Jopa raiskaaja-kuristaja selvisi ehdollisella – Näin lempeästi Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsee lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Jyväskylässä annettiin lapsia törkeästi hyväksikäyttäneille kolme hyvin erikoista tuomiota vuonna 2017.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Otteita syyttäjän rangaistusvaatimuksista, jotka johtivat Keski-Suomen käräjäoikeuden antamaan raiskaaja-kuristajalle ehdollisen tuomion.

Jyväskylässä annettiin lapsia törkeästi hyväksikäyttäneille kolme hyvin erikoista tuomiota vuonna 2017.
Teksti:
Jukka Heinonen

Seuran juttu törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annetuista tuomioista paljasti, että ne eivät läheskään aina toimi lainkuuliaisuuteen kannustavana pelotteena.

Törkeistä teoista annetuista tuomioista peräti 40 prosenttia oli ehdollisia 2016. Näissä tapauksissa syyllisen ainoaksi rangaistusseuraamukseksi jäi yhdyskuntapalvelu, jos sekään.

Tilastojen lisäksi Seura tutki viime vuoden jälkipuoliskolla määrätttyjä tuomioita. Niistä hätkähdyttävimmän antoi Keski-Suomen käräjäoikeus heinäkuussa 2017.

Sijaisisä käytti hyväksi 8-vuotiasta – vältti vankilan

Sijaisisä ryhtyi nuolemaan väkisin sijaistyttärensä alapäätä, kun tämä oli 8-vuotias. Sama toistui useasti lähes kahden vuoden ajan. Myös sijaisän alaikäinen poika käytti tyttöä hyväksi pitkään ja toistuvasti.

Tuomitut eivät joutuneet vankilaan, vaan Keski-Suomen käräjäoikeus antoi molemmille ehdollisen rangaistuksen.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia. Isä ja poika kiistivät syyllistyneensä rikoksiin ja valittivat hovioikeuteen. Myös syyttäjä oli ratkaisuun tyytymätön.

Selvitystä tehtäessä vastaan tuli myös toinen kysymyksiä herättävä Jyväskylässä annettu tuomio. Ratkaisu on kesäkuulta 2017 eli se ei sisältynyt Seuran jutun aineistoon, mutta ansaitsee tulla käsitellyksi erikoislaatuisuutensa vuoksi.

Kyseinen oikeustapaus esitellään tässä jutussa varsin seikkaperäisesti, jotta lukija voi itse muodostaa käsityksen siitä, oliko teoista annettu rangaistus oikea.

Seksuaalista hyväksykäyttöä tapahtuu liian paljon.

© iStock

Entinen tyttöystävä pelkäsi kuolevansa

18-vuotias mies oli seurustellut tyttöystävänsä kanssa toista vuotta, kun suhdetta alkoi varjostaa miehen alkoholinkäyttö.

Eräänä päivänä pariskunnalle tuli riitaa. Mies hyökkäsi tyttöystävänsä kimppuun, alkoi kuristaa tätä ja hakkasi tämän päätä lattiaan. Välillä kuristamisessa oli taukoja. Tyttöystävän mukaan tilanne kesti noin kymmenen minuuttia, miehen mukaan vähemmän aikaa.

Myöhemmin mies pahoinpiteli tyttöystäväänsä niin, että tämän nilkkaa aristi ainakin kaksi viikkoa.

Suhde oli jo hiipunut, kun asianomistaja päätti vielä mennä selvittelemään asioita miehen asunnolle. Siellä syttyi riita.

Kohta mies istui lattialla makaavan entisen tyttöystävänsä päällä, kuristi ja hakkasi tämän päätä lattiaan. Entinen tyttöystävä uskoi kuolevansa. Lopulta hänen onnistui kuitenkin päästä ulos asunnosta.

Suojaamatonta seksiä päihtyneen 14-vuotiaan kanssa

Jonkin verran aikaisemmin mies oli tutustunut Facebookissa 14-vuotiaaseen tyttöön, joka asui perhekodissa.

Eräänä päivänä tyttö karkasi miehen kotiseudulle ja kysyi yöpaikkaa. Miehen asuntoon saapui humalainen tyttö, joka kertoi ikänsä. Pian sen jälkeen he harrastivat suojaamatonta seksiä.

Miehen ja tytön sukupuolielämä jatkui, ja vähitellen heidän suhteensa vakiintui seurusteluksi. Perhekotikin salli tytön vierailla miehen luona.

Sitten mies alkoi tarjota tytölle alkoholia ja kannabista. Vierailut kiellettiin, minkä jälkeen tyttö alkoi karkailla miehen luo.

Ensin kuristi, seuraavana päivänä raiskasi

Kun ensi tapaamisesta oli kulunut puoli vuotta, koitti päivä, jolloin mies hermostui pahasti tyttöön.

Mies kuristi tyttöä ja heitti tämän pää edellä lattialle. Paikalle saapuivat poliisit. He veivät miehen putkaan ja jättivät tytön asunnolle tämän äidin luvalla.

Seuraavana päivänä mies pääsi putkasta. Raiskaus tapahtui sen päivän iltana.

Ensin mies käski tytön polvilleen. Sen jälkeen hän työntyi tytön yllätykseksi tämän peräaukkoon, vaikka tyttö oli aiemmin sanonut, ettei koskaan suostuisi anaaliyhdyntään.

Tyttö pyysi useita kertoja miestä lopettamaan, ilman tulosta. Hän ei kyennyt lähtemään tilanteesta, sillä hän pelkäsi miestä.

Kun kaikki oli ohi, tyttö ei pystynyt seisomaan kivultaan. Suihkussa hänestä valui verta.

Mies oli tuolloin 19-vuotias, tyttö 15-vuotias.

Tuomiot lapsen törkeästä hyväksikäytöstä eivät ole riittäviä.

© iStock

Kuristi myös mummon piharakennuksessa

Kaikesta huolimatta tyttö tunsi, ettei hänellä ollut elämässään ketään muuta ihmistä. Pari viikkoa raiskauksen jälkeen hän kävi vielä tapaamassa miestä, joka oli vierailulla mummonsa luona.

Kun tyttö saapui paikalle, isoäiti oli poissa. Mies kaatoi tytön mummonsa piharakennuksessa, potki ja kuristi.

Tytön mukaan hän otti puhelimen käteensä, mutta mies nappasi sen, heitti lattialle ja jatkoi kuristamista.

Viimein tyttö pääsi linkkaamaan ulos rakennuksesta. Sen pihalle oli tullut naapureita, jotka olivat huolestuneet metelistä.

Samoihin aikoihin mies syyllistyi vielä kolmannenkin naispuolisen henkilön kuristamiseen. Hän istui uhrinsa päällä hajareisin, puristi toisella kädellä kaulasta ja löi toisella kasvoihin.

Tuomion pituuden lähtökohdaksi raiskaus

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi miehen yhteensä kuudesta eri rikoksesta. Se osa tuomiosta, jossa määritellään rangaistuksen kovuus, on erikoista luettavaa.

Oikeus otti rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi 15-vuotiaan raiskaamisen, josta se piti ”oikeudenmukaisena ja kohtuullisena rangaistuksena” vuoden ja viiden kuukauden vankeutta.

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuli viisi kuukautta lisää. Sukupuoliyhteyksiä 14-15-vuotiaan kanssa oli ollut kymmeniä, mutta eniten vaakakupissa painoivat niistä ensimmäinen ja viimeinen. Ensimmäisellä kerralla mies oli hyödyntänyt karkumatkalla olleen ja päihtyneen 14-vuotiaan itsestään riippuvaista asemaa, viimeisellä kerralla hän pakotti tytön sukupuoliyhteyteen.

Oikeus katsoi 14-15-vuotiaalle tehdyt teot siis yhteensä vuoden ja kymmenen kuukauden mittaisen vankeustuomion arvoisiksi.

Lopullisen rangaistuksen kannalta ratkaisevaan osaan nousivat pahoinpitelyt, joiden kolme uhria olivat teini-ikäisiä. Heistä jokaista mies oli muun väkivallan lisäksi kuristanut vähintään kerran.

Jos nämä pahoinpitelyt olisi katsottu yhteensä vähintään kolmen kuukauden arvoisiksi teoiksi, mies olisi joutunut väistämättä vankilaan, sillä yli kahden vuoden tuomio on lain mukaan pakko määrätä ehdottomana.

Kaksi kuukautta oli oikeuden arvio näistä teoista. Koko tuomion kestoksi muodostui tasan kaksi vuotta.

Ehdotonta vai ehdollista?

Tätä seurasi pohdinta siitä, tuliko rangaistus antaa ehdottomana vai ehdollisena.

Paikoitellen tuomion perustelujen ymmärtäminen edellyttää korkeaa oppineisuutta: ”Ehdollista vankeutta puoltaa erityisesti rikoksista kulunut vastaajan olosuhteisiin nähden pitkä aika, vaikka se ei sinällään olekaan ollut rangaistusta lieventävällä tavalla pitkä”.

Tuomio määrättiin ehdollisena.

Ehdollisuutta perusteltiin erityisesti sillä, että tuomittu oli teot tehdessään nuori ja vailla rikostaustaa, minkä lisäksi ”hänen elämässään on menossa muutosvaihe perheellistymisen myötä”.

Kukaan ei valittanut tuomiosta, joten se jäi lainvoimaiseksi.

X