EKP ja EU tunkee yrityksille rahaa, jota ei kuitenkaan paikallistasolla näy. Miksi?

Jaa artikkeliTilaa Seura
”Pankkien lainaehdot ovat tiukentuneet viimeisen parin vuoden aikana”, Pekka Vehviläinen sanoo. Siilinjärveläinen sipulinviljelijä on investoinut kymmenessä vuodessa 10 miljoonaa euroa. © Marko Koivistoinen
EU-komissaari Jyrki Katainen kiertää Eurooppaa 315 miljardin euron rahasäkin kanssa ja yrittää saada yrityksiä kasvamaan.

Vaalien lähestyessä pienyrittäjä on kaikkien kaveri. Uutta työtä luovaa, työehtosopimuksiin sitoutunutta ja veronsa Suomeen maksavaa kansantalouden pienhiukkasta suitsutetaan oikealta vasemmalle.

Juhlapuheissa pienyrittäjille luvataan lisää rahaa vähemmän byrokratiaa, ja heiltä odotetaan lisää työpaikkoja.

Yritysten Suomessa työllistämistä runsaasta 1,4 miljoonasta ihmisestä kaksi kolmannesta työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pk-yrityksen yläraja on 250 työntekijää tai 50 miljoonan vuosittainen liikevaihto.

”Mitä suurempi ja teollisempi yritys, sitä todennäköisemmin se vähentää väkeä. Vastaavasti pienissä palvelualan yrityksissä työllistämisnäkyvät ovat positiivisimpia. Pienissä yrityksissä lisäraha luo myös nopeammin uutta työtä kuin suurissa yrityksissä”, pk-sektoria seuraava Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamies Mika Tuomaala sanoo.

Rahasta ei pitäisi olla pulaa. Euroopan keskuspankki (EKP) on vuosien ajan yrittänyt elvyttää Eurooppaa pumppaamalla markkinoille satoja miljardeja euroja.

EKP:n ohjauskorko on madellut nollan tuntumassa, joten halpaa rahaa on liikenteessä yllin kyllin.

Raha ei kuitenkaan valu pienille yrityksille asti.

TEM:n viime syksyllä teettämässä selvityksessä pienyrittäjät nimesivät tiukat vakuusvaatimukset ja rahoituksen saatavuuden suurimmiksi ongelmikseen.

Jos rahoituskoneistossa on tulppa, mihin se on survottu?

Kataisen rahasäkki

Yksi tulppien poistajista on kotoisin Siilinjärveltä. Ex-pääministeri ja kokoomusjohtaja Jyrki Katainen varttui pohjoissavolaisessa kunnassa, jossa on nykyään 21 000 asukasta.

EU:n kilpailukyvystä vastaavana komissaarina Kataisen tehtävänä on vauhdittaa investointeja koko mantereen alueella.

Kataisella on käytössään uusi työkalu: Euroopan investointiohjelman alaisen ESIR-rahaston kautta on määrä kanavoida 315 miljardia euroa uusiin eurooppalaisiin investointeihin vuoteen 2020 mennessä. Neljännes summasta halutaan kohdentaa pk-yrityksille. Euroopan investointipankki EIB takaa osan lainasta ja kuittaa puolet mahdollisista tappioista.

Suomessa ESIR-rahaa välittää OP-pankki.

Mitäköhän siilinjärveläiset yrittäjät ajattelevat investointikomissaarin rahasäkistä?

Jupina kyselyissä

Siilinjärven Asematiellä sijaitsevassa Tieto ja kone sekä SavoPrint -yritysten yhteisessä liiketilassa ESIR kuulostaa yhtä kaukaiselta kuin Bryssel.

”Olen saanut rahoitettua kaikki tarvitsemani investoinnit Siilinjärven osuuspankin lainoilla. Raha on tullut helposti, kun olen laittanut velattoman kesämökin vakuudeksi”, tulostimien keskellä sukkuloiva Jarkko Pitkänen, 48, kertoo.

Pitkäsen molemmat firmat sijaitsevat saman katon alla Siilinjärven keskustassa. Tieto ja kone tarjoaa monenlaisia atk-palveluita. SavoPrint painaa tilauksesta mainoksia kaikenlaisille pinnoille golf-palloista autonkylkiin.

Ekonomistit ovat selittäneet heikkoa talouskasvua sillä, ettei raha siirry finanssitaloudesta reaalitalouteen. Lattiatason arviota rahoitusmarkkinoiden tulpista on vaikeampi saada.

Työ- ja elinkeinoministeriön kyselyssä joka viides pk-yrittäjä kokee tiukat vakuusvaatimukset investoimisen esteeksi, joka kolmas suureksi haasteeksi. 40 prosenttia vastaajista kokee rahoituksen niukan saatavuuden liiketoiminnan kasvattamisen esteeksi tai suureksi haasteeksi.

Suomen yrittäjien kyselyssäkin pohjoissavolaiset kokivat rahoitusolojen muuttuneen eniten viimeisen vuoden aikana.

Rahoitusongelmista omilla kasvoillaan puhuvia yrittäjiä ei kuitenkaan ole löytyä. Niinpä Siilinjärven yrittäjäasiamies saa houkuteltua Seuran haastateltavaksi pienyrittäjiä, joilla menee varsin mukavasti.

Sellaisia kuin Jarkko Pitkänen.

”Työllistäminen kallista”

Joensuun yliopistossa tietojenkäsittely- ja metsätieteitä opiskellut Pitkänen perusti ensimmäisen yrityksensä 20 vuotta sitten.

Kaksi ihmistä täysipäiväisesti ja yhden puolipäiväisesti työllistävän yrittäjän kasvuhaaveet ovat maanläheisiä.

”Hienoa olisi, jos kymmenen vuoden päästä olisi tila, johon voi ajaa autot sisään teippausta varten. Ja ettei tarvitsisi tehdä töitä joka päivä, niin sanotulla lomallakin.”

2010-luvulla poliitikot ovat tukeneet yrittäjiä poistamalla Kela-maksun ja alentamalla yhteisöveroa 4,5 prosentilla. Tuore kilpailukykysopimus siirtää lähivuosina 1,2 prosenttia työeläkemaksuista työnantajilta palkansaajille.

Pitkäsen yritystoiminnassa kädenojennukset eivät ole näkyneet ”millään tavalla”.

”Niistä on paljon enemmän hyötyä isoille kuin pienille yrittäjille.”

Pitkäsen mukaan firman kasvua rajoittavat työllistämisen kustannukset.

”Töitä olisi paljon, mutta palkkaaminen on kallista. Helpottaisi paljon, jos ensimmäisten työntekijöiden työnantajamaksut esimerkiksi puolitettaisiin pariksi vuodeksi.”

”Vaatimukset pilvissä”

Jos kyselyiden ja todellisuuden välillä on yhteys, kaikkien kokemukset eivät olla yhtä auvoisia kuin Pitkäsellä.

Suomen yrittäjien paikalliskonttoreihin soitellessa toistellaan, että vaikeuksista ei puhuta mielellään julkisesti. Ei varsinkaan asemassa, jossa pitäisi näyttää mahdollisimman menestyneeltä vakuuttaakseen mahdollisia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita. Asiakkaillekaan ei haluta esiintyä pankkien hylkiminä valittajina.

Vaihdetaan siis suuntaa ja annetaan pk-yrittäjien kertoa rahoituksen hankkimisesta nimettöminä. Jo alkaa tapahtua.

Seura lähetti Suomen yrittäjien välityksellä pk-yrittäjille kyselyn, joissa tiedusteltiin rahoituksen saamiseen liittyvistä vaikeuksista.

Vastauksia tuli 70 pienyrittäjältä eri puolilta Suomea ja eri aloilta.

Kasvun esteitä kysyttäessä epävarma taloustilanne ja rahoituksen saamisen vaikeudet olivat yleisiä vastauksia:

”Pääoman puute ja vakuudet.”

”Rahoitus!”

”Rahoituksen puute.”

Monessa vastauksessa kerrotaan, että pankki vaatii lainan hakijalta lainan suuruista vakuutta.

”Kasvu vaatii rahaa, mahdollisuuksia on kasvaa, mutta rahoituksen ja vakuuksien puute rajoittaa tällä hetkellä”, eräs yrittäjä kertoo.

Toinen täydentää: ”Pankkien vaatimukset ovat nousseet pilviin. (- – – ) Kuunnellessani muiden pankkien asiakkaita on heidän kohdallaan tilanne aivan sama, joten en ole alkanut pankeissa kiertämään. Rahoitusyhtiöiden kautta kaikki on paljon helpompaa, pankit ajavat itsensä rahan kauttakulkupisteiksi, eivät rahoittajiksi.”

Vain joka kuudes vastaaja uskoo, että Kataisen markkinoimasta takausjärjestelystä on heidän yritykselleen mitään iloa.

Maaningan raitilla

Kun puhutaan työvoimaa lisäävistä palvelualan yrityksistä, voidaan puhua juuri tällaisesta paikasta.

Lounas- ja pitkopalveluyritys Kestimestari Ky:n Maaningan linja-autoasemalla pitämä ravintolan, kahvilan ja baarin yhdistelmä on hiljentynyt lounasajan päätyttyä.

Toukokuisena maanantaina kahden siskoksen pyörittämän ravintolan kotiruokaa on käynyt syömässä 30 lounastajaa.

”95 prosenttia kävijöistä on kanta-asiakkaita”, Tarja Hyttinen kertoo.

Ravintolan lisäksi Hyttinen ja hänen sisarensa Tuula Rissasen pyörittävät Matkahuollon pakettipalvelua. Sinne kuljetetaan esimerkiksi Alkon tilauspalvelun kautta tehdyt ostokset.

Viikonloppuisin kyläläisillä laulatetaan toisinaan karaokea. Baarikilpailua ei näillä kulmilla ole. 3 700 asukkaan Maaningan toinen anniskeluravintola, tanssipaikka, sulki ovensa keväällä kolmen kuukauden jälkeen.

Hyttisen ja Rissasen bisnekset ovat sen sijaan kasvussa.

Kestimestari saa syksyllä pyöritettäväkseen Siilinjärven keskustassa sijaitsevan Fontanellan kylpylän lounaspalvelut.

Pienyrittäjälle se on suuri tapaus.

”Runsaan parin sadan tuhannen euron liikevaihtomme pitäisi vähintäänkin tuplaantua”, Hyttinen sanoo baaritiskin takaa.

Sisarukset ovat rahoittaneet laitehankintoja valtion rahoitusyhtiö Finnveralta haetuilla lainoilla. Suurille investoinneille ei ole tarvetta.

Entä valtionjohdon myönnytykset yrittäjille. Ovatko ne näkyneet Kestimestarin taseessa?

Sisarukset puistelevat päitään.

”Ei niillä uudistuksilla ole ollut meille merkitystä”, Hyttinen sanoo.

Tiukentunut säätely

ESIR-rahasto on vastalääke myös finanssikriisin myötä kiristyneeseen pankkisäätelyyn.

Hövelisti annettujen luottojen lauetessa eurooppalaisten pankkien silmille luottoriskejä on alettu katsoa tarkemmin myös Suomessa. Myös pankkeja koskevaa lainsäädäntöä on kiristetty. Riskialttiita luottoja vastaan pankilta edellytetään aiempaa enemmän omaa pääomaa. Pankit siirtävät vaatimuksen eteenpäin vaatimalla luottoa hakevalta yrittäjältä entistä suurempia vakuuksia.

”Erityisesti kiinteistöjen vakuusarvoja arvioidaan paljon tarkemmin kuin ennen finanssikriisiä. Aiempaa enemmän painoa annetaan sille, kuinka nopeasti kiinteistö voidaan realisoida”, Suomen yrittäjien pääekonomisti Petri Malinen sanoo.

Jos sattuu omistamaan kotinsa, sen asettaminen yrityslainan pantiksi on taantuman keskellä riski, jota moni ei ole valmis ottamaan. Siksi yrityskiinteistö on pienyrittäjälle tyypillinen vakuus.

”Jos kiinteistö sijaitsee kaupungin ytimessä ja on helposti muunnettavissa monenlaiseen käyttöön, sen vakuusarvo on usein hyvä. Kehäteiden ulkopuolella sijaitsevat teollisuushallit taas ovat nykyään pankkien silmissä lähes arvottomia.”

Malisesta finanssikriisin vastareaktiona tehty pankkisäätely on vedetty liian kireäksi.

”Tuntuu unohtuneen, ettei pankkitoiminta voi olla täysin riskitöntä. Rahoitusehtojen tiukentuminen yhdistyy tilanteeseen, jossa monen pk-yrittäjän pitäisi ottaa entistä enemmän riskiä selvitäkseen digitalisaation tai sukupolvenvaihdoksen kaltaisesta rakennemuutoksesta.”

Kun yhtälöön lisätään hyvää tulosta tekevien suuryritysten halu ohjailla voittojaan osinkoina ulos firmasta investoimisen sijasta, Kataisen ja kumppanien kasvuhaaveet jäävät seminaarien sananhelinäksi.

”Osingot kulkeutuvat usein ulkomaille, josta raha saadaan tuskin koskaan takaisin Suomeen.”

EU-pankkituki

Euroopan investointipankki ottaa yksityiseltä pankilta riskin ESIR-rahaston yrityslainatakauksesta.

”Käytännössä kyse on yhteiskunnan tuesta yrityksille”, ekonomisti Roger Wessman sanoo.

Nordean ja sijoituspankki Evlin entinen pääekonomisti uskoo ESIR-rahaston elvyttävän yritysrahoitusta.

”Se, miten raha jakautuu alueellisesti, riippuu myös poliittisesta tahdosta.”

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) puheissa Suomi saa kilpailuetua yhteiskuntarakenteen hajauttamisesta. Jos pankit samalla kiristävät lainaehtoja pienemmillä paikkakunnilla, yritysten rahoitus putoaa yhä enemmän yhteiskunnallisen tuen varaan.

”Yleinen suuntaus on, että kaikki keskittyy yhä vahvemmin suuriin keskuksiin. Pankitkin seuraavat kehitystä. Jos markkinaraha katoaa syrjäseuduilta, kysytään, kuinka pitkälle poliittinen tahto elvyttää lainamarkkinoita siellä riittää?” Wessman miettii.

Pankkien laskelmissa pienille ja aloitteleville yrityksille myönnetyt lainat ovat valikoiman riskialtteimpia tuotteita. Erään pankkialan asiantuntijan mukaan konttoriverkostoaan karsineet Nordea ja Danske Bank ovat vähentäneet myös yrityslainakantojaan.

”OP-Pohjolan osuus yrityslainoissa on vastaavasti kasvanut”, asiantuntija kertoo.

Sipulihihna jyllää

Kasurilanmäentien varrella sijaitsevan hallikompleksin käyttötarkoitus selviää hajuaistilla. Sen verran voimakas sipulin aromi ilmassa leijailee.

Siilinjärven ja Maaningan alueella noin 600 hehtaarin peltoalaa viljelevän Pekka Vehviläisen tiluksilla kasvatetaan 25–30 prosenttia suomalaisista sipuleista – ja perunaa päälle.

Vuosiliikevaihto liikkuu 5–6 miljoonan euron välissä.

”Kasvunvaraa on”, Vehviläinen kertoo kävellessään hallin poikki kohti sipulihakkelusta pussittavaa tuotantolinjaa.

Sipulinviljelyn sivutoimenaan vuonna 1978 aloittanut entinen atk-teknikko on aina uskonut tuotekehitykseen. Hintoja nostavaa jalostusta on tarvittu, koska sipulin hinta on laskenut tasaisesti 1980-luvulta lähtien.

Sipulipusseja suihkivan pakkauslinjan ja sen varrella heiluvien robottikäsien kaltaiset jalostusvälineet vaativat huomattavia investointeja.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme investoineet 10 miljoonaa euroa.”

Samalla liikevaihto on kasvanut kolmanneksella ja työntekijöiden määrä on tuplaantunut. Sipulitila työllistää nyt 35 ihmistä.

Kasvua horisontissa

Vehviläinen kiipeää betoniseinäisen hallin ylimpään kerrokseen. Rakennusjätteitä lojuu vielä nurkissa, mutta ensi syksyllä uuden toimiston on määrä olla käyttökunnossa.

Uusi rakennus on yli viiden miljoonan euron investointi. Tehdashallin robotiikka maksoi kolme miljoonaa.

”Tämän mittakaavan lainoja ei saa paikallisesta osuuspankista”, Vehviläinen sanoo.

Suurtilallisella on suurien pankkien vaatimia vakuuksia. Niitä vastaankaan ei kuitenkaan kuulemma tipu suotuisia lainaehtoja.

”Viiden miljoonan laina pitäisi maksaa kahdeksassa tai kymmenessä vuodessa. Näin siitäkin huolimatta, että nykyisellä rahan hinnalla velanhoitokyky on erittäin hyvä. Tanskalainen kilpailija maksaa vastaavan summan 30 vuodessa.”

Vehviläisen mukaan lainaehdot ovat tiukentuneet parin viime vuoden aikana.

”Pankissa kerrotaan, että lyhyiden laina-aikojen syyt ovat Finanssivalvonnan asettamat entistä tiukemmat tasevaatimukset. Kun katsoo ruotsalaisten vuosikymmenien asuntolainoja ja tanskalaisviljelijöiden investoinneilleen saamia pitkiä maksu-aikoja, suomalaispankkien tiukkuus ihmetyttää.”

Rahoitushuolet näkyvät myös vyötäröllä.

”Olen stressilihoja. Viimeisen parin kolmen vuoden aikana on tullut kymmenen kiloa lisää painoa.”

Kataisen markkinoimasta ESIR-potistakaan ei ole kuulemma lääkkeeksi.

”Kävin kyllä kyselemässä, mutta ei se lyhennä maksuaikoja.”

61-vuotiaan Vehviläisen huolenaiheena siintää jo sukupolvenvaihdos. Neljästä lapsesta kaksi on tilalla töissä. Sukupolvenvaihdoksen myötä luku voi kasvaa.

”Mutta ei ole mitään järkeä, että joutuisin perintöveron takia myymään tilan heille.”

Tilaa ei tarvitse jatkaa vain rakkaudesta viljelijän elämäntapaan.

”Meillä on nykyvehkeillä mahdollisuus lisätä liikevaihtoa kahdella miljoonalla eurolla. Sipulinkuorien jalostaminen rehuksi voi tuoda miljoonan lisää. Vaikka rahoituksen kanssa on ollut viimeisen pari vuotta tiukkaa, kokonaisnäkymä on tosi positiivinen.”

X