Ajattelitko jättää äänestämättä – näissä länsimaissa saisit sakot tai jopa vankeutta
Äänestysaktiivisuuden lisäämiseen olisi helppo ratkaisu. Näin asia on hoidettu muutamassa muussa länsimaassa.
Äänestäjiä Helsingin kaupungintalolla eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä 8.4.
Kreikka: Äänestämättä jättäneet saavat sakkoa. Passia, ajokorttia tai työlupaa ei välttämättä myönnetä.
Belgia: Sakon lisäksi kansalaisoikeuksien menetys on mahdollista. Jos ei äänestä vähintään neljissä vaaleissa 15 vuoden aikana, äänioikeus saatetaan evätä. Julkiselta puolelta voi olla hankala saada työpaikkaa, jos kuuluu äänestämättömien joukkoon.
Australia: Äänestämättä jättämisestä saa sakkoa. Jos sakkoa ei maksa, voi seurata vankeusrangaistus.
Luxemburg, Liechtenstein ja Kypros: Äänestämättä jättämisestä sakotetaan.
Kyseisissä maissa on voimassa äänestysvelvollisuus. Se tarkoittaa, että laki velvoittaa kansalaiset äänestämään vaaleissa sanktion uhalla.
Äänestysaktiivisuus on ollut 2000-luvulla parlamenttivaaleissa Belgiassa keskimäärin 90,6 prosenttia ja Australiassa 94,4 prosenttia.
Suomessa vastaava luku on 65,9.
Pitäisikö Suomeenkin saada äänestyspakko?
Kuka hyötyisi?
Tutkimusten perusteella äänestysprosentilla ei ole merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
”Tämä on kyllä omituinen tulos”, tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta toteaa.
Voisiko jokin tietty puolue kuitenkin hyötyä äänestyspakosta?
”Jos mietitään Suomessa äänestämättä jättäviä, he saattavat olla lähempänä ihmisiä, joiden profiili sopii vasemmistopuolueiden tai perussuomalaisten äänestäjiin”, Wass pohtii.
Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti olleet huolissaan hiipuvasta äänestysinnosta. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, äänestäjien joukko on yksipuolisempaa.
Korkeasti koulutetut ja varakkaat äänestävät varmimmin. Kokoomus oli suurin puolue eurovaaleissa, kun äänestysprosentti jäi noin 40 prosenttiin.
”Kokoomuksen ydinkannattajajoukko onkin takuuvarmoja äänestäjiä.”
Miten käy eduskuntavaaleissa?
Äänestysaktiivisuus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vielä 1960-luvulla eduskuntavaaleissa äänesti 85 prosenttia suomalaisista.
”Pelkkää äänestysprosenttia ei tule kuitenkaan tuijottaa vaan avata sitä, mitä se pitää sisällään”, Wass sanoo.
Jos äänestysprosentti on alhainen mutta äänestäjien joukko monipuolinen, vaalien lopputulos on luotettava.
”Mutta yleisesti mitä matalampi prosentti on, sitä enemmän on epäsuhtaa.”
Alhainen äänestysprosentti voi syödä koko instituution luotettavuutta.
”Jos vain 40 prosenttia äänestäisi eduskuntavaaleissa, olisiko eduskunta enää kansanedustuslaitos?”
Holhoamista?
Hanna Wass ei ryhdy syyllistämään äänestämättä jättäneitä.
”Demokratiaan toki kuuluu myös oikeus olla osallistumatta. Jos valtion tasolla osallistetaan, se voi tuntua holhoavalta”, Wass sanoo.
”Jos keskitytään vain siihen, mikä äänestäjässä on ollut vikana, kun hän ei ole äänestänyt, isommat rakenteelliset taustatekijät jäävät piiloon.”