Trump puhuu puppua ja Clinton on epäluotettava – USA:n äänestäjien kahtiajako syvenee

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vain kaksi prosenttia Donald Trumpin kannanotoista on totta. Silti hän haukkuu Hillary Clintonia kieroksi. © GettyImages
USA:n suomalaisin osavaltio Minnesota valmistautuu syksyn presidentinvaaleihin.

Kylmä talvi, viiden ja puolen miljoonan asukkaan lätkähullu kansa. Ja tuhannet järvet, joiden rannoille ihmiset kerääntyvät kesäisin mökkeilemään.

”Kuulostaa ihan Minnesotalta!” Jerrod Larson huudahtaa.

USA:n keskilännessä sijaitseva Minnesotan osavaltio muistuttaa tosiaan Suomea. Luterilaisuus on pääuskonto, täällä arvostetaan julkista koulutusjärjestelmää ja peruspalveluita. Asukkaista peräti neljäsosalla on pohjoismaiset sukujuuret.

Larsonin suku on lähtöisin Norjasta.

Hän istuu kesäillan hiostavassa kuumuudessa lähiötalon terassilla siemailemassa olutta.

Meneillään on vanhojen koulukavereiden kotibileet. Pääosa keskustelusta pyörii keski-ikäisten ihmisten muisteluiden ympärillä: Mitä Princen hittejä 80-luvulla kuunneltiin, millaiset farkut olivat muodissa.

Myös politiikka puhuttaa. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa taistellaan – taas kerran – amerikkalaisen keskiluokan sydämistä. Donald Trump vai Hillary Clinton? Marraskuun kahdeksantena päivänä selviää, kummasta tulee seuraava USA:n presidentti.

Kuten muutkin kotibilettäjät, myös Jerrod Larson kuuluu keskiluokkaan. Hän työskentelee analyytikkona kodinkoneketju Best Buyn it -osastolla.

Larson sanoo olevansa pettynyt vaalitaisteluun.

”Nämä vaalit ovat olleet enemmän viihdettä kuin politiikkaa. Aluksi ajattelin, että Trump on mukana vain saamassa julkisuutta bisneksilleen. Mitä pidemmälle on menty, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä näyttää olevan. Minusta se on todella outoa.”

Larson on vankkumaton demokraattien kannattaja, mutta tällä kertaa äänestäminen tuottaa päänvaivaa. Hän muistelee animaatiosarja South Parkin vanhaa jaksoa, jossa koulun oppilaiden oli äänestettävä kahden huonon maskotin väliltä.

”Ehdokkaina olivat jättimäinen lääkeruutta ja kakkaleipä. Juuri siltä tämä nyt tuntuu.”

Siinä on asenne, johon näissä bileissä – ja Minnesotassa ylipäätään – on helppo törmätä: Ihmiset tunnustavat olevansa demokraatteja, mutta eivät luota Clintoniin.

Monella on vaikeuksia samastua rikkaan perheen tyttäreen, joka valmistui eliittikoulusta juristiksi. Hillary on viettänyt suurimman osan elämästään Washingtonin sisäpiireissä, ja elämä presidentti Bill Clintonin vaimona on jättänyt hänen ylleen varjon. Lisäksi viime vuosien sähköpostiskandaali ja USA:n suurlähettilään surma Libyan Benhazissa ovat tahrineet Hillaryn mainetta.

”Näyttää, että hän muuttaa helposti mielipidettään, eikä kerro koko totuutta. Clinton on nimi, joka yhdistetään rahaan ja menestykseen”, Jerrod Larson tiivistää.

Hän huokaa.

”Mutta taidan silti äänestää Hillarya. En voisi koskaan kuvitella äänestäväni Trumpia.”

Leimahdus

Lähiö, jossa kotibileet pidettiin, näyttää rauhalliselta hyvin hoidettuine pihoineen. Mutta kuolettavat laukaukset ammuttiin vain muutaman kilometrin päässä täältä.

Poliisi ampui mustan Philando Castilen autoonsa keskellä päivää. Castilen tyttöystävä ja tämän alaikäinen tytär olivat kyydissä. Nainen videoi tapahtumat kännykällään. Video levisi sosiaalisessa mediassa ja sai aikaan raivostuneita reaktioita.

Pari päivää myöhemmin häiriintynyt musta aktivisti ampui Texasissa viisi poliisia. Ympäri USA:ta järjestettiin väkivaltaiseksi yltyneitä mielenosoituksia. Minneapolisissa poliisi joutui hillitsemään väkijoukkoa kyynelkaasulla.

Montessori-koulun kahvilassa työskennelleen, rauhalliseksi mieheksi tiedetyn Castilen surma on vain yksi episodi pitkässä tapahtumaketjussa, joka on jäytänyt Yhdysvaltoja sisältäpäin. Poliisin käyttämä liiallinen väkivalta on puhuttanut viime vuodet. Mustien ”Black Lives Matter” banderolleja liehuu eri puolilla maata talojen seinillä, myös Minnesotassa.

Minneapolisisissa asuva Anna Teeple työskentelee mediaopettajana peruskoulussa, jonka oppilaista enemmistö on tummaihoisia. Teeple sanoo kohtaavansa rotukysymyksiä päivittäin työssään. Oppilaat ja heidän vanhempansa ovat herkkiä sille, miten heitä puhutellaan.

Rasismi voi olla myös näkymätöntä.

Teeple kertoo, kuinka heidän koulunsa oppimistulokset olivat pitkään osavaltion huonoimpien joukossa.

”Me opettajat mietimme, mitä voisimme tehdä toisin. Huomasimme, että esimerkiksi Yhdysvaltain historiaa opetettiin tavalla, jossa mustien kokema orjuus ja rasismi oli siivottu kokonaan pois.”

Opetussuunnitelmaa muutettiin. Mustien oppilaiden tulokset paranivat, kun historia alkoi koskettaa myös heitä.

Paljon työtä on kuitenkin tekemättä.

”Vaikka Obama on ollut melkein kahdeksan vuotta presidenttinä, USA:ssa on edelleen paljon rasismia”, Teeple sanoo.

Hän uskoo, että tulevissa vaaleissa osalla äänestäjistä on rasistinen motiivi.

”Yhdysvalloissa on paljon valkoisia miehiä, joille musta presidentti oli kauhistus. Nyt he haluavat palata normaaliin tilanteeseen. He haluavat presidentiksi valkoisen miehen.”

Donald Trump on leimannut julkisuudessa meksikolaiset rikollisiksi ja vaatinut muslimeille maahantulokieltoa. Trump on jopa arvostellut oikeuden tuomaria epäpäteväksi, koska hänellä on latinotausta.

Teeplen mielestä tällaiset lausunnot lietsovat lisää vihaa etnisten ryhmien välille.

Monet asiantuntijat ovat samaa mieltä. Joidenkin mielestä USA on ajautumassa samanlaiseen kaaokseen, jossa se oli 60-luvulla.

Amerikan Tampere

Minneapolisin keskustan pilvenpiirtäjät näkyvät auton peruutuspeilissä. Toyota Prius kääntyy Missisippijoen ylittävälle sillalle. Se on merkki siitä, että nyt saavutaan yliopiston kampukselle.

”Jos Minnesota on USA:n suomalaisin osavaltio, Minneapolis on Tampere”, Juhana Aunesluoma huikkaa ratin takaa.

Hän on työskennellyt täällä viime elokuusta lähtien. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja on kahden vuoden pestillä Minnesotan yliopiston historian laitoksen vierailevana professorina.

Tampere-vertaus johtuu siitä, että Minneapolis on perinteinen tehdaskaupunki, jossa on toteutettu onnistunut rakennemuutos.

Siinä, missä Washingtonin poliitikot ovat keskittyneet viime vuosina lähinnä riitelemään, Minnesotassa puolueiden välistä vastakkainasettelua on haluttu välttää. Päätökset on tehty asiapohjalta. Osavaltion julkinen talous on miljardi dollaria ylijäämäinen.

Toinen syy menestykseen on Minnesotan yliopisto, joka houkuttelee alueelle erityisesti biolääketieteen ja uusiutuvan energiasektorin huippuosaajia.

”Täällä on 55 000 opiskelijaa, ja budjetti on kaksi kertaa kaikkien Suomen yliopistojen budjetti. Se kertoo, paljonko rahaa tarvitaan, jos halutaan perustaa maailmanluokan tutkimusyliopisto”, Aunesluoma sanoo.

Yhdysvalloissa ollessaan hän on seurannut presidentinvaaleja tarkasti. Minnesota on demokraattien vahvaa aluetta, jossa asetelma on selvä.

”Täällä suhtaudutaan Trumpiin tosi kielteisesti. Paikalliset republikaanitkin ovat maltillisia konservatiiveja.”

Mutta USA:ssa on muita alueita, joilla ei mene yhtä hyvin. Perinteiset teollisuusalat ovat menettäneet työpaikkoja. Globalisaation ja vapaakaupan kritiikki on voimistunut.

Iso osa äänestäjistä on tyytymättömiä Barack Obamaan.

”Hänen kautensa alussa odotukset olivat mielettömän korkealla. Mutta Yhdysvalloissa on edelleen isoja ongelmia tulonjaon kanssa. Keskiluokka on ahtaalla. Jopa jotkut demokraatit ovat sitä mieltä, että Obama petti keskiluokan”, Aunesluoma sanoo.

Hillary Clinton on ilmoittautunut Obaman linjan jatkajaksi.

”Clintonilla on hirveä työ, että hän saa luotua uuden innostuksen. Että jatkettaisiin Obaman aloittamia puolittaisia reformeja. Sellaista viestiä on vaikea myydä äänestäjäkuntaan, joka on agitoitunut”, Aunesluoma arvioi.

Donald Trump on agitaation mestari. Newyorkilaisen kiinteistökeisarin tarina vetoaa valkoisiin amerikkalaisiin, jotka ovat elämäänsä tyytymättömiä. He vastustavat ”korruptoitunutta” Washingtonia ja sen voideltuja poliitikkoja.

Arvostettu yhdysvaltalainen faktantarkistaja PolitiFact on selvittänyt, että vain kaksi prosenttia Trumpin esittämistä väitteistä on totta.

Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.

Vaalit voittaa todennäköisesti se, jolla on parempi tarina. Trump on luvannut saattaa asiat uudelle tolalle. Ja tuoreen gallupin mukaan hän on nyt suositumpi kuin Clinton.

Politiikan deittipalvelu

Yliopistokäytävien hillityssä hälinässä ristiriita tuntuu hämmästyttävältä: Moni amerikkalainen uskoo, että hyvä koulutus takaa paremman tulotason. Samaan aikaan äänestäjien joukossa on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät kuuntele faktoja tai järkipuhetta.

”Ei Trumpilla olisi mitään mahdollisuutta nousta ehdokkaaksi, ellei USA:ssa elettäisi poikkeuksellista muutosta”, Juhana Aunesluoma sanoo.

Puolueiden klassiset äänestäjäkunnat ovat muuttuneet. Aunesluoma puhuu ytimien laajenemisesta.

”Varmasti Suomestakin löytyy tietty kova ydin, jonka kanssa voisit viettää kaksi vuotta ikkunattomassa huoneessa ilman, että he suostuisivat näkemään asiat joltain toiselta kantilta.”

Yhdysvalloissa on yhä enemmän ihmisiä, joita ei voi suostutella faktoilla. Ääripäiden välillä kommunikaatio on mahdotonta.

Vihanpito tuskin loppuu vaalipäivänä.

”Tilanne voi mennä ihan mahdottomaksi. Jos vajaa puolet kansasta äänesti hävinnyttä ehdokasta, he eivät tule ikinä hyväksymään voittajaa presidentiksi”, Aunesluoma ennustaa.

Hänen mukaansa vaalitaistelu luo äänestäjän mieleen optisen harhan.

”Politiikasta on tullut kuin deittipalvelu. Jos en löydä täydellistä paria, en tykkää.”

Mutta Yhdysvaltain presidentti ei voi olla kaikkien kanssa samaa mieltä kaikesta. Eikä hän johda maata yksin.

Aunesluoma uskoo, että jos Trump voittaa, moni hänen kannattajansa joutuu pettymään.

”Yhdysvalloissa uuden presidentin mukana tulee koko hallintokoneisto ja hallitus satoine virkamiehineen.”

Trump vetoaa äänestäjiin, koska hän tulee Washingtonin eliitin ulkopuolelta. Mutta hänellä ei ole sellaista kontaktiverkostoa, jonka avulla tarvittavat virat voidaan täyttää. Siihen hän tarvitsee republikaanipuolueen eliitin apua.

”Republikaanien voimahahmot eivät ole innostuneita Trumpista. Mutta he ovat valmiit hyväksymään hänet, koska Trump tuo mukanaan koneiston, jolla maa kääntyy konservatiivisempaan suuntaan”, Aunesluoma tiivistää.

Moni tunnettu republikaani on niellyt ylpeytensä ja asettunut kannattamaan Trumpia.

Panokset ovat kovat.

”Molemmat puolueet ajattelevat olevansa taitekohdassa, jossa USA:n tulevaisuus ratkaistaan pitkäksi aikaa”, Aunesluoma sanoo.

Uusi presidentti voi päästä nimittämään jopa kolme korkeimman oikeuden tuomaria. Siinä saattaa olla näiden vaalien suurin yhteiskunnallinen merkitys. Korkein oikeus käyttää USA:ssa merkittävää valtaa.

”Korkeimman oikeuden tuomareiden nimitys näkyy vielä vuosikymmenten päästä”, Aunesluoma sanoo.

Muutos tulee koskettamaan myös pientä, syrjäistä Minnesotaa.

Kuka sekoilee maillani

Minneapolisista pohjoiseen ajettaessa maisema muuttuu pöpeliköksi, joka muistuttaa Suomea.

Tienposkessa näkyy harvakseltaan etelävaltion lippuja ja jokunen TRUMP-kyltti. Pysähdymme yhden kyltin eteen ottamaan kuvia. Melkein heti metsäautotietä pitkin kaasuttelee avolava-auto, joka sulkee tien. Ulos astuu iso mies, joka kävelee hitaasti luoksemme.

”Olen katupartioimassa, ja huomasin tiellä liikettä. Tulin tarkistamaan, kuka sekoilee minun maillani.”

Miehellä on päässään ”Make America Great Again” -lippis. Hän rauhoittuu kuullessaan, että olemme Suomesta.

Finland

Minnesota ei ole kuin Suomi. Se on Suomi.

Olemme saapuneet kylään nimeltä Finland. Suomalaiset siirtolaiset perustivat sen vuonna 1913, neljä vuotta ennen kuin Suomea oli olemassa itsenäisenä valtiona.

Siihen aikaan Pohjois-Minnesotan rautakaivokset vetivät paljon ulkomaista työvoimaa.

Suomalaiset tunnettiin riuskoina työmiehinä, mutta kaivoksilla he joutuivat hankaluuksiin outojen poliittisten näkemystensä takia. Suomalaiset halusivat tasa-arvoa ja saman palkan kaikille.

Mainerit saivat lähtöpassit. Moni aloitti uuden elämän maanviljelijänä. Finland oli osuuskunta, joka tuotti ruokaa ja muita tarvikkeita alueen asukkaille. Vähitellen kaupan ympärille kehittyi pieni kylä.

Pakko kysyä, mitä Finlandin baarissa ajatellaan presidentinvaaleista.

Baarinpitäjä Larry Schanno ei ole sukujuuriltaan suomalainen. Mutta kuten kaikki paikalliset, hänkin osaa sentään ääntää sanan ”Turrrku”.

”En voisi koskaan äänestää Clintonia. En voi antaa hänelle anteeksi sitä, mitä tapahtui Benghazissa. Joten kai minä äänestän Trumpia. Jos asiat menevät pieleen, Kanadan raja on sentään lähellä”, Schanno sanoo.

Tällainen tyytymättömyys on alueella tuttua. Kiina on polkenut teräksen markkinahintoja, joten pohjoisen kaivokset ovat ajautuneet vaikeuksiin. Viime vuonna 7 000 työntekijää on irtisanottu. Pitkät malmijunat seisovat ratapihoilla tyhjän panttina.

Donald Trump on luvannut lyödä Beijingissä nyrkkiä pöytään ja avata kaivokset.

Ihan kaikki eivät sentään usko Trumpin lupauksiin.

”En tiedä, voiko kukaan yksittäinen ehdokas luvata kaivosten avaamista. Eiköhän se ole vähän monimutkaisempi kysymys”, Teresa Aho sanoo.

Hän on kolmannen polven siirtolainen, joka pyörittää Finlandissa motellia. Hänen isänsä oli muusikko Ernest Aho, joka kiersi ympäri USA:ta esittämässä suomalaisia kansanlauluja.

Aho sanoo tuntevansa paljon ihmisiä, jotka ovat olleet töissä kaivoksilla tai läheisellä terästehtaalla. Ajat ovat vaikeat, mutta silti ay-liike on säilyttänyt asemansa. Alueen asukkaat ovat pääosin demokraatteja.

Aho sanoo itsekin äänestävänsä aina demokraatteja. Miten hän aikoo äänestää tällä kertaa, kun tarjolla olisi USA:n ensimmäinen naispresidentti?

”Ehdokkaan sukupuoli ei ole minulle tärkeä kysymys. En ole varma, kumpaa äänestän. Molempien ajatukset tuntuvat jossain määrin äärimmäisiltä.”

Ehkä epävarmuus on ainoa asia, joka yhdistää yhdysvaltalaisia vaalien lähestyessä. Joka puolella on tunne, että suuri muutos on tulossa.

Mieleen tulevat Juhana Aunesluoman sanat.

Jos Trump häviää vaalit, se voi laukaista liikkeelle republikaanien tuhon.

”Ajatellaan, että Trump-ilmiö kertoo äänestäjistä, jotka eivät enää halua äänestää perinteisiä republikaaneja. Jos Trump häviää vaalit, hän vetää samalla republikaanit mennessään.”

Siinä voi olla Hillary Clintonin mahdollisuus. Presidenttinä hänellä voi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maansa tulevaisuuteen kuin Barack Obamalle oli.

Trumpin voiton vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikeampi arvioida. Paljon riippuu siitä, kenet hän valitsee hallintoonsa.

Ennen marraskuun vaaleja vain yksi asia on varma: Rapa tulee roiskumaan.

X