Uusivuosi silmäpolilla: ”Se oli viimeinen raketti, jonka ostan”

Kolmekymppinen, laiha mies makaa paareilla leveä side silmillään.

Oikeasta silmästä on valunut verinoro leukapieleen saakka, otsassa on tummaa ruutia. Miehen kädet ovat ristissä vatsan päällä. Hän vaikuttaa tajuttomalta.

Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan, Hyksin, silmätautien klinikan sairaanhoitajat kiirehtivät paikalle. He tuovat hoitosängyn paarien oikealle puolelle. Sairaankuljettajat yrittävät herätellä sekavaa potilasta, jotta tämä siirtyisi itse sängylle, mutta mies vain örähtää. Sairaankuljettajat tarttuvat häntä housunvyötäröltä ja hartioista ja nostavat hoitosängylle.

Raketti oli räjähtänyt miehen silmille keskiyön jälkeen heti, kun se oli sytytetty. Miehellä ei ollut suojalaseja, ja hän puhalsi promillemäärän, joka ylittää selvästi törkeän rattijuopumuksen rajan.

Mies viedään silmäklinikan aulasta verholla suojattuun hoitosyvennykseen. Sairaankuljettajat antavat hoitajille potilastiedot ja tekevät lähtöä.

”Kaiket kiitokset ambulanssihenkilökunnalle!” potilas takeltelee.

”Parempaa vointia”, sairaankuljettaja Karri Lammila sanoo.

Säilyykö näkö?

Alkuilta silmäklinikalla oli sujunut rauhallisesti.

Sairaanhoitajat Katja Joutsen ja Virpi Pekkanen sekä osaston sihteeri Ulla Nyman ehtivät seitsemännen kerroksen parvekkeelle ihailemaan uudenvuoden ilotulitusta ja Linnanmäen valaistua maailmanpyörää. Taivas rapattujen, vaaleiden talojen yllä välkehti, ja hoitajat halasivat toisiaan.

Nyt hilpeys ja rauhallisuus ovat mennyttä.

Äskeinen mies huutaa hoitajille, että heidän pitäisi ”hoitaa nyt tämä v***n silmä”.

Aulassa odottaa jo toinen potilas. Hän on tullut kaverinsa kanssa taksilla sadan kilometrin päästä. Raketti osui häntä vasempaan silmään sen jälkeen kun hän palasi katsomaan suutariksi luulemaansa ilotulitetta.

Joutsen ottaa siteen ensimmäisen potilaan kasvoilta ja kumartuu katsomaan silmää.

”Pystytkö sinä avaamaan sitä yhtään?”

Pekkanen alkaa puhdistaa veristä poskea ja silmänympärystä. Ihossa näyttää olevan vain naarmuja. Mies puristaa silmiään kiinni ja puree hampaitaan yhteen. Häntä itkettää.

”Mä haluan nähdä jotain.”

Kiukuttelua

Mies alkaa rähistä, kun lääkäriä ei kuulu.

”Ihan justiin, ihan justiin”, mies matkii sairaanhoitaja Joutsenta.

”Mä oon ehtinyt käydä jo kusella”, hän tiuskii.

Kello on hieman yli puoli kaksi. Joutsen soittaa vartijalle. Hän pelkää, että potilas käy heidän kimppuunsa. Hoitajat epäilevät tämän ottaneen muutakin kuin alkoholia.

Mies nousee huterasti seisomaan ja kaivaa puhelimen taskustaan. Joutsen menee pyytämään, että potilas pysyisi sängyssä.

”V***t mä mitään kaadu.”

Hän vetää verhon näkösuojaksi ja alkaa soitella itselleen kyytiä. Hän on saanut tarpeekseen odottelusta.

Hetken päästä silmätauteihin erikoistuva lääkäri Paula Niinimäki tulee työhuoneestaan ja tervehtii miestä. Tämä on jo rauhoittunut ja mennyt takaisin makuulle. Niinimäki tarkastelee vaurioitunutta silmää aluksi hoitosyvennyksessä, mutta tutkimuksia pitää jatkaa lääkärin vastaanottohuoneessa.

Hoitajat taluttavat miehen vastaanottohuoneeseen työhuoneensa läpi, ohi kärryn, jota Pekkanen vilkaisee aina ensimmäiseksi töihin tultuaan. Kärryyn laitetaan jonossa olevien potilaiden potilastietokansiot. Sen perusteella voi päätellä, onko työpäivästä tulossa kiireinen.

Leikkaukseen selvinpäin

Ennen Hyksin silmäklinikalla hoidettiin tavallisena uutenavuotena 6–12 ilotulitepotilasta. Nykyisin se on ainoa päivä vuodessa, kun silmäklinikan leikkaussali on valmiudessa ympäri vuorokauden.

Tarvittaessa leikkaava erikoislääkäri, nukutuslääkäri, nukutussairaanhoitaja ja instrumenttisairaanhoitaja tulevat kotoaan paikalle tunnissa.

Tänä uutenavuotena odotetaan 4–6 potilasta. Suojalasien käyttöpakko, omien ilotulitteiden kieltäminen keskustoissa, roomalaisten kynttilöiden kieltäminen ja räjäyttelyajan lyhentäminen ovat vähentäneet vuodenvaihteen silmävammoja. Ilotulitteita ei myöskään saa enää myydä alaikäisille.

Niinimäki tutkii, mitä mies näkee vaurioituneella silmällään. Hän erottaa vain valoa. Lääkäri puhdistaa ruutia silmän pinnasta. Puhdistaminen on hidasta, sillä miehen on vaikea pitää silmää auki.

Lopuksi Niinimäki tutkii silmänpohjan ultraäänilaitteella ja soittaa sen jälkeen varalla olevalle päivystäjälle, silmätautien erikoislääkärille Tommi Parkkiselle. Silmä saatetaan joutua leikkaamaan tai silmän pintakudosta kuorimaan. Silmän pinnalla on haavoja, ja lääkäri epäilee, että silmässä voi olla jokin vieras esine.

Silmäleikkauksia ei voi tehdä heti, sillä potilaan on oltava syömättä ja juomatta kuusi tuntia. Vahvassa humalassa olevaa ihmistä ei voi myöskään nukuttaa. Siksi uudenvuoden silmäleikkaukset keskittyvät yleensä aamuun.

Hoitajat taluttavat miehen takaisin hoitosyvennyksen sängylle. Nuori, pipopäinen tyttö tulee ovelle ja kysyy veljeään. Hän saa jakkaran ja istuu hoitosyvennykseen, sängyn viereen.

Hieman ennen kolmea leveää savoa puhuva vartija pistäytyy hoitajien työhuoneen ovella. Potilaan ärhentely on loppunut, ja hyvä niin. Joutsenen soitosta on kulunut melkein puolitoista tuntia.

Viallinen raketti

30-vuotiaalle Toni Helmiselle illan viimeinen raketti oli kohtalokas. Se räjähti heti sytyttyään.

Helminen on ainoa potilas, joka suostuu esiintymään tässä jutussa omalla nimellään.

Riihimäen pelastuslaitoksen ambulanssikuskit työntävät Helmisen sivukäytävällä olevaan hoitosyvennykseen. Hänellä on side silmillään ja oikea käsi paketissa. Aluksi hänkin vaikuttaa tajuttomalta, mutta kun sairaanhoitaja Pekkanen esittelee itsensä, Helminen kertoo nimensä selkeällä äänellä.

Ilotulitteiden räjäyttely alkaa näkyä silmäklinikalla yleensä vasta pikkutunneilla. Joskus lieviä ilotulitevammoja tullaan näyttämään klinikalle vasta seuraavina päivinä. Osa potilaista menee kotiin nukkumaan ja alkaa huolestua silmistään herättyään. Tai vasta muutaman päivän päästä, mutta silloin on kyse yleensä päihderiippuvaisista, kertoo erikoislääkäri Parkkinen.

Toni Helminen ei kuitenkaan ole viivytellyt avuntarpeessaan.

Hän oli viettänyt uuttavuotta vaimonsa ja vaimon ystävättären kanssa. Illan ohjelmaan kuului rakettien ampuminen. Niinpä sitten viimeinen raketti oli mitä ilmeisimmin viallinen.

Ongelmana rakettien turvatarkastuksissa onkin se, että suurista eristä tarkastetaan pistokokeilla yksittäisiä raketteja. Vaarallisia raketteja livahtaa myyntiin väistämättä.

Raketti ruhjoi kättä, jonka Helminen oli laittanut liekille tuulensuojaksi, ja osui vasempaan silmään. Suojalasit suojasivat silmää, vaikka ne eivät olleet kunnolla paikoillaan.

”Pelästyin melko lailla, mutta ei siinä ehtinyt ajatella mitään.”

Ruutia silmässä

Helminen piti kättä lumihangessa sillä aikaa, kun hätääntynyt vaimo hälytti ambulanssin. Se saapui paikalle noin kymmenessä minuutissa.

Sairaankuljettajat laittoivat Helmisen vasemman silmän päälle sidetaitoksen ja kieputtivat sideharsoa pään ympäri. Verinen käsi sidottiin pakettiin ennen kuin ambulanssi lähti Helsinkiä kohti.

Hoitosyvennyksessä Pekkanen avaa siteet silmien edestä. Ilmaan tulvahtaa ruudinhaju. Helminen siristelee silmiään. Hän valittelee, että näkö on sumea ja silmässä tuntuu olevan jotain. Lisäksi vessaan pitäisi päästä. Pekkanen auttaa hänet seisaalleen.

”Nyt alan nähdä, mutta 01, Helminen sanoo.

Helminen menee tiputustelineen kanssa vessaan, ja Pekkanen palaa sairaanhoitajien työhuoneeseen.

Samaan aikaan alkuyöstä tullut mies on lähdössä sadan kilometrin kotimatkalleen. Pekkanen laittaa hänen silmäänsä vielä antibioottisalvaa. Raketti on tehnyt hänen silmämunaansa ruhjeen ja sarveiskalvolle haavauman. Ne paranevat ajan myötä.

Sarveiskalvon haava

Puoli neljän jälkeen on Helmisen vuoro päästä lääkärille. Niinimäki tutkii Helmisen vasenta silmää mikroskoopilla. Silmän sarveiskalvolla näyttäisi olevan pintarikko.

Helminen vaikuttaa helpottuneelta.

”Onneksi ovat vielä kummatkin silmät päässä. Se oli kyllä viimeinen raketti, jonka ostan.”

Niinimäki nousee satulatuolilta ja antaa tutkimisvuoron Parkkiselle. Tämä säätää putkimaisia okulaareja itselleen sopivalle etäisyydelle toisistaan. Niinimäki vitsailee olevansa kuin yksisilmäinen, sillä hän pitää okulaarit mielellään lähellä toisiaan. Parkkinen on taas toista ääripäätä.

”Minä olen melkein kuin Väyrynen.”

Helmisen yläluomi ei näytä palaneen, mutta puolikas piilolinssiä on vielä hukassa. Lääkärit arvelevat sen pudonneen ennen klinikalle tuloa. Lääkärit päättävät laajentaa vasemman silmän mustuaisen, jotta silmänpohjat voidaan tutkia tarkasti.

Sitten lääkärit avaavat oikean käden siteet. Kämmen on verinen, ja iho on palkeenkielillä. Parkkinen kutittelee Helmisen sormenpäitä. Niissä on tunto, ja sormet liikkuvat.

Myöhemmin selviää, että silmässä on vain haavauma sarveiskalvon pinnalla. Pahemminkin olisi voinut käydä.

Suojalasit halkesivat

Kello on neljä.

Levottomasti käyttäytynyt mies nukkuu hievahtamatta kevyen sairaalapeiton alla. Sisko on jo lähtenyt.

Puoli viideltä nuori mies saapuu päivystykseen vanhempiensa kanssa. Hän kävelee itse, mutta silmät verestävät. Vasemmasta silmästä on palanut ripsiä.

Kymmenen abia oli juhlinut uuttavuotta kotibileissä. Illanvietto oli sujunut tavallisesti: he olivat syöneet, juoneet ja laulaneet.

Ennen puoltayötä 18-vuotias nuorukainen ryhtyi sytyttämään kahta rakettipataa. Hän luuli, ettei ensimmäinen pata ollut syttynyt ja kumartui sytyttämään sitä uudelleen. Silloin raketti syöksyi padasta suoraan päin kasvoja, mutta pysähtyi suojalaseihin. Nuori mies käännähti kauemmas padasta ja riuhtaisi suojalasit silmiltään lumihankeen. Hänen kasvojensa vasen puoli oli mustunut ruudista.

Myöhemmin hänen kaverinsa kertoi, että suojalasien vasen linssi oli haljennut.

”Kaverit pelästyivät enemmän kuin minä. Minulla ei ollut paniikkia, koska näin heti molemmilla silmillä”, mies kertoo silmäklinikalla.

Suojalasit pelastavat nuorukaisen näön. Lääkäri löytää hänen silmästään vain pinnallisen sarveiskalvohaavauman.

Ehkä nuoren miehen pitäisi kiittää myös isäänsä, joka oli aattopäivänä jankuttanut, että suojalaseja on käytettävä.

Kipinäsuihke silmille

17-vuotias tyttö istuu tuolilla autorefraktiolaitteen edessä leuka kiinni leukatuessa. Laite mittaa näön tarkkuutta.

”B, z, c, n, k”, hän luettelee.

”Osa voi olla numeroitakin”, sairaanhoitaja Pekkanen muistuttaa.

”8, 2, c, n, k”, tyttö korjaa.

Seuraavasta rivistä hän ei enää erota kirjaimia tai numeroita.

Hän oli viettänyt kavereittensa kanssa uuttavuotta lähikaupungissa. Yöllä nuoret lähtivät räjäyttämään ilotulitusraketteja. Sytyttäjä tuki ilotulitepadan kuitenkin huonosti, ja raketit syöksyivät suoraan katsojien jalkoihin. Raketista lähtenyt kipinäsuihke osui tyttöä vasempaan silmään. Hän selviää onnettomuudesta vähällä. Silmässä on ainoastaan ruutia.

Aiemmin noin puolet ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista sattui rakettien sytyttäjille, noin puolet katsojille.

Tulite saattaa kaatua sytyttämisen jälkeen ja lähteä kohti yleisöä. Tai sitten jokin raketin osa putoaa taivaalta katsojien silmille. Raketin tielle voi joutua myös ohikulkija.

Nykyään katsojien sekä lasten ja nuorten vammautumiset ovat vähentyneet. Syynä ovat vaarallisten rakettien, kuten roomalaisten kynttilöiden ja Comet Bombien kieltäminen ja tiukennettu lainsäädäntö.

Kiireen jälkeen

Sekavana päivystykseen tuotu mies joutuu jäämään sairaalaan. Hänen oikeassa silmässään on verenvuotoja ja repeämiä, ja vasemmassa pintanaarmuja.

Lääkärit eivät vielä tiedä, miten hänen näölleen käy.

Kello lähestyy kuutta.

Mies nukkuu edelleen sikeästi. Ehkä hän näkee unia.

Juttu on ilmestynyt alun perin Seurassa 2/2013.