Yli 200 000 suomalaista altistuu päivittäin työpaikallaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille – Jopa poliisitalot homehtuvat

Sadattuhannet suomalaiset altistuvat työpaikallaan huonolle sisäilmalle. Osa menettää työkykynsä, mutta kukaan ei ota tästä vastuuta. Sisäilma on näkymätöntä rikostilastoissa. Jopa poliisi on sen edessä voimaton.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Oulun poliisitalon sisäilma sairastutti 150 poliisia. Tero Väyrynen on yksi heistä.

Sadattuhannet suomalaiset altistuvat työpaikallaan huonolle sisäilmalle. Osa menettää työkykynsä, mutta kukaan ei ota tästä vastuuta. Sisäilma on näkymätöntä rikostilastoissa. Jopa poliisi on sen edessä voimaton.
(Päivitetty: )
Teksti: Mikael Vehkaoja

Vanhempi konstaapeli Tero Väyrysen astmalääkkeet ovat laukussa pöydällä. Niitä ilman hän ei lähde enää mihinkään. Hengenahdistus voi tulla koska tahansa.

”En käytä lääkkeitä säännöllisesti, vaan tarvittaessa. Mutta terveys ei koskaan palaa ennalleen.”

Omaisuusrikoksiin erikoistunut Väyrynen on urallaan ottanut kiinni monenlaisia konnia, mutta nyt ollaan tekemisissä täydellisen rikoksen kanssa.

Vai onko kyseessä rikos? Epäilyn toteennäyttäminen on vaikeaa. Vamman aiheuttaja on työpaikan sisäilma.

Väyryselle olisi voinut käydä pahemminkin. Kahdella samassa työhuoneessa työskennelleellä kollegalla on todettu keuhkoahtauma, monella muulla voimakasoireinen astma.

Osa ei pysty enää työskentelemään missään.

Oulun katastrofi

Yksi puhelinsoitto muutti Tero Väyrysen elämän 2014. Häntä pyydettiin Oulun poliisin työsuojeluvaltuutetuksi. Kevyt luottamustoimi, hän kuvitteli.

Sitten työkaverit alkoivat sairastua.

Vuonna 2015 Oulun poliisitalossa esiintyi outoja silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta ja rytmioireita.

Talossa tehtiin tutkimuksia. Työterveyslaitos kirjoitti lausunnon, jonka mukaan poliisien oireet eivät todennäköisesti liity sisäilmaan. Työsuojelu antoi kuitenkin toimintaohjeen, jonka mukaan tilannetta tulisi seurata tiiviisti syksyyn 2016. Silloin poliisitalossa alkaisi iso remontti.

Sairastelu jatkui. Väyrynen huomasi joutuneensa oravanpyörään, jossa työsuojelu vei kaiken varsinaisesta työstä liikenevän ajan.

Sitten hän sairastui itsekin.

”Kerran makasin kotona sängyssä kuumeessa ja koitin samalla puhelimessa neuvoa työkavereita.”

Syksyllä 2106 työnantaja siirsi Väyrysen väistötiloihin. Vapaapäivinä, sairaslomalla ja iltaisin hän perehtyi työsuojelun pykäläviidakkoon. Poliisitalon ongelmat tulivat jo uniin.

”Mietin yhä uudestaan, mitä asialle voisi tehdä, kun siellä sairastellaan.”

Sillä välin talon omistaja Senaatti-kiinteistöt käynnisti remontin. Joulukuussa 2016 poliisitalon rakenteita alettiin avata normaalina peruskorjaustyönä. Senaatti oli unohtanut toimittaa kaupungin rakennusvalvonnalle poliisitalon kuntotutkimuksen.

Poliisit istuivat huoneissaan paksun rakennuspölyn keskellä.

Mittaukset ja remontti eivät korjanneet sisäilmaongelmia Oulun poliisitalossa.

Mittaukset ja remontti eivät korjanneet sisäilmaongelmia Oulun poliisitalossa. Päinvastoin, poliisin leijonamerkki ruuvattiin irti seinästä ja talo jäi tyhjilleen. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Tuomioita ei tule

Kun rakennusmies putoaa työmaalla, jossa ei ole kunnon turvakaiteita, oikeus tuomitsee työnantajan korvauksiin ja sakkoihin työturvallisuuden vaarantamisesta. Enimmillään rangaistuksena on kuusi kuukautta vankeutta.

Eikä työntekijän edes tarvitse pudota. Riittää, kun tarkastaja huomaa, etteivät kaiteet täytä työturvallisuuden vaatimuksia. Viranomainen sulkee työmaan sakon uhalla.

Työturvallisuuslaki ei tunnu toimivan, kun puhutaan sisäilmasta. Työterveyslaitoksen mukaan yli 200 000 suomalaista altistuu päivittäin työpaikallaan kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille.

Moni sairastuu, osa menettää pysyvästi työkykynsä.

Kyselykierros asiantuntijoille ja käräjäoikeuksiin vahvistaa epäilyn: viime vuosina ei ole ollut yhtään tapausta, jossa työnantaja olisi tuomittu lain rikkomisesta sisäilma-asioissa.

Yksi poikkeus löytyy. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 2015 Karprint Oy:n johtokaksikon ehdollisen vankeuteen työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön toimitiloissa Vihdissä oli havaittu homeongelmia. Johto ei tehnyt mitään edes viranomaisten määräysten jälkeen. Vankeuden päälle rapsahti yli 100 000 euron edestä sakkoja ja korvauksia.

Sairaat poliisit

Tammikuussa 2017 Oulun poliisitalon tilanne riistäytyi käsistä.

Lähes puolet poliisitalon 300 työntekijästä oli käynyt valittamassa oireita työterveyslääkärille. Lääkäri oli kirjannut 52 ilmoitusta työperäisistä sairastumisista.

Työnantaja päätti siirtää koko henkilökunnan pikavauhtia väistötiloihin. Poliisin leijonamerkki ruuvattiin irti Oulun poliisitalon ulkoseinästä.

Oulun rakennusvalvonta keskeytti Senaatin remontin.

”Kohteessa on ilmeisesti vakavia sisäilmaongelmia, joista Senaatti-kiinteistöt ei ole lupaa hakiessa antanut meille riittävästi tietoa” rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä sanoi Kaleva-lehden haastattelussa.

Mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Työsuojeluvaltuutettuna Tero Väyrynen oli yksi heistä, joiden tehtävä oli suojella työntekijöitä. Lisäksi mukana oli ketju vastuullisena pidettyjä toimijoita – poliisilaitos, työsuojeluviranomaiset, työterveyshuolto, rakennusvalvonta, remontin tekijä ja talon omistaja.

Kaikki he epäonnistuivat tärkeimmässä tehtävässään – ihmisten terveyden suojelemisessa.

Väyrysen mielestä vika ei ollut ainakaan poliisijohdossa.

”Työnantaja reagoi tilanteeseen voimakkaammin kuin laki edellytti.”

Putka tulvii

Tero Väyrysen mukaan työntekijät alkoivat oirehtia Oulun poliisitalossa jo vuonna 2009. Sen jälkeen taloa tutkittiin monta kertaa.

Esimerkiksi työsuojelun tarkastuskertomuksessa (huhtikuu 2015) kerrotaan: ”Oireilevia henkilöitä on edelleen, vaikka joitakin korjaustoimenpiteitä on tehty joissakin huoneissa. …jotkut henkilöt eivät ole pystyneet palaamaan takaisin työpaikalle korjaustoimenpiteiden jälkeen, vaan he ovat siirtyneet muille poliisiasemille.

Saman raportin mukaan työpaikalla on ”satunnaisesti mitattu jotakin lähinnä ilma- ja pintanäytteillä, mutta rakenteita ei ole tutkittu.

Tero Väyrysen mukaan talon huono kunto näkyi paljaalla silmällä. Kovalla sateella sadevesiviemäri tulvi sisään.

Ja pahempaakin tapahtui.

”Asiakkaat saattoivat virtsata lattialle tai tukkia tahallaan viemäreitä. Kerran eräs asiakas oli tukkinut vessanpöntön”, Tero Väyrynen sanoo.

Vesi valui poliisivankilasta tavarahissikuilua pitkin ja kellarin katon läpi.

”Satuin näkemään sen, koska olin töissä.”

Poliisi muutti pois vaarallisesta talosta talvella 2017.

Poliisi muutti pois vaarallisesta talosta talvella 2017. Sen jälkeen Senaatti-kiinteistöt ei ole jatkanut talon remontointia. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Mittarit hukassa

Onko työpaikalla työskentely turvallista vai ei? Suomessa työsuojeluviranomaisen valtaa käyttävät aluehallintovirastot. Niiden tehtävä on ohjeistaa työnantajaa. Pahimmassa tapauksessa talo voidaan panna käyttökieltoon.

Pohjois-Suomen AVIn Työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Lasse Ketola osallistui itsekin vuosien varrella Oulun poliisitalon tarkastuksiin.

Miksi talossa työskenneltiin niin pitkään, vaikka niin moni oli jo sairastunut?

”Yhdessäkään minulle esitetyssä mittauksessa tai selvityksessä ei ole löytynyt home- tai mikrobivaurioita.”

Toisaalta vuoden 2015 raporttiin päätynyt sanamuoto ”satunnaisesti mitattu jotakin” osoittaa, että mittausten laadussa on voinut olla toivomisen varaa.

Ketolan mukaan valvominen on joka tapauksessa vaikeaa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimissa valvontaohjeissa kun ei kunnolla kerrota, mitä pitoisuuksia pitäisi valvoa.

”Viranomaisella ei ole työsuojelullisia raja-arvoja kosteusvaurioissa esiintyville mikrobeille ja homeille”, Lasse Ketola sanoo.

Työsuojelun ohjeissa todetaan jämerästi, että kosteus- ja homevaurioiden synnyttämät ilman epäpuhtaudet aiheuttavat työntekijöiden ammattitauteja. Mutta mitä nämä epäpuhtaudet ovat, ja miten ne osoitetaan? Sitä ohjeissa ei kerrota.

Ohjeissa mainitaan Valviran asettamat asumisterveyteen liittyvät viitearvot. Ne ovat tarkempi mittari, jonka avulla haitalliset pitoisuudet olisi mahdollista määritellä. Mutta viitearvoja ei ole tapana tutkita. Ei Oulun poliisitalon tapauksessakaan.

”Työsuojeluviranomaisen tehtäviin ei kuulu valvoa asumisterveysasetusta”, Lasse Ketola perustelee.

Jos asumisterveyteen liittyvät raja-arvot ylittyisivät, asian käsittely siirtyisi eri viranomaiselle, käytännössä Oulun kaupungin terveystarkastajalle.

Lääkäri määrää

Vaikka työpaikalta löytyisi läjä hometta, ei sekään välttämättä merkitse mitään. Työsuojelun ohjeissa sanotaan, että työntekijöiden altistumista tulee arvioida oireiden ja sairastumisten perusteella. Siis ei sen perusteella, onko talo homeessa.

”Kun puhutaan työperäisestä altistumisesta, me olemme työterveyslääkärin asiantuntijalausunnon varassa”, Lasse Ketola vahvistaa.

Lääkärit siis joutuvat arvioimaan, onko talo turvallinen. Talon omistajat taas kyseenalaistavat lääkärilausunnot, jotka eivät perustu rakenteista otettuihin mittauksiin.

Oulussa poliisin työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen puuttui ongelmaan, kun riittävän moni oli sairastunut.

”Ellen tuollaisessa tilanteessa epäilisi yhteyttä rakennuksen ja oireiden välillä, minua pidettäisiin lääkärinä idioottina”, Hyvönen kertoi Ylen haastattelussa.

Mutta tiedossa on myös tapauksia, joissa lääkäri ei halua tunnustaa huonon sisäilman ja sairastelun välistä yhteyttä.

Ristiriitoja

Ja tässä on sisäilmaongelman ydin: työsuojelun ja lääkärin ohjeet ovat keskenään ristiriitaiset.

Työsuojelun ohjeissa sanotaan, että talojen huono sisäilma aiheuttaa ammattitauteja. Lääkärin ohjeistuksen tarkka sanamuoto löytyy kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksesta: ”Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta.”

”Tämä on hyvin vaikea asia työsuojeluviranomaiselle toimivallan kannalta. Me joudumme luottamaan asiantuntijoihin, jotka ovat erimielisiä”, Lasse Ketola toteaa.

Oulun poliisin toimitilat on nykyään siroteltu ympäri Oulun lähialueetta. Oulun poliisille tehdään kuitenkin uudet tilat. Mutta väistötiloissa joudutaan olemaan vielä vuosia.

Poliisi on joutunut muuttamaan Oulun keskustaan

Poliisi on joutunut muuttamaan vanhan kivijalka-myymälän tiloihin Oulun keskustassa. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Käypää hoitoa?

”Tämä on yhteiskunnallisena ilmiönä hyvin vakava”, pitkään sisäilmatutkimusta tehnyt työterveyshuollon erikoislääkäri ja professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo.

”Kyseessä on tahallinen ruumiinvamman tuottamus. Olen 30 vuotta miettinyt, miksi siitä ei joudu vastuuseen.”

Putuksella on oma näkemyksensä työpaikan sisäilmaongelman toteennäyttämisestä.

”Terveydensuojelulaki ei edellytä syy-yhteyden todistelua. Lain mukaan kiinteistön omistaja on vastuussa terveyshaitan poistamisesta. Työpaikalla työnantaja vastaa terveydellisten riskien poistamisesta.”

Riskin osoittaminen olisi Putuksen mukaan jo nyt täysin mahdollista.

”Valviralla on ohjearvot, joiden mukaan pitää ryhtyä toimenpiteisiin, vaikkei kukaan olisi vielä sairastunut.”

Putuksen mielestä syy-yhteydestä puhuminen on ”savuverho”, jonka avulla viranomainen siirtelee ongelmaa paikasta toiseen. Käypä hoito -suosituksen ajatus, ettei homevauriorakennusten ja sairauksien välillä ole syy-yhteyttä, saa professorin suorastaan tuohtumaan.

”Suosituksen mukaan kosteusvaurio ei aiheuta sairautta. Ei aiheutakaan, mutta kosteudessa kasvavat mikrobit ja kemialliset päästöt aiheuttavat.”

Professori Tuula Putuksen mukaan esimerkiksi Saksan Käypä hoito -suositus tunnustaa syy-yhteyden. Niin ikään Maailman Terveysjärjestö WHO:n ohjeissa sanotaan, että olemassa oleva näyttö vahvistaa yhteyden sisäilmaongelmien ja kahdeksan eri terveysvaikutuksen välillä, joista yksi on astma.

Diagnoosi ei ole tärkeä

Viime toukokuussa Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnisti suuren toimenpideohjelman, jonka tarkoitus on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon tehostaminen. Terveet tilat 2028 -ohjelma kestää kymmenen vuotta ja siihen osallistuu monta eri ministeriötä.

Ohjausryhmässä istuva sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee painottaa, että tarkoituksena on ennaltaehkäistä sairauksia ja sairaiden rakennusten syntymistä.

”Me olemme lähteneet myös siitä, että diagnoosi ei ole pääasia. On tärkeämpi ottaa ihminen kokonaisuutena. Kun ymmärretään elämäntilannetta ja ympäristöjä, voidaan lähteä ratkaisemaan ongelmaa riippumatta siitä, saadaanko diagnoosi vai ei.”

Jo ohjelman ensimmäisellä sivulla todetaan, että kyse ei ole sisäilman aiheuttamista sairauksista, vaan oireista ja terveyshaitoista. Linjaus on peräisin Käypä hoito -suosituksesta.

Miksi Terveet Tilat 2028 -ohjelman lähtökohtana käytetään Käypä hoito -suositusta?

”Tuo on ihan höpöpuhetta, että Käypä hoito -suositus olisi meidän ohjelmalle mikään lähtökohta”, Sillanaukee protestoi.

Siihen kuitenkin viitataan?

”Käypä hoito -suositukset on tehty tutkittuun tietoon perustuen. Ne tehdään vertaisarvioitujen tutkimusten pohjalta, mitkä on saatu maailmalta”, Sillanaukee vastaa.

Käypä hoito -suositus vaikuttaa myös Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen toiminnan taustalla. Syyskuun lopulla kuusi ammattijärjestöä arvosteli THL:n Kansallinen sisäilma ja terveys ohjelmaluonnosta. Järjestöt vaativat, että sisäilma tulisi tunnustaa sairauden syyksi. Myös sitä ennen ay-liike oli arvostellut Terveet tilat -ohjelmaa samankaltaisin perustein.

Kiistely sisäilman ja sairauksien välisestä syy-yhteydestä nostaa pöydälle ison kysymyksen. Mitä oikeastaan korjaamme, kun korjaamme sisäilmaongelmia?

Vuotavien talojen remppalasku kohoaa miljardeihin euroihin.

”Meillä on huonoa ilmanvaihtoa ja huonoja rakennuksia, joissa on kosteutta. On mietittävä, mitä kirjataan lakiin, jotta yhtiöt rakentaisivat viimeisimmän tiedon mukaan”, Päivi Sillanaukee sanoo.

Oulun poliisitalon pidätyssellit konteissa.

Oulun poliisitalon pidätyssellit on siirretty kontteihin 25 kilometrin ajomatkan päähän Haukiputaalle. © VESA TYNI / OTAVAMEDIA

Psyykkisiä vaivoja

Tero Väyrynen on oppinut evakkomatkallaan monta asiaa.

”Alussa epäilin, että tämä sisäilmajuttu on mielikuvituksen tuotetta.”

Nykyään Väyrystä hymyilyttää joidenkin lääkäreiden ajatus, että sisäilmaoireilu on psyykkinen häiriötila.

”Jos lähdetään siitä, että 150 oululaista poliisia on psyykkisesti sairaita, niin siitä seuraa aika mielenkiintoinen kuva yhteiskunnan turvallisuuden kannalta.”

Se on selvä, että Väyrysen ja monen muun poliisin henkinen kantti on joutunut koetukselle.

”Unenlahjani eivät ole enää kuin ennen. Mutta stressinsietokyky on parantunut.”

Eri väistötilojen väliä suhaaminen vie sekin aikansa. Väyrynen joutuu ajamaan 25 kilometriä Haukiputaalla kuulustelemassa asiakasta. Jos Haukipudas on täynnä, on ajettava 75 kilometriä Raaheen.

”Ja jos on vielä huonompi tuuri, ajamme 130 kilometriä Ylivieskaan.”

Jos ennen ehti tehdä kahdeksan kuulustelua päivässä, nykyään ehtii pahimmillaan yhden.

Hiljattain työkaverit valitsivat Väyrysen seuraavalle kaudelle työsuojeluvaltuutetuksi.

”Sanoin, että tuskin tässä kannattaa toista miestä alkaa polttaa.”

X