Arkistolöytö paljastaa: CIA tähtäili 1970-luvun mielenhallintaohjelmaansa MK Ultraa myös Suomeen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Keskustiedustelupalvelu CIA:lle Suomi oli 70-luvulla sekä kohde että tutkimusapuri. © Otavamedia
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA selvitti 1970-luvulla innokkaasti, miten suomalaisten mielikuvia voisi ohjailla. Uusien arkistolöytöjen perusteella kuuluisat suomalaistutkijat auttoivat näissä hankkeissa amerikkalaisia enemmän kuin on luultu.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA käytti kuuluisaa mielenhallintaohjelmaansa MK Ultraa (1953-1973) kylmän sodan aikana myös Suomeen ja suomalaisiin enemmän kuin mitä on aiemmin tiedetty.

Tässä amerikkalaisia auttoi suomalaisen sosiologian oppi-isä, yhteiskuntatieteilijä ja professori Erik Allardt (1925-2020).

Seura on aiemmin kertonut ohjelmaan kuuluneista lastenleireistä ja Erik Allardtin yhdessä psykoanalyytikko Juhani Hirvaksen (1933-2004)  kanssa CIA:lta tutkimuksiinsa hakemasta apurahasta.

Seura tutustui nyt julkisiksi tulleisiin, MK Ultraa koskeviin arkistomateriaaleihin. Niiden perusteella suomalaiskaksikon työ oli CIA:lle 1960-luvulta alkaen hyvin tärkeää, mutta Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ajautunut Suomi oli samalla myös maalitauluna CIA:n kokeiluissa.

CIA näyttää keränneen täältä muun muassa havaintoja siitä, millä kielellisillä keinoilla suomalaisten suhtautumista sosialistimaiden johtajiin voisi muuttaa amerikkalaisille mieluisammaksi.

Vaikea suomenkieli kiinnosti MK Ultraa kohteena

Suomea koskee erityisesti MK Ultra -hankkeen alaprojekti numero 95.

Hanketta kutsutaan useissa yhteyksissä nimellä Osgood. Nimi viittaa sosiolingvisti Charles E. Osgoodiin (1916-1991), joka on kehittänyt niin sanottua semanttisen erottelun teoriaa.

Osgood halusi sen avulla oppia tunnistamaan mielipiteitä, asenteita ja arvoja jopa vierailla kielillä.

Paikallisesta kielestä riippumattomat vaikutuskeinot olivat erityisen tärkeitä Neuvostoliiton rajanaapurimaissa toimivalle tiedusteluväelle. Kieltenopiskelu oli vielä 1970-luvun alussa harvinaista, eikä englantia osattu Suomessakaan yleisesti.

CIA tuki Osgoodin työtä avokätisesti. Tietokirjailija John Marks kuvaa teoksessaan The Search for “Manchurian Candidate” – The CIA and Mind Control, miten Osgood sai MK Ultra -rahastosta lähes 193 000 dollaria tutkimukselleen kaiken kaikkiaan viiden vuoden ajaksi.

Rahoituksensa avulla Osgood laajensi työtään kaikkiaan 30 erilaiseen kulttuuriin.

Arkistotiedoissa MK Ultran alaprojekti 95:stä on piilotettu maat, joista tutkimusta tehtiin. Sen sijaan lueteltujen kielten joukosta paljastuu, että suomi oli yksi tutkimuksen kohteista.

MK Ultran alahanketta on toteutettu myös suomeksi. © Black Vault -tietokanta

Tutkimuksen osallistujille annettiin valittu joukko sanoja englanninkielisine käännöksineen ja heidän reaktioitaan analysoitiin.

Tarkoituksena oli löytää eri kielialueiden yhteisöille symboleja, joilla voitiin synnyttää haluttuja reaktioita jopa tuntematta itse kieltä.

Mielikuvia sosialistijohtajista yritettiin saada rumemmiksi

Ei ole tarkasti tiedossa, miten paljon MK Ultraa viehättäneitä Osgoodin analyysin keinoja kokeiltiin Suomessa.

Esimerkiksi Jorma Lindfors ja Jukka Rislakki väittivät tosin jo vuoden 1978 kirjassaan CIA, että tiedustelupalvelu sai joka tapauksessa viestinsä läpi suomalaisissa lehdissä säännöllisesti.

Osgood-projektin tuloksia on kuitenkin todistetusti käytetty muissa CIA:n kohdemaissa.

Tapauksista kerrotut tiedot antavat viitteitä siitä, millaista vaikuttamista myös suomalaisiin saatettiin kohdistaa.

Psykologi Fred Landis kuvasi vuonna 1982 sitä, millaisia psykologisen sodankäynnin operaatioita CIA:lla oli takavuosina ollut Chilessä, Jamaikalla ja Nicaraguassa.

Operaatioissa käytettiin paikallisia sanomalehtiä propagandan levittämiseen. Landisin selvityksissä nousi esiin tuttu nimi, Osgood ja hänen semanttinen erottelunsa.

CIA:n rahalla tai uutisvuodoilla ohjailemissa sanomalehdissä hyödynnettiin toisinaan sanasta sanaan samoja uutisia, joissa kohdemaat vain vaihdettiin toisiin.

Yhdeksi CIA:n sanomalehtien tunnusomaiseksi piirteeksi nostettiin valittujen avainsanojen käyttö lehtien etusivuilla. Usein symbolit olivat negatiivisia ja liittyivät sosialistijohtajiin.

Landis kirjoittaa seuraavasti:

”Semanttinen erottelu auttaa ymmärtämään yksinomaan CIA:n propagandalle tyypillisiä ilmiöitä: miksi joitain sanoja käytetään ja toisia ei; propagandan käyttö sanoissa, jotka kuulostavat kommunismilta; yritys muuttaa positiivisia merkityksiä saaneita sanoja negatiivisiksi fyysisillä assossiaatioilla; erittäin polarisoituneen maailmankuvan heijastaminen, jossa valtiota kuvataan negatiivisesti tai passiivisesti”.

Ilmaisun vivahteilla oli paljon merkityksiä ihmisten tekojen luonnehdinnoissa: toisen leirin johtaja uhkasi, uhosi tai jyrähteli, toinen taas tyynnytteli, pohti tai neuvoi.

Suomalaistutkijat auttoivat MK Ultraa osana CIA:n laajempaa kokonaisuutta

Suomi ei ollut kuitenkaan amerikkalaisille pelkkä propagandan kohdemaa.

Seuran nyt arkistomateriaaleista löytämä Erik Allardtin ja Juhani Hirvaksen hakemus MK Ultran alaprojekti 115:een antaa ymmärtää, että suomalaisten havainnoilla oli CIA:n psykologisissa tutkimuksissa suuri painoarvo.

Kaksikon hakemuksesta on sensuroitu osa. Jäljelle jääneet sanat viittaavat ihmismielen ja yhteiskunnan muutosten ymmärtämiseen ja maailmanlaajuisiin toimintoihin. Itse tutkimus käsitteli mielenterveysongelmaisten suhdetta ympäristöönsä Suomessa.

CIA on sensuroinut kohdat, joissa kerrotaan tarkemmin miksi Allardtin-Hirvaan tutkimus oli tiedusteluväelle niin tärkeä. © Black Vault -tietokanta

Hakemuksessa kerrotaan, ettei kaksikko ollut hakenut työlleen rahoitusta muualta kuin CIA:n hallussa olleelta Human Ecology Fund -järjestöltä.

Tutkijat pitivät aihetta erityisen sopivana juuri tälle järjestölle.

MK Ultra -aineisto liittää suomalaiskaksikon hakemuksen osaksi kolmen tutkimuksen sarjaa, joissa selvitettiin ihmismielen salaisuuksia eri tilanteissa.

Toinen sarjan tutkimus, alaprojekti 127 käsitteli ihmisten äänestyskäyttäytymistä jossain paikassa tai maassa, jonka nimi on sensuroitu arkistomateriaalista. Tutkimuspapereissa myönnetään, että amerikkalaisen säätiön osallistuminen ystävällismielisen maan äänestyskäyttäytymiseen voisi olla hieman ”epäsovinnaista”. Projekti päätettiin kuitenkin toteuttaa.

Kolmas tutkimus, alaprojekti 121, jää vieläkin hämärämmäksi. Sen tarkoituksena oli ymmärtää tuntemattomaksi jätetyn maan alkuperäisväestön psykologiaa. Tutkimus pohti huumausaineiden käyttöä sekä tarvetta tunnistaa maasta CIA:lle sopivia agentteja.

Suomalaistutkijoiden osuutta näihin alaprojekteihin ei aineistossa mainita, samoin kuin on mahdoton päätellä millaisia todellisia tuloksia CIA hankkeistaan sai.

Suomalaisille tärkeintä näyttää olleen saada rahoitusta tutkimustyölleen, ei niinkään se mihin rahoittaja heidän havaintojaan käyttäisi.

Jutun lähteenä on käytetty John Greenewald Juniorin Yhdysvaltain hallinnolta tietopyynnöillään keräämää MK Ultra -aineistoa, joka on julkaistu The Black Vault -sivustolla.

Yhteiskuntatieteilijä Erik Allardt (1925-2020) oli kansainvälisesti arvostettu sosiologian tutkimuksen tähtinimi. © Lehtikuva / Otavamedian arkisto

X