Eikö Suomessa etsitä tosissaan EU:n pakotelistan venäläisomistuksia? – Virkamies: ”Pelkkää politiikkaa”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vladimir Putin
Pietarilaisen jääkiekkoseura SKA: n varapuheen-johtaja Roman Rotenberg otti selfien presidentti Vladimir Putinin kanssa viime vuoden toukokuussa Sotšissa. Taustalla myhäili miljardööri Gennadi Timtšenko. © Lehtikuva
Suomi toteuttaisi osaltaan EU:n Venäjä-pakotteita, mutta viranomainen tarvitsisi tehtävään CIA:ta.

Tavoite oli kirkas: Venäjä pitää saada luopumaan Ukrainalta anastamastaan Krimin niemimaasta.

Koska sotilaallisia keinoja ei katsottu voitavan käyttää, Euroopan unionissa suunniteltiin kaksi vuotta sitten Venäjän talouteen ja sen valikoituihin kansalaisiin kohdistuvat pakotteet. Yhdysvallat sääti omat pakotteensa.

Suomi on ollut lojaalisti mukana EU:n pakoterintamassa ja hyväksynyt pakotteiden toimeenpanon. Viime vuoden kesäkuussa lainsäädäntöä tiukennettiin. Näin piti varmistaa se, että EU:n pakotelistan henkilöt eivät saa mitään mahdollisuutta piilottaa omaisuuttaan Suomeen eivätkä pysty tekemään pakotteiden vastaista bisnestä täällä.

Nyt näyttää kuitenkin käyneen niin, että huolellinen pakoteviritys tussahtaa tyhjiin: toteuttavaa viranomaista kun ei asian hoitaminen suoraan sanoen näyttäisi kiinnostavan.

Ammattilaiset asialle

EU:n pakotelistalla on tällä hetkellä 150 henkilöä ja 37 yhteisöä.

Suomalaisittain kiinnostavia nimiä listalla ovat muun muassa jääkiekkojoukkue Jokereiden ja Hartwall Arenan entisenä osaomistajana tunnettu Arkadi Rotenberg, jonka veljellä Boris Rotenbergillä ja veljenpoika Roman Rotenbergillä on Suomen kansalaisuus. Arkadi, Boris ja Roman ovat myös Yhdysvaltain pakotelistalla. He ovat listalla, koska Arkadin ja Boriksen tiedetään kuuluvan Venäjän presidentin Vladimir Putinin sisäpiiriin.

Suomen EU:ssa hyväksymää linjaa toteuttaa ulkoministeriö. Se ei itse pysty etsimään, takavarikoimaan, jäädyttämään ja säilyttämään pakotteiden tarkoittamaa omaisuutta, vaan käyttää toimeen ammattilaisia, ulosottajia. Ministeriö onkin tehnyt Helsingin ulosottovirastolle hakemuksen pakotelistalaisten varojen jäädyttämisestä ja odottaa asiassa toimia. Tarvittaisiin siis tietokantoja ja tietojenkäsittelyä nykyaikaisen ulosoton menetelmin.

Ongelmat alkavatkin tässä kohdin.

Maan ylin ulosottoviranomainen on valtakunnanvouti. Ulosottohallinnon päällikön, valtakunnanvouti Juhani Toukolan mukaan ulkoministeriön tarvitsemien tietojen tulisi löytyä ulosottoviraston tietokannasta.

Mutta miten saada ulosottovirasto liikkeelle?

”Aito tahto”

Kaunistellen voisi sanoa, että viraston urakka on aloittamista vaille valmis.

Johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen Helsingin ulosottovirastosta myöntää, ettei pakotelistalla olevia henkilöitä ole syötetty ulosottoviraston tietokantaan. Heikkisen mukaan ulosottovirasto ei myöskään toimi aktiivisesti Suomessa mahdollisesti olevan omaisuuden löytämiseksi.

”Ne (varojen jäädytykset) ovat lähinnä symbolisia eleitä. Siinä tarvittaisiin CIA tai tämäntyyppinen toimija, että jäädytettävät varat löydettäisiin. Ei tässä varoja kukaan silmät kiiluen etsi, vaan se on politiikkaa.”

Heikkinen korostaa ulkoministeriön motivaation tärkeyttä prosessissa.

”UM on Suomen puolesta toimiva viranomainen, joten pitäisi olla ulkoministeriönkin aito tahto, että jotain tehdään.”

Kihlakunnanvouti Heikkinen myös kyseenalaistaa valtakunnanvouti Juhani Toukolan lausunnon siitä, että tarvittavien tietojen pitäisi löytyä ulosottoviraston tietokannasta.

”No hän on sitten sitä mieltä. Ei niitä sinne kuitenkaan viedä. Eihän se hyödytä mitään niitä sinne tallentaa. Siinä on viemisen vaiva, ja ne jäisivät sinne sitten ikuisiksi ajoiksi.”

Kuinka ulosottovirasto käytännössä pitää huolen siitä, että pakotelistalla olevien henkilöiden mahdolliset Suomessa olevat varat jäädytetään?

”Ulosoton vaikeus on löytää ne varat. Jos varat ovat suomalaisilla, niin me kyllä löydetään ne pääsääntöisesti, mutta eihän me löydetä ulkomaalaisten varoja. Ei niitä voi lähteä umpimähkään metsästä etsimään.”

Heikkisen mukaan ulosottovirasto tarvitsee toimiakseen muualta tulevan tiedon varojen olemassolosta.

”Itsehän me ei voida niitä jäädytettäviä varoja löytää. Jos tulee impulssi, että näillä henkilöillä olisi varoja Suomessa, niin sitten me ryhdytään niihin toimenpiteisiin, mihin voidaan.”

UM ei ota kantaa

Suomessa on poikkeuksellista, että alempi hallintoviranomainen kyseenalaistaa annetun tehtävän. Ja vielä harvinaisempaa on nyt ulosottotoimen esittämä ”aito tahto”- ja politikointiperuste.

Ulkoasianministeriön pakotetiimin vetäjä Sari Mäkelä ei osaa kommentoida ulosottoviraston toimintaa.

”En osaa valitettavasti sanoa, mistä siinä on kysymys ja missä ulosoton puolella mennään. Meiltä on Venäjä-listat kyllä eteenpäin toimitettu, sen tiedän. Tarkoituksena olisi, että systeemit olisivat sellaiset, että nuo (jäädytys) toimenpiteet saataisiin tehtyä.”

Myöskään ulkoasiainministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta ei ota kantaa pakotesäädösten käytännön toteutumiseen.

”Ulkoministeriö katsoo, että EU:ssa sovitetut pakotteet on pantava kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien Suomessa, asianmukaisesti täytäntöön.”

Kaukoranta näkee ulkoministeriön tehneen oman osuutensa asiassa.

”UM on tehnyt ulosottoviranomaiselle hakemuksen EU:n Venäjä-pakotteissa tarkoitettujen henkilöiden varojen jäädyttämisestä Suomessa siten kuin uudessa lainsäädännössä edellytetään.”

USA:lla omansa

Suomen kansalaisiin kohdistuvat pakotteet ovat hyvin harvinaisia.

Paitsi EU myös Yhdysvallat on ollut aktiivinen rankaisemaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvia ja Krimin valtaukseen osallistuneita pakottein. Osittain listoilla on samoja nimiä.

Yhdysvaltain pakotelistalle joutui viime kesänä suomalainen liikemies Kai Paananen, joka julkisuudessa protestoi voimakkaasti kohtaloaan. Keskustan vaalirahoittajanakin tunnetuksi tullut Paananen on ollut mukana miljardööri Gennadi Timtšenkon monissa liiketoimissa, muun muassa Hartwall Arenan hallinnossa. Yli 14 miljardin dollarin omaisuuden haltija Timtšenko on Suomen kansalainen.

Yhdysvaltain pakotteilla ei ole suoria oikeudellisia vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin tai henkilöihin. Yksityistä riesaa voi silti ilmetä. Viime keväänä Ilta-Sanomat kertoi, että jääkiekkoseura Jokerien rahaliikenne joutui suuriin vaikeuksiin Nordean suljettua sen maksuliikenteen.

X