Vuokralaiset ahdingossa: vuokranantaja laskuttaa perusteettomasti loppusiivouksesta
Tyypillisesti summa on niin pieni, ettei siitä kannata lähteä käräjöimään.
Vaikka vuokra-asunnon olisi siivonnut kuinka hyvin, voi kiistaa syntyä. Kuvan asunto ei liity jutussa käsiteltyihin tapauksiin.
Anita Jaako pöyristyi.
Hän oli lokakuun viimeisenä viikonloppuna 2015 siivonnut lattiasta kattoon opiskelijapoikansa asunnon pojan muutettua asunnosta pois. Jaako oli luutunut lattiat, pessyt kaapit ja komerot sisäpuolelta, puhdistanut liesituulettimen suodattimet ja kuurannut WC:n lattiakaivon. Muun muassa.
Nyt vuokranantaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS väitti, että asunto ei ollut tarpeeksi siisti ja pidätti 111 euroa siivouskuluja vuokran vakuudesta.
HOAS käyttää asuntojen kunnon tarkistuksessa ostopalveluna Caverion-yhtiötä ja siivouksessa RTK-Palvelua. Caverionin tarkastaja totesi asunnon puutteellisesti siivotuksi.
Anita Jaako pyysi HOAS:ilta perusteita siivouksen puutteista ja saikin sellaisia. Vaikutti vain siltä, että ne koskivat jotain muuta asuntoa kuin tätä. Kuvausten asunnossa oli kaksi makuuhuonetta eikä sinne tullut valoja. Jaakon pojan asunnossa oli yksi makuuhuone ja riittävästi kiinteää valaistusta.
Aiheettomasti peritty siivouskulu palautettiin vasta, kun Jaakon poika lähetti HOAS:ille valokuvan vastasiivotusta asunnosta.
”Minä lähdin tappelemaan, koska tämä on väärin. Surettaa nuoret, jotka eivät uskalla nostaa meteliä, kun pelkäävät, että eivät enää saa asuntoa”, Jaako sanoo.
Tyypillinen ongelma
HOAS:illa on 9 323 vuokra-asuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vuokralaiset niissä vaihtuvat tiheään tahtiin.
”Meillä on vuosittain suurin piirtein 9 000 muuttoa. Voi olla, että meille on käynyt virhe tässä yksittäistapauksessa, ja olen siitä pahoillani”, HOAS:in toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo.
Viime vuonna loppusiivouksista tehtiin HOAS:ille 32 reklamaatiota. Niistä aiheellisiksi katsottiin 10.
Loppusiivoukseen liittyvät kiistat ovat tuttu ilmiö myös vapailla vuokramarkkinoilla.
”Tämä on hyvin tyypillinen ongelma meidän neuvonnassamme”, vuokralaisten edunvalvojan Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.
Osittain ongelma kumpuaa siitä, että ihmisillä on erilaiset käsitykset siisteydestä. Viita linjaa hyvän siivoamisen perustason:
”Kaikkien pintojen pitää olla pyyhittyjä. Asunnon tulee olla imuroitu ja kokonaan tyhjennetty. Jos tämä on tehty huolellisesti, ollaan jo hyvässä tilanteessa.”
Satasia viedään
Siivouksesta turhaan laskuttaminen on tuttu ilmiö Viidalle.
”Sitä on paljon. Kaikkein yleisin tapaus on se, että vuokaranantaja jättää perusteitta palauttamatta vakuudesta 200–300 euroa. Palauttamatta jätetty summa on niin pieni, että vuokralaisen ei kannata lähteä oikeuteen peräämään sitä”, Viita sanoo.
Joskus poismuuttanut saa jälkikäteen perusteettoman laskun siivouksesta, vaikka vuokranantaja olisi jo ehtinyt palauttaa vakuusumman kokonaan.
”Nyt vuokranantaja ei ole enää yhtä vahvoilla, sillä jos vakuus on palautettu, huoneiston kunto on myös hyväksytty.”
Valokuvat todistavat
Ongelmien välttämiseksi Viita suosittelee kuntotarkastuksen tekoa yhdessä vuokranantajan kanssa. Kun asunto käydään läpi ja mahdolliset puutteet siisteydessä todetaan yhdessä, reklamaatioilta vältytään varmimmin.
Samaan kannustaa myös Anita Jaako.
”Opiskelijan kannattaa olla itse paikalla, kun tarkastaja tekee arvionsa.”
Jos yhteinen tarkistus vuokranantajan tai hänen edustajansa kanssa ei ole mahdollinen, Viita kehottaa käyttämään omaa muutto- tai siivousporukkaa siisteyden toteajana.
”He ovat hyviä todistamaan, jos jälkikäteen tarvitsee. Tosin omat perheenjäsenet eivät ole hyviä todistajia, sillä heitä kuullaan asianosaisina.”
Valokuvaaminen ratkaisi Antia Jaakon pojan tapauksen.
Kuvat päästivät myös helsinkiläisen lääkärin ja hänen avovaimonsa pälkähästä, kun häneltä karhuttiin perusteettomasti 1 500 euroa siivouskuluja.
Jos irtoaisi helpolla
Asunto oli lääkärin työsuhdeasunto ja vuokrasopimus oli tehty työnantajan ja vuokranantajan välillä. Lääkäri ei osannut odottaa hankaluuksia, koska yhteistyö vuokranantajan kanssa oli ollut hyvää.
Ulos muuttaessaan siivosivat asunnon huolellisesti – ja ottivat siitä valokuvia.
Muuton jälkeen vuokranantaja lähetti lääkärin työnantajalle 1 500 euron laskun ja erittelyn siivouksen puutteista. Lasku sisälsi muun muassa uuden lieden.
Työnantaja kierrätti laskun lääkärille. Mutta kun lääkäri pystyi valokuvilla todistamaan työnantajalleen asunnon jääneen moitteettomaan kuntoon, työnantaja päätti olla perimättä laskua lääkäriltä.
Lääkäri ei tiedä, miten asiassa lopuilta kävi – maksoiko työnantaja perusteettoman laskun.
Lääkärillä on kuitenkin selvä käsitys siitä, mitä laskulla pyrittiin.
”Vuokranantaja yritti saada tilanteesta mahdollisimman paljon irti. Asunnossa oli kova vuokra, ja hän varmaan ajatteli, että tuo summa irtoaisi työnantajalta helposti.”