hän sai runsaasti kiitosta asiakaspalvelutaidoistaan.
Peruskoulun jälkeen Teemu lähti toiselle paikkakunnalle ammattikouluun. Muutaman vuoden jälkeen hän palasi kotikuntaansa, muuttuneena. Tyttöjen suosikki oli muuttunut ulkomuodoltaan epäsiistiksi nuorukaiseksi, joka käytti päihteitä ja taisteli kylänraitilla näkymättömiä vihollisia vastaan.
”Osa ihmisistä pelkää häntä, osa säälii. Teemu on ollut surkeassa jamassa jo vuosia, vaikka on yhä nuori mies. Hänen vanhempansa ovat yrittäneet auttaa miestä, mutta huonoin tuloksin”, paikkakuntalainen kertoo.
Teemu on tuomittu törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta. Hän vainosi ja uhkaili naispuolista uhriaan vuosia.
© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Kiusaaja numero kaksi: Sami
Sami muutti paikkakunnalle toiselle luokalla, ja oli luokkatovereitaan vuoden vanhempi.
Opettaja kertoi säälivänsä Samia tämän kovien kotiolojen vuoksi, ja pyysi muiden oppilaiden vanhemmilta ymmärrystä häntä kohtaan. Sami oli opettajan mielestä ressukka.
Luokkatovereille Sami ei näyttäytynyt ressukkana, vaan väkivaltaisena ja pelottavana poikana.
Sami selvisi kiperistä tilanteista puhelahjoillaan. Kun hän uhkasi tappaa Laurin seuraavan päivän liikuntatunnilla, rehtori kommentoi: pojat on poikia.
Peruskoulun jälkeen Sami näyttää löytäneen uuden uhrin. Hänet on tuomittu avunannosta pahoinpitelyyn, jossa uhria lyötiin päähän.
Nyt Sami asuu suurehkossa kaupungissa ja käyttää puhelinta, joka on toisen ihmisen nimissä.
Samilla on Facebookissa viitisensataa kaveria ja hän keskustelee kavereidensa kanssa lähinnä juhlimisesta ja alkoholinkäytöstä. Jos Samilla on työpaikka, hän pitää sen visusti omana tietonaan.
Sosiaaliseen mediaan itsevarman oloinen Sami kuvaa lähinnä itseään. Mielellään kiväärien kera.
Kiusaaja numero kolme: Niko
Poika sai tehdä mitä lystää. Isä ei pitänyt hänelle mitään kuria. Se on paikkakuntalaisten arvio kolmannesta kiusaajasta Nikosta, joka vanhempiensa avioeron jälkeen jäi asumaan isänsä kanssa.
Niko kävi ammattikoulun ja armeijan ja asuu nyt pääkaupunkiseudulla. Sosiaalisen median kuvista kameraan katsoo komea ja muodikkaasti pukeutunut nuorimies. Hän harrastaa urheilua ja näyttää pärjäävän lajinsa kilpailuissa tilastojen mukaan kohtalaisesti.
Keväällä Niko katosi kilpailutilastoista. Se saattaa johtua siitä, että hänet tuomittiin useiden kuukausien ehdottomaan vankeuteen lukuisista petoksista. Kyseessä on yhdyskuntapalvelurangaistuksen muunto vankeudeksi. Niko ei tuomion mukaan ole kyennyt osoittamaan päihteettömyyttään ennen yhdyskuntapalveluun astumista, vaikka hänelle on annettu siihen useampi mahdollisuus.
Hänet on tuomittu aiemmin myös useista vahingonteoista, joista hän ei kuulustelujen mukaan muista mitään päihtymyksensä vuoksi. Hän on myös rattijuoppo ja pahoinpitelijä, joka aiheutti uhrilleen tajunnan menetyksen.
Alkaa näyttää siltä, että paha saa palkkansa. Koulukiusaajista kasvaa luusereita, nyt mekin olemme sen todistaneet.
Mutta tukahdutetaan vielä se vahingonilo, jota ainakin heidän uhrinsa saattavat tuntea.
Sillä tämä ei ole koko totuus.
Kiusaaja saattaa menestyä
Kun kiusaamista alettiin tutkia 1970- ja 1980-luvuilla, ajateltiin, että kiusaajat ovat lähes aina aggressiivisia ressukoita, joilla on käyttäytymishäiriöitä ja tunteiden säätelyn ongelmia.
Uusimpien tutkimusten mukaan moni koulukiusaaja on kuitenkin suosittu, menestyvä ja sosiaalisesti lahjakas lapsi. Ja taitava manipuloimaan ryhmänsä jäseniä. Tämä kiusaajaryhmä pidättäytyy täysin fyysisestä väkivallasta, ja siksi heitä voi olla vaikea saada kiusaamisesta kiinni.
Onko kukaan tutkinut, millaisia aikuisia heistä kasvaa?
”Tästä ryhmästä ei ole tehty erikseen seurantatutkimusta, valitettavasti. Olisi kiinnostavaa tutkia heidän elämänpolkujaan ja esimerkiksi etenemistä työelämässä. Ja sitä, kuinka moni heistä päätyy johtavaan asemaan”, psykologi Christina Salmivalli sanoo.
”Alan tutkijat pitävät kuitenkin todennäköisenä, että kiusaajien joukossa on ihmisiä, jotka kyynärpäätekniikalla ja heikompia matkan varrella sortamalla pärjäävät elämässä monilla ulkoisilla mittareilla.”
Ihmisillä, joille kiusaaminen on tuttua jo lapsuudesta, saattaa olla Salmivallin mielestä tietynlaisia johtajaominaisuuksia.
”Kiusaajat haluavat ihailua, näkyvyyttä ja valtaa. Siksi he saattavat edetä myös työelämässä.”
On masentava ajatus, että koulukiusaaja saattaa pärjätä elämässään juuri sen ansiosta, että on harjoitellut muiden manipuloimista ja alistamista jo pienestä pitäen.
Voidaanko kuitenkin toiveikkaasti ajatella, että tällaisten ihmisten on nykyään entistä vaikeampi päästä valtaan?
Stoppi koulukiusaamiselle –kirjan kirjoittaja Tommi Nyström sanoo, että hänellä on kysymykseen vastauksena kaksi sanaa: Donald Trump.
© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Kiusaamisen voi lopettaa
Donald Trump oli lapsena koulukiusaaja, joka käytti myös väkivaltaa. Asiasta todistavat lukuisat luokkatoverit ja naapurit Trump Revealed-kirjassa. Kirjan kirjoittivat Washington Post –lehden toimittajat Michael Kranish ja Marc Fisher vuonna 2016.
”Trump on menestynyt juuri koulukiusaamisesta tutuilla menetelmillä, manipuloinnilla, valehtelulla ja ärhäkkäällä hyökkäyksellä”, Tommi Nyström sanoo.
Opistoupseeri Tommi Nyström on henkilöturvauksen konkari, opettaja ja huippujohtajien henkivartija. Hän käyttää aikuisten turvaamisessa saamaansa kokemusta myös koulukiusaamisen lopettamiseen.
Koulukiusaaminen pystytään hänen mielestään lopettamaan siinä missä muukin lähisuhdeväkivalta. Kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta.
”On höpöhöpöä, ettei kiusaamiselle mahdeta mitään. On käsittämätöntä, että Laurin kiusaamista ei lopetettu. Keinoja on, jos tahtoa riittää”, Nyström sanoo.
Ensin pitää selvittää kiusaajien motiivit, vasta sen jälkeen voidaan puuttua kiusaamisen syihin.
Jos kiusaamisen ongelmaksi paljastuvat kiusaajan kurjat kotiolot, ne pitää laittaa kuntoon alan ammattilaisten kanssa. Valehtelua ja selittelyä ei tule sietää. Riittävän tehokkaista rangaistuksista varoitetaan, ja sen jälkeen ne toteutetaan. Jo ensimmäisestä pahoinpitelystä ilmoitetaan poliisille, ja kaikki kiusaamiset kirjataan tarkasti ylös.
Ja jos muu ei auta, välituntivalvojat huolehtivat pelkästään siitä, että kiusattuun ei kosketa.
Kiusaaminen alkaa usein pienestä nälvinnästä. Toinen nauraa nälvinnälle, sitten kolmas.
”Yhtäkkiä meillä onkin kasassa yhteenkuuluva porukka, joka kiusaa yhtä ihmistä. Kiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä havaitaan. On kysyttävä, miksi tönit toista, miksi sanoit noin tai miksi nauroit toisen ikävälle kommentille. Olisiko kiva, jos sua tönittäisiin tai sulle naurettaisiin?”
Kysy kiusaajalta, miksi
Olisiko Nyströmillä neuvoja, miten pomoiksi edenneet entiset koulukiusaajat saataisiin työpaikoilla kuriin?
On. Heiltäkin kannattaa kysyä miksi-kysymys tarpeeksi monta kertaa, jotta toiminnan motiivit selviävät. Eikä puolitotuuksia tai valheita pidä hyväksyä.
”Moni yritysjohtaja on supliikkimies, joka heiluttelee rennosti ranteitaan ja perustelee irtisanomisia Exelin käppyröillä. Exel on siitä kätevä ohjelma, että siitä saa ulos tasan sellaisia lukuja kuin sinne laittaa. Mutta jos johtajalta kolme kertaa peräkkäin kysyy, miksi teet nämä leikkaukset ja vastauksena on aina pelkkiä adjektiivejä, korttitalo tyypin ympäriltä alkaa luhistua.”
Mutta ehkä yritysten kannattaakin palkata epäempaattisia koulukiusaajia, koska he varmasti säilyttävät toimintakykynsä ikävissä tilanteissa?
”Ei kannata, koska yrityksissä tärkeintä ei ole johtajan toimintakyvyn säilyminen. Tärkeintä on työntekijöiden toimintakyvyn säilyminen”, Nyström sanoo.
Psykologi Christina Salmivalli uskoo, että ihminen voi muuttua myös valtaan päästyään.
”Tiedetään, että vallalla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia, se muun muassa vähentää ihmisen empatiakykyä. Tämä on tutkimuksissa osoitettu.”
© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Tämä oppi uhkaa unohtua
Kiusaamisen mahdollistaa se, että kiusaajaa myötäillään. Mennään mukaan tai ollaan hiljaa. Annetaan kiusaamisen jatkua.
”En tiedä yhtään tapausta, että yksi ihminen kiusaisi toista ilman muiden tukea tai vähintään hiljaista hyväksyntää”, Tommi Nyström sanoo.
”Jos myötäilijöiden ja hiljaisten hyväksyjien joukko katoaa, kiusaaminen katoaa. Lapsille pitää väsymättä opettaa, että on väärin katsoa kiusaamista vierestä tai mennä siihen mukaan.”
Juuri tämä on ollut myös Christina Salmivallin tutkimusten ja hänen kehittämänsä KiVa Koulu -ohjelman keskeisin sanoma.
Psykologit ovat pitkään kehottaneet vanhempia kehumaan lapsiaan ja vahvistamaan näiden itsetuntoa.
Christina Salmivallin mielestä asiaa on korostettu jopa liikaa.
”Siinä on hieman unohtunut se, että vähintään yhtä tärkeää on opettaa lapselle toisen ihmisen kunnioittamista ja arvostamista. Että vaikka kaikista ei pitäisikään, kaikkia pitää kohdella kunnioittavasti. Jotkut ihmiset tuntuvat jo lapsina mieltävän olevansa oikeutettuja kohtelemaan muita ja varsinkin heikompia ihan miten haluavat.”
Mitä mieltä Tommi Nyström on, tuleeko joistain ihmisistä koulukiusaajia tai rikollisia, tehtiin asian eteen mitä tahansa?
”Sitä ajatusta en halua hyväksyä. Mutta sellaisen ajatuksen hyväksyn, että toiset tarvitsevat tiukempaa ohjausta ja kasvatusta kuin toiset. Tiukempaa rakkautta.”
Kiusaajien ja kiusatun nimet on muutettu.