Outo perinne: Espoon poliisi osallistuu kaupungin johdon järjestämiin illanviettoihin

Espoossa kaupungin johto on perinteisesti kylvettänyt ja juottanut paikallista poliisijohtoa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Espoon poliisijohto kävi onnittelemassa kaupungin johtoa vuonna 2008.

Espoossa kaupungin johto on perinteisesti kylvettänyt ja juottanut paikallista poliisijohtoa.
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Liikenteen humina tunkeutuu Lommilan teollisuusalueelle. Ränsistyneiden varastojen pihoilla ei näy liikettä. Mäen rinteessä, Vehon autokaupan naapurissa, on sorakasa, jonka viereen on dumpattu rivi kontteja. Tien yli on pingotettu banderolli, jossa lukee KATSASTUS.

Tästä näkymästä ei ikinä arvaisi, millainen intohimojen näyttämö Lommila on.

Viimeiset kymmenen vuotta tälle paikalle on suunniteltu Pohjoismaiden suurinta kauppakeskusta. Espoon keskustan liepeillä sijaitseva maa-alue on otollinen bisneksille, sillä se sijaitsee aivan Turuntien ja Kehä III:n risteyksessä.

Uutta asemakaavaa on väännetty pitkään, ja peli on ollut kovaa. Monet paikalliset asukkaat ja Uudenmaan ELY-keskus ovat vastustaneet suurhanketta, koska se voisi näivettää Espoon kaupungin keskustan.

Megaluokan työmaata odotellessa Lommilasta on tullut megaluokan hallintofarssi, jota näytellään nyt poliisihallitusta myöten.

Jopa Espoossa toimivan poliisin puolueettomuus on asetettu kyseenalaiseksi.

Seminaarilippu

Lommilan farssin yksi pääosan esittäjistä on Espoon kaupunginhallituksen toinen puheenjohtaja, valtuutettu Markku Sistonen (sd).

Hän joutui julkisuusmyllyyn 2015 Helsingin hallinto-oikeuden linjattua, että Sistonen oli ollut esteellinen osallistuessaan Lommilan kaavan käsittelyyn vuotta aiemmin.

Sistonen oli järjestänyt Espoon Barona Areenalla seminaareja, joiden lipputulot hän oli käyttänyt oman vaalityönsä rahoittamiseen. Yhden lipun hinta oli ollut 500 euroa.

Yksi seminaarilipun ostajista oli HOK-Elanto, jolla on Lommilassa isot intressit. Osuuskauppa on alueen suurmaanomistaja, joka havittelee paikalle supermarkettia.

HOK-Elanto osti Sistosen seminaarilippuja viitenä vuotena. Yleensä osuuskauppaa edusti seminaareissa kiinteistöjohtaja Jari Leivo. Myös toimitusjohtaja Matti Niemelle hankittiin monena vuonna henkilökohtainen seminaarilippu. Muilta kiireiltään Niemi ei kuitenkaan ehtinyt paikalle kuin kerran.

Hallinto-oikeus piti Markku Sistosen ja HOK-Elannon välejä liian läheisinä. Vaikutusvaltaisena sosiaalidemokraattina Sistonen pystyisi vaikuttamaan oman valtuustoryhmänsä kantaan, ja sitä kautta kaavahankkeen etenemiseen.

Vuonna 2015 Lommilan kaava kaatui hallinto-oikeudessa ja asia palautettiin Espoon valtuuston käsittelyyn. Valtuusto hyväksyi uuden kaavan saman vuoden syksyllä, tällä kertaa ilman Sistosta. Nyt Lommilan asemakaava on valituskierroksella.

Markku Sistosen osalta asia ei kuitenkaan jäänyt siihen.

Hänestä tehtiin tutkintapyyntö keskusrikospoliisille.

Poliisia pyydettiin selvittämään, syyllistyikö Markku Sistonen lahjuksen ottamiseen, ja HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi lahjuksen antamiseen. Perusteena oli hallinto-oikeuden päätös Sistosen esteellisyydestä.

Juhlamalja

Tutkintapyynnön allekirjoittaja Kurt Byman (ps & sit) on Espoon valtuuston kokenutta kalustoa. Hän on vaikuttanut paikallispolitiikassa 80-luvulta asti. Byman kuuluu niihin, jotka vastustivat Lommilan uutta kauppakeskusta. Hänen käsialaansa oli myös valitus, jonka pohjalta hallinto-oikeus katsoi Sistosen esteelliseksi.

Nyt Byman käy läpi poliisin tutkintapyyntöön liittyvät tapahtumat tähän asti: Joulukuussa 2015 hän toimitti pyynnön keskusrikospoliisille, joka luovutti jutun edelleen Länsi-Uudenmaan poliisille. Siellä kesti puoli vuotta, ennen kuin asia kirjattiin rikosilmoituksena järjestelmään.

Nyt aikaa on kulunut yli kymmenen kuukautta. Vieläkään poliisi ei ole päättänyt, onko korruptiojutussa syytä aloittaa varsinainen esitutkinta.

Byman käy silminnähden kuumana. Hänen mukaansa asialla on kiire.

”Sistosen ja Niemen mahdollinen korruptiorikos vanhenee vuodenvaihteessa.”

Itse asiassa Byman uskoo, että juuri se on poliisin tavoite.

”Länsi-Uudenmaan poliisi haluaa pysäyttää tämän jutun käsittelyn.”

Väite kuulostaa hurjalta. Miksi ihmeessä poliisi haluaisi peukaloida tutkintaa?

Byman kaivaa laukustaan valokuvan, jossa Espoon poliisijohto poseeraa skumppalasit käsissä Markku Sistosen isännöimillä juhlilla.

Kyseessä on Espoon 550-vuotisjuhlat, joita juhlittiin vuonna 2008. Paikallinen poliisijohto toi onnittelunsa Gumbölen kartanoon, jossa vastaanottoa isännöivät kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen (kok), hallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä (kok) sekä valtuuston silloinen puheenjohtaja Markku Sistonen, Espoon käädyt kaulassaan.

Tämä ei suinkaan ole ainoa kerta, kun juhlamaljoja on juotu.

Espoossa poliisin ja kaupunginjohdon välisillä illanvietoilla on pitkät perinteet.

Normaalit ruokajuomat

Vanha vieraskirja on nähnyt monet kekkerit. Sivuille kirjatut merkinnät huokuvat kesäfiilistä, josta Espoon Suvisaariston Lehtisaareen saapunut juhlaväki on saanut nauttia kaupungin vieraina.

Yksi merkintä pistää silmään.

Elokuussa 2000 kaupungin johto näkyy vetäytyneen yhdessä paikallisten poliisien kanssa saaristoon. Vieraskirjan mukaan kyse on ollut ”perinteisestä yhteisretkestä”. Viisiottelun lisäksi ohjelmassa on ollut ”saunomista, uintia, maukasta muonaa ja muuta piristystä.”

Kiitoskirjeen allekirjoituksista päätellen saunomassa on ollut 17 Espoon poliisilaitoksen edustajaa.

Tällainen perinne Espoossa on ollut ainakin 80-luvulta tähän päivään saakka. Espoon kaupungin johdolla on ollut tapana kutsua poliisit suunnilleen kerran vuodessa illanviettoon, jossa on saunottu, syöty ja juotu yhdessä.

Erään paikalla olleen henkilön mukaan juhlinta oli aiemmin niin rajua, että yksi poliisi oli vähällä hukkua nautittuaan isännän vieraanvaraisuudesta. Tapauksen jälkeen tarjoilua ryhdyttiin rajoittamaan.

Vuonna 2009 Espoo yhdisti voimansa lähikuntien kanssa. Uuden poliisilaitoksen nimeksi tuli Länsi-Uudenmaan poliisi. Organisaatio muuttui, mutta perinne jatkui – tosin hieman maltillisemmissa merkeissä.

Hylsy

Kun tutkintapyynnön jättämisestä oli kulunut kymmenen kuukautta, Kurt Byman kyllästyi odottamaan. Hän kirjoitti valtakunnansyyttäjälle kirjeen, jossa selvitti Espoon poliisin kestitsemiskulttuuria. Samalla Byman pyysi syyttäjänvirastoa määräämään esteettömän poliisilaitoksen tutkimaan Markku Sistosen korruptiojuttua.

Vastaus oli niukkasanainen.

Asia ei kuulu valtakunnansyyttäjänvirastolle, joten se on siirretty poliisihallitukseen.

Buffa ja viini

Marraskuussa 2015 Espoon kaupungin johto kutsui poliisin edustajat Bluesin jääkiekko-otteluun. Kaupungin kutsuvierasaitiossa syötiin muhkea buffet-illallinen ja nautittiin kahdeksan pulloa viiniä. Pöydän antimista oli nauttimassa kahdeksan Länsi-Uudenmaan poliisin edustajaa.

Perinteiseen kestitykseen osallistui poliisipäällystöä, mutta myös poliiseja, jotka toimivat käytännön kenttätehtävissä. Suomenojan satama, Mikkelän tulipalo, jossa kuoli viisi päihdehuollon asiakasta… Osa poliiseista oli ollut mukana ratkomassa juttuja, joissa Espoon kaupunki – myös sen johtavat virkamiehet – olivat osallisena.

Kaupungin kirjanpidon mukaan illanviettoon osallistui myös rikoskomisario, joka toimi samaan aikaan tutkinnanjohtajana tapauksessa, jossa Espoon kaupungilta oli kadonnut 10 000 tietokonetta.

Espoon puolesta kaupunkia edusti liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko, joka kommentoi tietokoneiden esitutkintaa virkansa puolesta julkisuudessa. Kutsuvierasaitiossa istuivat myös Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas ja palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen sekä tietysti kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, joka oli tilaisuuden isäntä.

Jukka Mäkelän mukaan perinteisen tapaamisen tarkoitus on edistää Espoon turvallisuusyhteistyötä. Kaupunki haluaa huolehtia siitä, että vastuuhenkilöiden henkilökohtaiset kontaktit ulottuvat ohi poliisijohtajan ja kaupunginjohtajan.

”Yksityiskohtaista tarkastelua näistä kutsutuista henkilöistä en ole tehnyt”, Mäkelä sanoo.

Nakkisämpylä

Rakenteellisesta korruptiosta on tehty viime vuosina monta tutkimusta. Niissä painotetaan paikallistason päätöksentekoa, joka on erityisen altis sidonnaisuuksille ja vaikutusyrityksille.

Vuonna 2014 konsulttiyritys EY kysyi liike-elämän ja hallinnon johtoportaan ammattilaisilta, mitä mieltä he olivat suomalaisesta korruptiosta. Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että rakennusalalla esiintyy korruptiota. Yli puolet oli sitä mieltä, että sitä esiintyy myös politiikassa.

Poliisin tietoon tulleiden virkarikosepäilyjen määrä on tuplaantunut 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa niitä kirjattiin vuosittain noin 500. Vuonna 2014 luku oli yli tuhat.

Ei poliisikaan ole immuuni houkutuksille. Tuoreen poliisibarometrin mukaan 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa.

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnion oikeudenkäyntiä lukuun ottamatta julkisuuteen päätyvät poliisikeissit ovat olleet harmittoman tuntuisia.

Viisi vuotta sitten nousi kohu 50 prosentin lounasalennuksista, joita poliisit olivat saaneet joillain huoltoasemilla.

Poliisihallitus jyrähti ja laati ohjeistuksen, jonka myötä puoli-ilmaisista nakkisämpylöistä oli luovuttava. Alennusta pidettiin ”poliisin toiminnan puolueettomuuteen tähtäävien tavoitteiden vastaisena”.

Halpa jää

Huhtikuussa 2015 Espoossa järjestettiin kaksipäiväinen Poliisien jääkiekon SM-turnaus. Pelejä järjestettiin Matinkylän jäähallissa, molempina päivinä seitsemän tuntia.

Jäävuorot tilattiin suoraan Espoon kaupungin liikuntapalvelulta, jossa varauksista vastaa liikuntapalvelupäällikkö Markku Sistonen.

Vuokra oli edullinen, 150 euroa päivä.

Jos samat pelivuorot olisi tilattu listahinnalla Matinkylän jäähallia pyörittävältä Espoon Kiekkoilun Tuki Ry:ltä, hinta olisi ollut 140 euroa tunti, siis yhteensä noin kaksituhatta euroa.

Halpa päiväjää sisälsi Espoon veronmaksajien tarjoaman tuen, joka myönnetään normaalisti kouluille ja päiväkodeille ja muille yhdistyksille.

Huhtikuun alussa koululaisten vuorot alkavat hiljentyä. Päivävuoroja oli sopivasti vapaana poliisien käyttöön.

Luottamus

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kuuntelee esimerkkejä Espoon poliisin ja kaupunginjohdon välisestä perinteisestä illanvietosta.

”Se, että joku asia on perinne, ei vielä tee siitä hyväksyttävää”, hän sanoo.

”Poliisitoiminta on yksi valtion herkimpiä ydinalueita. Virkamiestoiminnan asianmukaisuudelle ja tasapuolisuudelle asetetaan kaikkein korkeimmat kriteerit.”

Professorin mukaan on selvä, ettei poliisi toimi täysin irrallaan muusta yhteiskunnasta. Suhdetoimintaa siis saa olla.

”Mutta on hirveän tärkeää, että se on avointa ja kestää päivänvalon.”

Laki asettaa tiukat ehdot sille, millaista kestitystä virkamies voi ottaa vastaan. Kriteerit ovat sitä tiukemmat, mitä enemmän päätösvaltaa virkamiehellä on. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos kestitystä tarjoaa taho, joka on rikostutkinnan osapuoli.

Kyse on siitä, miltä poliisin toiminta näyttää ulospäin.

”Ei saa muodostua sellaista käsitystä, että Espoon kaupungin toimintaa arvioidaan eri tavoin kuin jonkun muun toimijan. Onko joku todellisuudessa vaikuttanut päätöksentekoon – sitä ei tarvitse edes osoittaa.”

2000-luvulla yrityselämä ja julkinen sektori käyvät läpi rajua murrosta. Poliisin on pystyttävä huolehtimaan luotettavuudestaan myös muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kansalaisten luottamus on lopulta poliisin tärkein työkalu.

”Luottamus poliisin toimintaan on niin iso resurssi Suomessa, että poliisin ei tulisi operoida lainkaan harmaalla alueella”, professori Kimmo Nuotio linjaa.

Palaveri

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella Markku Sistosen korruptioepäilyn tutkinnasta vastaa rikoskomisario Viola Ikonen.

”Jutun tutkinta on edennyt, mutta siitä ei ole mitään tiedotettavaa. Varmasti lähiaikoina”, hän vastaa.

Ikonen vaikuttaa yllättyneeltä kuullessaan, että poliisihallitus tutkii Espoon poliisin estyneisyyttä.

”Tutkinnanjohtajana hämmästelen, jos näin on. Aika paljon tulee juttuja, joissa tämmöisiä voisi miettiä. Voin mainita esimerkiksi loppuun saatetun jutun Espoon kaupungin tietokoneista.”

Espoon kaupunginjohto järjestää perinteisiä tapaamisia poliisin kanssa. Oletko osallistunut näihin illanviettoihin?

”Minä olen nyt kertonut esitutkinnasta.”

Montako kertaa olet osallistunut?

”Jos tähän asiaan on poliisihallitus sotkeentunut, niin mun toimivalta puhua tästä asiasta on loppu.”

Minulla on tässä vieraskirja, jossa on sinun nimesi. Olisin kysynyt…

”Minä olen jäävi. Mun täytyy mennä tohon palaveriin kiitos teille.”

Ella ja Frank

Länsi-Uudenmaan poliisin poliisipäällikkö Jari Liukku on lähettänyt yhteistyökumppaneille kirjeen, jossa hän kutsuu nauttimaan musiikista Ella & Frank Showhun.

”Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää meiltä jatkossa entistä tehokkaampaa ja ennakoivampaa yhteistyötä”, Liukku kirjoittaa.

Poliisin huoli alueen vetovoimaisuudesta kuulostaa oudolta. Yleensä tällainen ajattelu on tapana yhdistää poliitikoihin ja liikemiehiin.

Taustalla on suurempi trendi. Julkisen talouden leikkausten myötä poliisi hakee toimintaansa lisätehoja. Yksi tapa on tehostaa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

Kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa puhutaan ennaltaehkäisevistä yhteistyömalleista, jotka ovat riippuvaisia toimijoiden keskinäisestä luottamuksesta.

Joissain kaupungeissa on jo perustettu poliisikoordinaattorin virka. Käytännössä se tarkoittaa poliisia, joka toimii yhdyshenkilönä kaupungin ja poliisin välillä.

Myös Espoossa on oma poliisikoordinaattori, joka istuu neljä päivää viikossa kaupungin, yhden päivän poliisin organisaatiossa. Poliisien illanvietossa hän on mukana kaupungin edustajana.

Mieleen tulevat professori Nuotion sanat: ”Luottamus viranomaiseen ei ole ensisijaisesti toisten viranomaisten luottamusta, vaan luottamusta toiminnan tasapuolisuuteen.”

Luottamukselliset suhteet voivat aiheuttaa uusia sidonnaisuuksia, ehkä jopa rakenteellista korruptiota.

Esimerkiksi Ruotsissa toimii erillinen syyttäjäyksikkö korruptionvastaista toimintaa varten. Meillä Suomessa laki lähtee siitä, että virkamies vastaa oman toimintansa oikeellisuudesta. Valvonnassa lähiesimiehen rooli on keskeisessä asemassa.

Poliisihallituksen laillisuusvalvonta käy vuosittain poliisiyksiköt läpi erillisissä tarkastuksissa.

”Sidonnaisuusasiat eivät ole olleet meidän tarkastusten painopisteenä”, laillisuusvalvontayksikön poliisiylitarkastaja Janne Paavola vahvistaa.

Tällä hetkellä tarkastettaviin asioihin kuuluvat muun muassa salaiset pakkokeinot, poliisin hallussa pitämien ihmisten oikeusturva sekä monet muut asiat.

Mersu

Markku Sistonen murahtaa puhelimeen. Korruptiota koskeva tutkintapyyntö on hänelle vanha juttu. Kommenttia ei kuitenkaan heru.

”Poliisi on ohjeistanut minua, etten kommentoisi tätä korruptioepäilyä julkisuudessa.”

Ehkä Sistonen voi kommentoida toista asiaa, autokauppoja?

Viime huhtikuussa hän kävi poikansa kanssa ostamassa tälle auton. Samalla reissulla hän osti itselleen mustan Mersun.

”Hups, tuli myös itse tehtyä kaupat”, Sistonen postasi Facebook-sivulleen.

Molemmat autot ostettiin Vehon autokaupasta. Ei siitä samasta, joka sijaitsee Lommilan mäellä, vaan saman ketjun kaupasta Vantaalta.

Veho on Lommilassa merkittävä maanomistaja. Aikanaan, kun uusi kauppaketju nousee Lommilaan, Veho ansaitsee maakaupoilla sievoisen summan rahaa.

Paljonko Mersu maksoi, Markku Sistonen?

”Sitä voit kysyä Veholta. Se oli kaksi vuotta vanha käytetty auto. Sain hyvän hinnan vaihtoautosta, joten tein kaupat. Se oli puhdas heräteostos, en kertonut edes vaimolle.”

Bumerangi

Valtakunnansyyttäjän posti on kulkeutunut poliisihallituksen poliisitoimintayksikön poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan pöydälle. Hänen tehtävänsä on nyt selvittää, onko Länsi-Uudenmaan poliisi esteellinen tutkimaan Markku Sistosen korruptioepäilyä.

Esitutkintalain mukaan virkamies itse, tai tarvittaessa hänen esimiehensä, ratkaisee kysymyksen esteellisyydestä.

”Me tulemme saattamaan nämä esteellisyysväitteet Länsi-Uudenmaan Poliisilaitokselle ratkaistavaksi”, Lausmaa sanoo.

Kurt Bymanin selvityspyyntö palaa näin samojen poliisien käsiteltäväksi, joita kantelu alun perin koski.

Entä, jos myös esimies on osallistunut Espoon kaupungin kestityksiin?

”Jos esimies katsoo olevansa esteellinen, hän jäävää itsensä, ja asia siirtyy seuraavan portaan ratkaistavaksi”, Lausmaa vastaa.

”Mutta vielä ei ole otettu kantaa siihen, onko Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella ylipäätään menetelty virheellisesti”, hän muistuttaa.

Sellaisen kannan muodostamista joudutaan odottamaan, kunnes Länsi-Uudenmaan poliisilaitosta on kuultu, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Kurt Byman parahtaa kuullessaan, miten hänen valituksensa etenee byrokratian rattaissa.

”Yleensä maan turvallisuus ja luotettavuus arvioidaan siitä miten hyvin taksit ja poliisi toimii. Nyt meillä on sellainen tilanne, että poliisilla on näin läheiset suhteet Espoon johtoon. Mielestäni se ei anna hyvää kuvaa poliisin luotettavuudesta.”

HOK-Elanto myönsi, poliisi kielsi

HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemen ja espoolaisen valtuutetun Markku Sistosen (sd) lahjusjutun tutkinta sai yllä olevan Seuran jutun valmistumisen jälkeen yllättäen uutta vauhtia. Yli kymmenen kuukautta kestänyt käsittely ratkesi jo seuraavana päivänä.

Soitin maanantaina 24.10. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle (kok) ja pyysin kommenttia kaupungin johdon ja poliisin perinteisistä illanvietoista.

Jo samana iltana Mäkelä kertoi Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa Seuran juttuhankkeesta. Kaupunginjohtaja ilmoitti keskustelleensa asiasta myös Länsi-Uudenmaan poliisipäällikkö Jari Liukun kanssa.

Tiistaina 25.10. valmistui Länsi-Uudenmaan poliisin päätös, jonka on allekirjoittanut rikoskomisario Viola Ikonen. Päätöksessään Ikonen toteaa, että tutkintapyynnössä esitetty lahjusrikos on jo vanhentunut, joten asia ei voi olla esitutkinnan kohteena.

Päätös perustuu poliisin tekemään selvitykseen, jonka mukaan HOK-Elanto tai Matti Niemi eivät ole maksaneet Markku Sistosen seminaarilipuista vuoden 2010 jälkeen.

HOK-Elanto myönsi maksut

Poliisin hankkima tieto on ristiriidassa HOK-Elannon julkaiseman tiedotteen kanssa. Viime kesäkuussa yhtiö kertoi, että ”vuosina 2008—2014 HOK-Elantoa on näissä seminaareissa edustanut joko toimitusjohtaja tai kiinteistöjohtaja.”

Tiedotteesta saa käsityksen, että vuosina 2011 ja 2012 Sistosen järjestämiin seminaareihin osallistuttiin ja niistä myös maksettiin. Poikkeusvuosia oli vain kaksi. Vuonna 2013 HOK-Elannolta ei ollut lainkaan edustusta seminaarissa. Vuonna 2014 edustusta oli, mutta maksua ei maksettu.

”Saimme vuonna 2014 tietää, että seminaarimaksut ovatkin menneet Markku Sistosen henkilökohtaiseen vaalityöhön, mikä ei ole yrityksemme linjauksen mukaista”, toimitusjohtaja Matti Niemi sanoi osuuskaupan tiedotteessa.

Niemen mukaan HOK-Elanto koki tulleensa asiassa harhautetuiksi.

Seura pyysi Matti Niemeltä kommenttia liittyen lahjusepäilyyn. Niemi kieltäytyi vedoten siihen, että tutkinta on vielä kesken. Hän ”ei halunnut häiritä poliisin työtä” omilla kommenteillaan. Sen sijaan keskiviikkona 26.10. kommenttia asiaan tarjosi viestintätoimisto Tekir. Tekirin edustaja tähdensi, että poliisi ei katsonut tarpeelliseksi aloittaa asiassa esitutkintaa.

X