Seura selvitti: Israelin armeija ei katso sukupuolta – Sopisiko malli Suomeenkin: kaikki asepalvelukseen ja naiset kenraaleiksi?

Suomessa pohditaan, pitäisikö sotaväkeen ottaa lisää naisia. Israelin näkökulmasta kysymys on outo – heillä asevoimissa on aina ollut muitakin kuin miehiä, ja sukupuoltaan saa nykyään jopa korjata inttiaikana valtion laskuun. Voisiko tästä ottaa mallia meillekin?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Israel avasi vuoden 2000 lakiuudistuksessa naisille kaikki asevoimien taistelutehtävät. Sen jälkeen ensimmäinen naispuolinen hävittäjälentäjä valmistui 2001, ja merivoimat antoi ensimmäisen sota-aluksen päällikkyyden kapteeninaiselle 2014.

Suomessa pohditaan, pitäisikö sotaväkeen ottaa lisää naisia. Israelin näkökulmasta kysymys on outo – heillä asevoimissa on aina ollut muitakin kuin miehiä, ja sukupuoltaan saa nykyään jopa korjata inttiaikana valtion laskuun. Voisiko tästä ottaa mallia meillekin?
(Päivitetty: )
Teksti: Miina Leppänen

Meillä naiset pääsevät edelleenkin, vuonna 2021, osallistumaan aseelliseen maanpuolustukseen vain jos menevät vapaaehtoisina armeijaan.

Israelilaisista tämä voi tuntua eriskummalliselta ja rajoittavalta: heillä yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus on koskenut kaikkia kansalaisia yli 70 vuotta, valtion ja puolustusvoimien perustamisesta eli vuodesta 1948 alkaen.

Israelin armeija on poikkeuksellinen, sillä länsimaista se on ensimmäinen, jossa myös naiset ovat automaattisesti asevelvollisia. Myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sekä ihmiset, jotka eivät koe itseään mieheksi tai naiseksi, käyvät armeijan ilman suurempia ihmettelyitä.

Ajattelutapa juontaa juurensa Israelin itsenäistymistaisteluun 1940-luvun lopulla. Kibbutseja, kyliä ja kaupunginosia suojelevissa asukkaiden omissa paikallisjoukoissa ei voitu eritellä, kuka kantaa asetta ja kuka tekee muuta.

Kaikki joutuivat osallistumaan aseelliseen puolustautumiseen taitojensa mukaan. Hyvä ampuja sai parhaan kiväärin, olipa hän mitä sukupuolta tahansa.

Pienen maan välttämättömyys

Luvatun maan kansanarmeija on melko poikkeuksellinen maailmanhistoriassa, sillä kaikkialla naisia ei ole kelpuutettu armeijaan vieläkään.

”Israel on pieni, 8,8 miljoonan ihmisen maa, joten sekä naisten että miesten asepalvelukseen on ollut käytännöllinen tarve”, sanoo Israelin Suomen suurlähettiläs, rouva Hagit Ben-Yaakov.

Hän on itsekin palvellut intissä pitemmän kaavan mukaan, kaksi ja puoli vuotta. Upseerikurssilla Ben-Yaakov oli ainoa nainen 20 hengen ryhmässään.

Nykyään naisten ja miesten sotilaskoulutukset eivät lähtökohtaisesti enää eroa toisistaan.

”Joissakin tapauksissa kuitenkin otetaan huomioon miesten ja naisten väliset fyysiset erot. Esimerkiksi naisilla on erilainen painoraja taakalle, jota he saavat kuljettaa”, Hagit Ben-Yaakov sanoo.

Israelin näkökulmasta on erikoista, että Suomessa naiset ovat päässeet vapaaehtoisina asepalvelukseen vasta vuodesta 1995 asti. Parlamentaarinen komitea suosittaa nyt, että vastedes kutsunnoista tulisi naisille pakollisia täälläkin. © MvPhotos

Israelin näkökulmasta on erikoista, että Suomessa naiset ovat päässeet vapaaehtoisina asepalvelukseen vasta vuodesta 1995 asti. Parlamentaarinen komitea suosittaa nyt, että vastedes kutsunnoista tulisi naisille pakollisia täälläkin. © MvPhotos

Naisten ja miesten sotatyöt

Aiemmin oli toisin. Vaikka Israelissa puhutaan “kansanarmeijasta”, se ei silti alkuaan ollut ihan tarkkaan ottaen täysin tasa-arvoinen.

Kun puolustusvoimien toiminta 1950-luvulla ammattimaistui, naisjoukko-osastojen sotilasurat vakiintuivat erilaisiksi.

Asekoulutusta annettiin kaikille, mutta naiset koulutettiin naisjoukko-osastoissa siviilimäisempiin tehtäviin: huoltoon, lääkintään, lennonjohtajiksi, radisteiksi ja esikuntienkin sihteereiksi.

Virallisen kannan mukaan Israelin armeija pelkäsi, että ensilinjan taistelutehtävissä sotavangeiksi joutuvat naiset joutuisivat kokemaan raakuuksia vastustajalta.

Naissotilaita päätyi silti taisteluihin 1960- ja 1970-luvun sodissa, eivätkä he osoittautuneet mitenkään kehnommiksi sotijoiksi kuin miehet.

Vasta vuonna 1996 tehtäväjaottelu alkoi purkautua, mutta siihenkin tarvittiin oikeuden päätös.

Kun kokenut harrastajapilotti Alice Miller ei saanut hakeutua ilmavoimien taistelulentäjäkurssille sukupuolensa takia, hän vetosi Israelin korkeampaan oikeuteen ja sai kumottua vuosikymmeniä voimassa olleet osanottajarajoitukset.

Jo vuonna 1951 ilmavoimien pilottikurssilta oli valmistunut ensimmäinen nainen, Yael Rom, mutta 1970-luvulla ilmavoimat pani kokonaan stopin naislentäjille.

Vuonna 2000 Israel muutti asevelvollisuuslakejaan.

”Sen jälkeen naiset alkoivat palvella eri tehtävissä kuten taistelusotilaina, lentäjinä ja myös merivoimissa”, Hagit Ben-Yaakov sanoo.

Vuonna 2007 puolustusvoimat julisti hakevansa ”oikean henkilön oikeaan paikkaan”, eikä mitään taistelutehtävää saa automaattisesti rajata pois miltään sukupuolelta.

Naisten osuus varusmiessotilaista on 40 prosenttia ja 25 prosenttia upseerikunnasta. Tätä nykyä Israelin armeija työllistää noin 10 000 naista.

Ensimmäinen naispuolinen kenraalikunnan jäsen, prikaatinkenraali Amira Dotan nimitettiin tehtäväänsä 1986. Korkeimmalle on edennyt Orna Barbivai, josta tuli puolustusvoimien kenraalimajuri 2011.

Yli puolet ikäluokkansa israelilaisnaisista käy intin. Suomessa joka saapumiserän alokkaista 1–2 prosenttia on naisia. © MvPhotos

Yli puolet ikäluokkansa israelilaisnaisista käy intin. Suomessa joka saapumiserän alokkaista 1–2 prosenttia on naisia. © MvPhotos

Kieltäytyä saa vakaumus- ja perhesyistä

Kaikki israelilaisetkaan eivät kuitenkaan halua mennä asepalvelukseen joko uskonnollisista tai aatteellisista syistä.

Yhä jatkuva Länsirannan ja Gazan konflikti jakaa paljon mielipiteitä, eikä osa nuorista israelilaista halua osallistua sortotoimiksi mieltämiinsä palestiinalaisalueiden saartoihin tai yksipuoliseen, laittomien siirtokuntien väkivaltaiseen tukemiseen. Reserviläisillä on myös voimakkaasti maansa politiikkaa vastustavia järjestöjä ja ihmisoikeusryhmiä.

Silti edelleenkin armeijan käy noin 75 prosenttia miehistä ja naisista 58 prosenttia.

Naisille kieltäytymissyiksi hyväksytään omantunnonasioiden lisäksi myös perhe eli avioliitto, raskaus ja vanhemmuus.

Palveluksen kesto ei edelleenkään ole sama. Miesten intti kestää lyhyimmilläänkin kaksi ja puoli vuotta, naiset selviävät kahdella vuodella, elleivät lähde erikois- tai johtamiskoulutukseen.

Miesten käytösriski on myytti

Suomessakin naisten asepalveluksen vastustajat ovat usein vedonneet uskomukseen, että taistelutilanteissa naiset olisivat riski miehille.

On väitetty, että Israelin armeija havaitsi miesten pyrkivät yhteenotoissa suojelemaan naisalaisiaan tai tekemään joukon kannalta huonompia päätöksiä, jos näkevät naisen haavoittuvan.

Tämän Hagit Ben-Yaakov kiistää jyrkästi.

”Tämä ei pidä paikkaansa, ja se on loukkaus sekä miehiä että naisia kohtaan. Naisten läsnäolo näkyy armeijassa samalla tavalla kuin naisten läsnäolo muillakin aloilla.”

Ben-Yaakovin mielestä naisten työskentelystä armeijassa on seurannut paljon hyvää.

”Se on tehnyt puolustusvoimista paremman ja älykkäämmän. Eri sukupuolten läsnäolo antaa erilaisia näkökulmia, kun tarkastelemme ja analysoimme tilanteita. Se rikastuttaa sotilaallista ympäristöä ja päätöksentekoprosesseja.”

Sama on nähty liike-elämässä: kaikkia sukupuolia riveihinsä palkkaava yritys saa todennäköisesti paremman ja osaavamman työntekijäkunnan kuin liian yksipuoliset yhteisöt.

Transnaiset -ja miehet voivat suorittaa asepalveluksen haluamansa sukupuolen mukaan.

Asevoimissa onkin tällä hetkellä naisia hävittäjälentäjinä sekä kenraaleina.

Lue myös: Pakolliset kutsunnat kaikille – Halutaanko naiset nyt aseisiin oikeasti vai leikisti?

Sotilaiden osallistuminen Pride-marsseille on iso osa Israelin propagandatyötä. Sillä tietoisesti ärsytetään Israelia vastustavia palestiinalaisia ja arabimaita, joissa sateenkaariaatteita ei suvaita. © MvPhotos

Sotilaiden osallistuminen Pride-marsseille on iso osa Israelin propagandatyötä. Sillä tietoisesti ärsytetään Israelia vastustavia palestiinalaisia ja arabimaita, joissa sateenkaariaatteita ei suvaita. © MvPhotos

X