Hallinto-oikeus ratkaisi: THL ei saa salata Suomessa syntyneiden silvottujen äitien määrää
Vuonna 2017 Suomessa synnytti 118 naista, joiden sukuelimet oli silvottu. THL salasi tietosuojaan vedoten sen, kuinka moni heistä oli syntynyt Suomessa. Seura vei asian oikeuteen ja sai tiedon. Tarkistuksen jälkeen täällä syntyneitä ympärileikattuja äitejä ei löytynyt yhtäkään.
Seura selvitti keväällä 2019 sitä, onko Suomessa havaittu täällä asuneiden tyttöjen sukuelimien silpomisia. Tällaisesta löytyi useampia viitteitä, muun muassa Kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra kertoi osallistuneensa uransa aikana muutamaan Suomessa syntyneen ympärileikatun naisen synnytykseen.
Tyttöjen ympärileikkaus eli sukuelinten silpominen on etenkin tietyissä Afrikan maissa käytetty perinne, joka on naiselle monin tavoin haitallinen. Suomessa se katsotaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Teko on rangaistava myös siinä tapauksessa, että täällä vakituisesti asuva tyttö silvotaan ulkomaanmatkalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että Suomessa asuu noin 10 000 ympärileikattua naista. Valtaosa olisi leikattu ennen tänne muuttoa. Saman arvion mukaan leikkauksen uhan piirissä voi olla noin 600-3 000 tyttöä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin ympärileikkausta yhä toteuttavista maista.
Ympärileikkaus on arka aihe ja sen uhriksi joutuneet eivät hevin suostu puhumaan aiheesta, edes nimettöminä.
Viittä pienempi luku
Päätimme selvittää, näkyykö tilastoissa merkkejä laittomista ympärileikkauksista. Toissa vuoden lopulla THL nimittäin julkaisi ensimmäiset – joskin puutteelliset – tiedot Suomessa synnyttäneistä ympärileikatuista naisista. Sen mukaan heitä oli yhteensä 118 vuonna 2017.
Enemmistö näistä naisista lienee silvottu 2000-luvun alussa, jolloin he olivat pieniä tyttöjä.
Koska tilastossa on tietoja synnyttäjien syntymämaista, sen kautta voi saada viitteitä siitä, miten yleistä tapa oli Suomessa vuosituhannen alussa. Tai ainakin siitä, missä määrin tällaisia tapauksia on viranomaisten tiedossa.
Pyysimme THL:ää kertomaan, kuinka moni vuonna 2017 synnyttänyt ympärileikattu äiti oli syntynyt täällä.
Tietoa ei annettu. THL kieltäytyi todeten, että ”Suomessa syntyneitä ympärileikattuja synnyttäjiä oli niin vähän”.
THL ilmoitti, ettei se luovuta tietoja niiden synnyttäjien syntymämaista, joiden edustajia oli aineistossa alle viisi. Yksilöiden tietosuoja vaarantuisi, ja mahdolliset kirjausvirheet horjuttavat herkästi pienten lukujen oikeellisuutta, kuului tarkempi perustelu.
Vastauksessa ei eritelty sitä, kuinka Suomessa syntyneiden lukumäärätiedon antaminen vaarantaisi yksittäisen synnyttäjän tietosuojaa.
Yhteiskunnallisesti merkittävä tieto
Seura valitti ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Perusteena oli se, että pelkkä lukumäärätieto – oli se sitten yksi, kaksi, kolme tai neljä – ei johda yksittäisten henkilöiden tunnistamiseen, sillä vuoden aikana Suomessa synnyttää kymmeniätuhansia naisia.
Tietosuoja ei vaarantuisi myöskään siksi, että sellaisia täällä syntyneitä synnytysikäisiä naisia, joiden taustamaissa ympärileikkaus on yleinen, on varovaisestikin arvioiden useita satoja.
Vetosimme siihen, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä tieto, joka voi vaikuttaa siihen, kuinka pienten tyttöjen oikeutta koskemattomuuteen suojellaan vastaisuudessa Suomessa.
THL toimitti oikeudelle lausunnon, jonka mukaan matala lukumäärätieto, esimerkiksi yksi, voi johtaa henkilön tunnistamiseen, jos sen yhdistää muihin tietoihin.
Lausunnossa nostettiin esimerkiksi mahdollisesta välillisestä tunnistamisesta Suomen syöpärekisterin taannoinen tilasto yhdessä kunnassa asuneista keuhkosyöpään sairastuneista naisista. Tapausmäärät olivat vaihdelleet eri vuosina yhdestä kuuteen, ja tilastoja vertailemalla oli pääteltävissä useita samaa henkilöä koskevia tietotyyppejä. Tietosuojavaltuutettu oli tehnyt tästä tapauksesta selvityspyynnön THL:lle vuonna 2013.
Sitä THL ei kuitenkaan kertonut, miten valtakunnallisen ympärileikkausluvun julkistaminen voisi johtaa yhden tai useamman henkilön välilliseen tunnistamiseen.
THL perusteli tiedon panttaamista myös sillä, että luvut olivat tietopyynnön aikaan tarkistamattomia ja mahdollisesti virheellistä.
Virheitä kolmessa sairaanhoitopiirissä
Viime helmikuussa Hallinto-oikeus ratkaisi asian Seuran eduksi. Sen mukaan pyydetystä tilastotiedosta ilmenee ainoastaan tilastoitujen tapausten lukumäärä, ei muita henkilöön liittyviä tai häntä yksilöiviä tai muitakaan tunnistetietoja.
”Tämä ainoastaan vuosittaista lukumäärää koskeva ja riittävän suureen ihmisjoukkoon kohdistuva tilastotieto ei ole välittömästi eikä välillisesti kohdennettavissa kehenkään yksittäiseen henkilöön”, oikeus perusteli.
THL toimitti Seuran pyytämät tiedot maaliskuun alussa. Mukana olivat vuoden 2017 lukujen lisäksi myös vuoden 2018 tiedot. Näinä kahtena vuonna oli kolmessa eri sairaanhoitopiirissä rekisteröity yhteensä kahdeksan Suomessa syntynyttä ympärileikattua synnyttäjää.
Kun THL tarkisti tietojen paikkansapitävyyden sairaanhoitopiireistä, ilmeni kuitenkin, että jokaisessa kolmessa piirissä oli tehty virhemerkintöjä. Nämä kahdeksan Suomessa syntynyttä äitiä oli kaikki merkitty aiheettomasti ympärileikatuiksi.
”Virheet johtuivat osittain syntyneiden lasten rekisterin uudesta tietosisällöstä ja osittain sairaaloiden omien tietojärjestelmien monimutkaisuudesta”, tutkimusprofessori Mika Gissler kertoi Seuralle.
Koko Uudenmaan luvut puuttuvat Apotti-viivästysten takia
Viranomaisten tiedossa ei siis ole ainuttakaan Suomessa syntynyttä, vuosina 2017 ja 2018 synnyttänyttä silvottua äitiä.
THL:n tilastot ovat kuitenkin vajavaisia, sillä niistä puuttuvat Uudenmaan luvut. Alueella asuu riskiryhmään kuuluvia synnytysikäisiä naisia jopa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa yhteensä.
Puute johtuu siitä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei ole kyennyt toimittamaan THL:lle tietoja ympärileikatuista synnyttäjistä Apotti-tietojärjestelmän käyttöönoton viivästymisen vuoksi.
On myös mahdollista, että muiden sairaanhoitopiirien kaikki ympärileikkaukset eivät ole päätyneet rekisteriin. Merkintä on voinut jäädä tekemättä esimerkiksi siksi, että leikkauksen jäljet voivat olla varsin huomaamattomia, eikä äiti välttämättä kerro asiasta neuvolassa.