Elinkautisvankeja vapautetaan myös vastoin asiantuntijoiden suositusta, miksi ihmeessä?
Elinkautisvanki vapautettiin, vaikka Rikosseuraamuslaitos ei päätöstä puoltanut. Miksi päätökset olivat erilaisia?
Jotta elinkautisvanki voi vapautua, täytyy kriteereiden täyttyä.
Kun elinkautisvangin vapauttamista aletaan suunnitella, Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) asiantuntijoita kuullaan tarkkaan.
Elinkautisvangin on mahdollista päästä ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on ollut vankeudessä vähintään 12 vuotta. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä vastaava aika on 10 vuotta. Viime kädessä vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus. Lain mukaan Rikosseuraamuslaitokselta on kuitenkin kysyttävä kannanottoa vapautukseen.
Alku viikosta julkisuuteen nousi keskustelua herättänyt tapaus. Hovioikeus päätti vapauttaa 15-vuotiaan tytön murhasta elinkautista istuvan vangin, vaikka Rikosseuraamuslaitos vastusti vapautusta.
Kuinka usein käy niin, että vanki vapautetaan vastoin Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoiden tahtoa?
Poikkeustapauksia
Useimmiten hovioikeus luottaa Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoiden lausuntoihin.
”Lausunnoista poikkeava vapauttaminen ei ole yleistä. Näitä on vain muutamia tapauksia”, kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi Rikosseuraamuslaitokselta sanoo.
Esimerkiksi vuosilta 2007-2013 on kirjattu vain viisi tapausta, jossa vanki on vapautettu ilman, että Rikosseuraamuslaitos olisi puoltanut vapautusta.
Miksi hovioikeus kuitenkin toisinaan on eri mieltä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa? Tehdäänkö päätökset sekä hovioikeudessa että RISE:ssä varmasti samojen tietojen pohjalta?
”Kyllä arviot tehdään samoilla faktoilla ja 99 prosentissa tapauksia päädytään samaan tulokseen. Mutta eri ihmiset voivat toisinaan päätyä eri lopputulokseen”, lakimies Anne Kohvakka Rikosseuraamuslaitokselta toteaa.
Vapauttamispäätökset tehdään kokonaisharkinnan pohjalta. Laissa on määritelty tarkasteltavat tekijät, joita ovat muun muassa teon luonto, uusimisriski, väkivaltariski ja vankeusajan käyttäytyminen.
”Suoraan laissa tätä ei ole, mutta myös ihmisen historiaa arvioidaan. Onko teko ollut täysin poikkeuksellinen tai ainutkertoinen ihmisen elämässä?”, Kohvakka kertoo.
Koevapauteen
Vuonna 2006 voimaan tullut uusi laki siirsi elinkautisvankien vapauttamispäätökset hovioikeuksien tehtäväksi. Vuosina 2007–2013 hovioikeus vapautti 32 elinkautisvankia.
Rikosseuraamuslaitos suosittelee pitkäaikaisvangeille lähtökohtaisesti aina valvottua koevapautta. Sen aikana vapautetun on muun muassa pysyttävä kotona ilta yhdeksästä aamu kuuteen, jollei esimerkiksi työnteko tätä estä. Myös päihteettömyyttä vaaditaan.
Jos vanki koevapauden aikana rikkoo sääntöjä, voidaan koevapaus kokonaan keskeyttää.