Fukushima neljä vuotta onnettomuuden jälkeen: uppiniskaisilla vanhoilla miehillä suurimmat säteilyarvot

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa tapahtui vetyräjähdyksiä, jotka rikkoivat ydinvoimalan suojarakennusta ja levittivät radioaktiivista laskeumaa lähialueelle. Kuva vuodelta 2013. © Tepco/AFP photo/LK
Japani käynnistelee jälleen ydinvoimaloitaan. Samaan aikaan Fukushimassa siivotaan neljän vuoden takaisen onnettomuuden jälkiä.

Munat kelpaavat syötäväksi.

Kaupan seinässä on lappu, joka kertoo että paikallisissa kananmunissa oleva radioaktiivisen cesiumin määrä on niin alhainen, että sitä ei voi mitata.

Japanilaisen pikkukaupungin majatalon yhteydessä on pieni kauppa, jossa myydään paikallista ruokaa, kuten vihanneksia ja juuri kananmunia.

Miharu sijaitsee noin 45 kilometriä länteen Fukushiman tuhoutuneesta ydinvoimalasta. Radioaktiivisuutta mitataan, jotta ihmisten pelot hälvenisivät.

”Pelkään että säteilyä on maassa. Onneksi viranomaiset puhdistavat maaperää. Se olisi liian vaivalloista tehdä itse”, kaupungissa kymmenen vuotta asunut Isao Abe sanoo.

Fukushiman alueella liikkuessa näkyy usein työporukoita, jotka kasaavat maata ja pakkaavat sitä mustiin jätesäkkeihin. Mitä lähempänä ydinvoimalaa on, niin sitä enemmän mustien jätesäkkien ryppäitä näkyy.

”Tuntemiani ihmisiä on muuttanut pois täältä. He sanovat etteivät aio muuttaa takaisin”, ostoksilla oleva maanviljelijä Masao Hoshi sanoo.

Zenbuddhalainen munkki Sokyu Genyulla on sama kokemus keskusteltuaan alueella olevien evakuoitujen ihmisten kanssa.

”Ihmiset eivät palaa entisille asuinpaikoilleen vaikka saisivat. Käytös ei perustu tieteellisen ajatteluun. Osa on esimerkiksi muuttanut Japanissa alueille, joissa normaali taustasäteily on suurempaa kuin täällä”, Genyu kertoo.

Ihminen saa jonkin verran säteilyä riippuen missä elää. Esimerkiksi Suomessa taustasäteily on korkeammalla kuin Japanissa ja maailmalla keskimäärin.

Pelko tappaa

Fukushimasta pohjoiseen sijaitsevan Soman keskussairaalan lääkäri, tohtori Sae Ochi tietää, että pelko voi myös tappaa. Etenkin vanhuksia.

”Säteilyn välttely on suurempi riski kuin mahdollinen säteily. Ei uskalleta mennä ulos, ei uskalleta syödä kalaa ja kasviksia. Se lisää luukadon mahdollisuutta. Luukadossa on suurempi kuolemanvaara kuin syövässä, jonka riskiä nykyiset säteilymäärät eivät edes nosta”, Ochi kertoo.

Metsien sienissä ja marjoissa on korkeampia cesium-määrät kuin ennen onnettomuutta, joten niiden syömistä ei suositella nuorille eikä raskaana oleville. Paikallisen myytävän ruuan säteilymäärät mitataan tarkasti.

”Fukushiman alueella jokaisen riisisäkin säteily mitataan. Se on yksi turvallisimmista ruuistamme.”

Ochi on reumalääkäri, joka juuri ennen maanjäristystä vuonna 2011 alkoi erikoistua kansanterveyteen Lontoossa. Maanjäristyksen jälkeen hän meni vapaaehtoiseksi Somaan ja lopulta päätyi sairaalan sisätautiyksikön johtajaksi.

Lapset turvassa

Fukushiman alueella ruuan ja ihmisten saamaa säteilyä on mitattu onnettomuudesta lähtien, jotta pelkoja saataisiin hälvennettyä. Erityisen huolissaan ovat olleet pienten lasten vanhemmat, ja sen vuoksi on vauvoja varten kehitetty oma säteilyn mittauslaite.

Ochin mukaan tuhansia vauvoja on mitattu, mutta yhdestäkään ei ole löytynyt mitattavia määriä radioaktiivista cesiumia. Aikuisväestössä noin prosentilla on havaittu kohonneita cesium-arvoja – tilastojen mukaan etupäässä vanhoilla miehillä.

Ochin puheesta saa kuvan, että cesiumit ovat koholla uppiniskaisilla vanhoilla miehillä, jotka syövät varoituksista huolimatta sieniä ja marjoja metsistä.

”Mitattavia tuloksia on saatu henkilöistä, jotka ovat syöneet tarkistamatonta ruokaa, kuten sieniä. Korkein luku löytyi 80-vuotiaalta mieheltä. Säteilymäärä ei kenelläkään kuitenkaan ylitä terveydelle vaarallista tasoa. Heille sienimetsässä käynti on todennäköisesti terveyttä lisäävä asia”, Ochi sanoo.

Räjähdys säteilytti

Neljä vuotta sitten Japanin itärannikolla tapahtunut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat lähes 16 000 ihmisen kuoleman sekä vakavimman ydinvoimalaonnettomuuden sitten Tshernobylin vuonna 1986.

Ydinvoimalaonnettomuudessa maanjäristys ja 15 metrinen aalto tuhosivat ydinvoimalan sähkönsaan- nin ja sitä kautta jäähdytyksen. Lopulta kolmen reaktorin ytimet sulivat osittain. Onnettomuuden edetessä tapahtui vetyräjähdyksiä, joiden seurauksena radioaktiivisuus lähialueilla nousi.

Radioaktiivista laskeumaa leijaili tuulen mukana luoteeseen, ja sieltä löytyy niin sanottuja kuumia pisteitä, joissa säteilyä on normaalia enemmän.

Fukushiman alueen radioaktiivisuutta tutkitaan taukoamatta. Miharu on erityisasemassa, sillä siellä mittaamisen aloitti heti onnettomuuden jälkeen paikallinen eläkkeelle jäänyt luonnontieteiden opettaja Yu Sakuma.

”Hän oli hankkinut geiger-mittarin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Laite oli 25 vuotta olohuoneessa hiljaa kunnes se 12. maaliskuuta 2011 hälytti. Herra Sakuma alkoi innokkaasti kerätä hyvin huolellisesti tietoa ylös”, kertoo ydinfyysikko Takeshi Koike, joka on tutkinut säteilyn määrää Miharussa.

Kun mittaaminen aloitettiin heti, on voitu mitata, miten säteilyn määrä on kehitynyt. Säteilyarvot laskivat onnettomuuden jälkeen nopeasti.

”Miharussa asuville ei kerry kymmenen seuraavan vuoden aikana merkittävää säteilyä, vaikka puhdistustöitä ei tehtäisi”, Koike sanoo.

Evakuointi epäonnistui

Onnettomuuden vakavuuden vuoksi alue evakuoitiin 20 kilometrin säteellä ydinvoimalasta. Sen lisäksi 20–30 kilometrin säteellä ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä. Suurin osa kynnelle kykenevistä muutti pois myös tältä alueelta.

Esimerkiksi Miharuun saapui heti onnettomuuden jälkeen 6 000 pakolaista. Kaupunki asutti heistä 2 000. Heistä noin tuhat asuu edelleen kaupungissa.

Lopulta 50 kilometrin säteellä Fukushiman ydinvoimalasta yli 300 000 ihmistä lähti evakkoon. Se loi oman ongelman, sillä alueelle jäi etupäässä vanhuksia ja sairaita eikä alueelle enää toimitettua ruokaa ja tarvikkeita.

Ochin esimies oli selvittänyt kuukausi katastrofin jälkeen, että muutama vanhus oli jäänyt koteihinsa, joissa he olivat kuolleet ilmeisesti janoon ja nälkään.

”He eivät saaneet tietoa mitä tehdä, heillä ei ollut autoja eikä kukaan auttanut heitä”, Ochi kertoo.

Helppoa ei ole muuttaneillakaan. Muuttaminen vieraaseen paikkaan, väliaikaismajoituksen ankeus ja tekemisen puute aiheuttavat terveysongelmia. Erityisesti miehet syrjäytyvät.

Katastrofin jälkeen on arvioitu, että Soman kaupungissa itsemurhien määrä nousi kymmenen prosenttia.

Sanomalehti Asahi Simbun vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan maanjäristyksen, tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuksien jälkiseurauksista kuolleiden määrä on ylittänyt Fukushiman alueella suoraan maanjäristyksessä kuolleiden määrän. Alueella kuoli katastrofissa 1 607 ihmistä.

Energiayhtiö Tepcon mukaan tällä hetkellä vajaat 100 000 ihmistä asuu evakossa. Heistä 24 400 tulee alueilta, joihin paluumuutto ei ole mahdollista vielä pitkään aikaan. Korvauksia Tepco on maksanut yhteensä 4,9 biljoonaa jeniä eli noin 36 miljardia euroa.

Itse ydinonnettomuus ei ole aiheuttanut yhtään kuolemantapausta, eikä Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan ole odotettavissa, että esimerkiksi säteilyn aiheuttamia syöpiä olisi alueen asukkailla aiempaa enemmän.

”Uskon, että syövän määrä nousee alueella muista syistä. Huonot elintavat aiheuttavat syöpää”, Ochi sanoo.

Vuosikymmenten urakka

Fukushiman ydinonnettomuus on jättänyt sitä hallinoivalla Tepco-yhtiölle vuosikymmenien puhdistustyön, joka on vasta alkuvaiheessa.

Vaikka säteily ei ole korkeaa lähialueilla, on se tuhoutuneiden reaktoreiden läheisyydessä tappavaa. Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia mennä tutkimaan tai korjaamaan ytimen sulamisesta ja vetyräjähdyksistä kärsineitä reaktoreita.

Paikan päälle on lähetetty robotteja, mutta niidenkin elektroniikka kestää korkeaa säteilyä kahdesta kolmeen päivään.

Iso ongelma on reaktoreihin valuva pohjavesi, joka saastuu. Sitä kertyy päivässä 300 tonnia. Vesi puhdistetaan, mutta sitä ei saa laskea mereen. Tämän vuoksi ydinvoimalan alueelle nousee koko ajan uusia 1 000 tonnin vesisäiliöitä.

Puhdistuksessa käytetään Fortumin kehittämää Nures-järjestelmää. Sen kehittäjä Esko Tusa palkittiin keväällä Suomalaisen insinöörityönpalkinnolla.

X