”Sehän on konna!” – Kapellimestari Valeri Gergijev vaikutti Etelä-Savossakin – Kremlin äänitorven huima urakiito päättyi Putinin rautaesirippuun
Mariinski-teatterin kapellimestari Valeri Gergijev lumosi maailman ja Suomen taiteellaan. Harva halusi puuttua hänen Putin-sympatioihinsa tai epäiltyyn korruptioon.
Ympäri maailmaa juhlittuna kapellimestarina liikkunut Valeri Gergijev on joutunut jättämään kansainväliset areenat. Mariinski-teatterin johtajana hän sukkuloi enää Venäjällä kaupungista toiseen. © Ullsteinbild/Getty Images
”Sehän on konna!”
Savonlinnan oopperajuhlien entinen johtaja Paavo Suokko luonnehtii spontaanisti maailmankuulua kapellimestaria ja Pietarin Mariinski-teatterin pääjohtajaa Valeri Gergijeviä, 69.
Suokon luonnehdinta poikkeaa totutusta.
Gergijevillä oli hyvin tiivis suhde länteen ja Suomessa etenkin Mikkeliin, missä hän oli musiikkijuhlien taiteellinen johtaja ja keulakuva. Gergijev esiintyi myös Savonlinnassa.
Mutta erityisen tiivis suhde Gergijevillä on demokratiaa halveksivaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, jonka lojaali ystävä kapellimestari on ollut vuosikymmenet.
Silti Gergijeviä lähes palvottiin lännessä.
Vasta kun Gergijev jätti tuomitsematta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa, hänestä tuli hylkiö.
Vaikea yhteistyökumppani
Paavo Suokko tutustui Gergijeviin, kun Mariinski-teatteri esiintyi Savonlinnassa vuosina 1995–1997.
Suokon mukaan Gergijev on erittäin älykäs ja osaava mutta vaikea yhteistyökumppani. Gergijev oli krooninen myöhästelijä ja vaihtoi mielipidettä ”kerran minuutissa”.
Kerran Suokko lensi Pariisiin, missä hänen piti Lontoon Covent Gardenin pääjohtajan ja Gergijevin kanssa neuvotella kolmen oopperatalon yhteistyöstä. Gergijev ei koskaan tullut paikalle.
”Sanoin Covent Gardenin johtajalle, että olen viimeistä kertaa kokouksessa, missä Gergijevin pitäisi olla mukana. Hän teki ihan mitä halusi”, sanoo Suokko.
Kovassa nosteessa
Naapurikaupungissa Mikkelissä Gergijev-huuma jatkui.
Mikkelin musiikkijuhlat oli syntynyt 1991, kun seudulla mökkeillyt Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo (1938–1997) järjesti venäläisten muusikkoystäviensä kanssa hyväntekeväisyyskonsertin. Samana vuonna perustettiin musiikkijuhlien kannatusyhdistys.
Heikinheimo ystävystyi myös Gergijevin kanssa, joka vuodesta 1988 oli ollut Mariinskin taiteellinen johtaja.
”Eräänä päivänä vuonna 1992 Heikinheimo toi Gergijevin työhuoneeseeni. Hänen nimensä ei silloin sanonut minulle mitään, mutta Heikinheimo esitteli New York Timesin isoa juttua hänestä. Uskoin, että kaveri on kovassa nosteessa”, muistelee Jukka Tikka, Keskisuomalainen-konserniin nykyisin kuuluvan Länsi-Savo-yhtiön hallituksen entinen puheenjohtaja ja musiikkijuhlien kannatusyhdistyksen perustajajäsen.
Länsi-Savo on alusta pitäen ollut musiikkijuhlien tärkein sponsori, ja Tikasta tuli Gergijevin ystävä.
Kiistattomia ansioita
Valeri Gergijev toi Mariinskin ensimmäistä kertaa esiintymään Mikkeliin vuonna 1993, ja hänet nimettiin myös juhlien taiteelliseksi johtajaksi.
Gergijevin ansiosta musiikkijuhlat kasvoivat ja Mikkelissä alkoi esiintyä maailmankuuluja venäläisiä muusikoita.
Maestron Suomen-tukikohdaksi muodostui lomakylä Mikkelin lähellä, missä Gergijevin perheen käytössä oli kaksi mökkiä, sauna ja oma uimaranta.
Esimerkiksi vuonna 2019 musiikkijuhlat maksoi Gergijevin majoituksesta noin 11 000 euroa. Täysihoitoateriat tuotiin perheelle läheisestä Tertin kartanosta.
Kiireinen Gergijev vietti Mikkelissä yleensä vain muutamia päiviä, mutta perhe viihtyi siellä pidempään.
Valeri Gergijevin ”unohdukset”
Valeri Gergijev oli jo 1990-luvun alussa ystävystynyt Putinin kanssa, joka oli siirtynyt KGB-uraltaan Pietariin virkamieheksi.
Lahjakas Gergijev puski Mariinskia maailmanmaineeseen. 1996 hänestä tuli Mariinskin pääjohtaja.
Samana vuonna Putin siirtyi Moskovaan presidentinhallintoon ja nousi vuonna 2000 pääministeristä presidentiksi toisen Tšetšenian sodan riehuessa.
Ylen haastattelussa vuonna 2000 Gergijev ilmaisi tukensa Putinin nationalismille ja halulle estää Tšetšenian itsenäistyminen:
”Kulttuurin tehtävä on estää valtakunta hajoamasta. Heikon tsaarin aikana valtakunta menettää alueita, vahva tsaari pitää maastaan kiinni.”
Mariinskin korruptiosta alettiin puhua jo 1990-luvulla. Pietarilainen tutkiva journalisti Andrei Konstantinov paljasti 1999, että Mikkelistä oli maksettu Mariinskin esiintymispalkkioita Gergijevin omalle tilille, mistä tämä oli ”unohtanut” välittää rahat eteenpäin.
Helsingin Sanomille musiikkijuhlien silloiset johtajat vakuuttivat rahaliikenteen olleen kontrolloitua.
”Olemme maksaneet palkkioita myös henkilökohtaisille tileille, mutta aivan normaalin suomalaisen käytännön mukaisesti”, he totesivat.
Myös Gergijev kiisti kaikki epäselvyydet.
Valeri Gergijev on Vladimir Putinin lojaali tukija. Vuonna 2016 Gergijev myhäili tyytyväisenä Kremlissä Putinin ojentaessa hänelle ansiomerkin. © AFP / Lehtikuva
Venäjää ei arvostella
Paavo Suokko törmäsi kuitenkin outoon rahaliikenteeseen.
Vuonna 1997 Mariinski yllättäen pyysi oopperajuhlia maksamaan esiintymislaskun Venäjän sijaan Hollantiin. Siihen Suokko ei suostunut.
”Sanoin, että sopimusmuutos on tehtävä kirjallisena.”
Mariinski lähetti uuden kaikin puolin aidon näköisen laskun, ja oopperajuhlien oli maksettava rahat Hollantiin tuntemattomalle taholle.
Samalla loppui Mariinski-yhteistyö.
”Valeri soitti ja kysyi, että mikäs on, kun yhteistyö ei jatku. Sanoin, että sopimus oli kolmivuotinen.”
Julkisesti Suokko ei asiasta puhunut. Hänen mukaansa Suomessa ei ollut tapana arvostella Venäjää.
Oopperajuhlien arkistoissa jäljellä olevista konekielisestä kuitista eivät käy ilmi tiedot maksettujen ulkomaanlaskujen kohdemaista.
Miljoonia euroja katosi
Valeri Gergijevin Kreml-sympatiat alkoivat näkyä hänen esiintymisissään.
Kun Venäjä vuonna 2008 oli hyökännyt Georgian Etelä-Ossetiaan, Gergijev vei Mariinskin konsertoimaan Tshinvalin pommitettuun kaupunkiin. Ele tulkittiin tuen osoitukseksi Putinille.
Separatistialue Etelä-Ossetia on osa Georgiaa, mutta käytännössä Venäjän hallitsema.
Mariinskin sisälläkin kuohui. Vuonna 2012 balettitanssijat vaativat Putinilta ja kulttuuriministeri Vladimir Medinskiltä avoimella kirjeellä potkuja Gergijeville.
Tanssijoiden mukaan Gergijev ei koskaan ollut paikalla, vaan aina maailmalla – olihan hän Mariinskin ohella kapellimestarina myös Rotterdamissa, New Yorkissa ja Lontoossa. Tanssijoiden mukaan Gergijev oli bisnesmies, ei taidelaitoksen johtaja.
Nepotismikin vaivasi, sillä Gergijev palkkasi töihin useita sukulaisiaan.
Vuonna 2012 Venäjän tarkastusvirasto tutki Mariinskin uuden näyttämön rakennushankkeen ja totesi budjetin kaksinkertaistuneen alkuperäisestä. Lisäksi kadoksissa oli miljoonia euroja julkisia varoja.
Kukaan ei kuitenkaan puuttunut Gergijevin toimintaan.
Karita Mattila protestoi
Mariinskin korruptio tai muut ongelmat eivät puhuttaneet Mikkelissä kesällä 2013, kun joukko Gergijevin yhteistyökumppaneita kerääntyi jakamaan hänelle 60-vuotislahjoja.
”Yhdistyksemme lahjasäkki olikin pulska: siinä oli porontalja (tarkoitettu Gergijevin Mikkelin mökin somisteeksi), hieno käsintehty ja koristeltu saunan lämpömittari kovalle saunojalle sekä vielä Itämeren majakoilla kuvioitu t-paita. Kaikkihan muistamme, että Itämeren suojelu lähellä maestron sydäntä”, kuvaili Mariinski-teatterin ystävät -yhdistys vuosikertomuksessaan.
Vuonna 1997 perustettu ystäväyhdistys muun muassa teki vierailuja Mariinskiin ja teki tiivistä yhteistyötä Mikkelin musiikkijuhlien kanssa.
Syksyllä 2013 Gergijev herätti huomiota puolustaessaan hollantilaislehden haastattelussa Venäjän niin sanottuja homopropagandalakeja. Hänen mukaansa homovastaiset lait suojelivat lapsia pedofiileiltä.
Seuraavana vuonna Venäjä valtasi Krimin ja vei miehiään ja aseitaan Itä-Ukrainaan. Gergijevkin allekirjoitti Krimin valtausta puolustelleen venäläistaiteilijoiden adressin.
Tähtisopraano Karita Mattila protestoi Gergijevin toimintaa ja kieltäytyi toukokuussa 2014 esiintymästä hänen kanssaan New Yorkissa.
Pian tämän jälkeen Helsingin Sanomien haastattelussa Gergijev Kremlin sanankääntein syytti Ukrainaa fasistiseksi valtioksi ja kehotti Mattilaa keskittymään musiikkiin.
Mikkelissä taide ja politiikka pidettiin erillään.
”Me välttelimme poliittisten kysymysten käsittelyä”, sanoo Jukka Tikka.
Valeri Gergijev vei Mariinski-teatterin orkesterin konsertoimaan Georgian Tshinvaliin Venäjän hyökkäyksen jälkeen 2008. Sitä pidettiin näpäytyksenä länteen suuntautuneelle Georgian presidentille Mihail Saakašvilille. © AFP / Lehtikuva
Paljastus rahoista – Omaan taskuun enemmän kuin hyväntekeväisyyteen
Valeri Gergijev jatkoi poliittista musisointiaan viemällä keväällä 2016 Mariinskin konsertoimaan Syyrian pommitettuun Palmyraan ja tuli kiillottaneeksi Putinin kilpeä terrorismin vastaisessa taistelussa.
Samana vuonna Mariinski antoi Mikkelin musiikkijuhlille käskyn lisätä juhlien kotisivuille ja mainoksiin Kremliä lähellä olevien Gazprom-yhtiön sekä VTB- ja Sberbank-pankkien sponsorilogot.
Jukka Tikan mukaan yhtiöt eivät kuitenkaan rahoittaneet musiikkijuhlia suoraan, vaan vain sponsoroimalla Mariinskia Venäjällä.
Gergijev on Sberbankin johtajan German Grefin ja aiemmin VTB:n johdossa ja valtiovarainministerinä olleen Aleksei Kudrinin vanha tuttu.
Forbes-lehti kertoi 2013, että Gref ja Kudrin hankkivat Gergijevin perustamille hyväntekeväisyyssäätiölle ja -yhtiöille julkista ja muuta rahoitusta.
Vuosina 2004–2011 kerätyistä noin 110 miljoonasta dollarista kuitenkin vain 23 miljoonaa meni hyväntekeväisyyteen. Suuri osa meni Forbesin mukaan Gergijeville itselleen.
Sooloilu vaikeutti suunnittelua
Valeri Gergijev ansaitsi jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, mutta Mikkelissä hänen musiikkijuhlansa joutui talousvaikeuksiin.
Kannatusyhdistyksen oma pääoma ja tulos olivat miinuksella vuodet 2016–2019, ja yhdistys joutui turvautumaan pankkilainaan ja muuhun tilapäisrahoitukseen.
Musiikkijuhlat on saanut kaupungilta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta avustuksia keskimäärin hieman yli 100 000 euroa vuodessa. Lipputulot olivat kuitenkin tärkein tulonlähde.
Gergijevin sooloilu vaikeutti juhlien suunnittelua, mikä välillisesti vähensi lipputuloja ja lisäsi kuluja.
Esimerkiksi vuonna 2017 pianisti Denis Matsujevin konserttiin myytiin noin 200 lippua tavanomaista vähemmän. Yksi syy oli se, että Matsujevilla oli seuraavana päivänä Helsingissä konsertti, josta Mikkelissä ei tiedetty.
”Tässä organisaation koordinointi petti. Myös Matsujevin / Mariinskin suunnalta olisi asia ollut hyvä saattaa järjestäjien tietoon”, totesi juhlien kannatusyhdistys vuosikertomuksessaan.
Vuonna 2018 ohjelmiston laadinta oli äärimmäisen vaikeaa, koska Gergijev oli Mikkelin musiikkijuhlien kanssa päällekkäin sopinut Mariinskiin ystävänsä Placido Domingon esiintymisen, ja Gergijevin piti päästä kesken musiikkijuhlien pyörähtämään Pietarissa johtamassa Domingon konserttia.
Vuonna 2019 Mikkelille taas tuli ylimääräisiä kuluja siitä, että Mariinskista putkahti paikalle seitsemän oopperalaulajaa sovitun kolmen sijaan.
Lännen pauloissa
Viime maaliskuussa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastainen säätiö FBK julkaisi Gergijevistä kertovan dokumenttielokuvan Putinin sodan kapellimestari. Sen mukaan ääri-isänmaallinen Gergijev oli todellisuudessa täysin Kremlin vihaaman lännen pauloissa.
Gergijev oli jo vuonna 2004 ostanut New Yorkin Manhattanilta 165-neliöisen huoneiston 2,4 miljoonalla dollarilla ilmoittamatta asiasta koskaan Venäjän viranomaisille.
FBK löysi myös Gergijevin venetsialaisia palatseja ja muita salattuja kiinteistöomistuksia pitkin Italiaa.
Kaiken huipuksi asiakirjojen mukaan Gergijev oli hankkinut itselleen Nato-valtio Hollannin kansalaisuuden – saman valtion, johon Savonlinnan oopperajuhlat aikoinaan maksoi Mariinskin laskun.
Vuonna 2016 Mariinski konsertoi Valeri Gergijevin johdolla Syyrian pommitetussa Palmyrassa, mikä tulkittiin Putinin kilven kiillottamiseksi terrorismin vastaisessa taistelussa. © AFP / Lehtikuva
Mikkelin takki kääntyi
Gergijevin kieltäydyttyä tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Mikkelin musiikkijuhlat teki muiden läntisten yhteistyökumppaneiden tavoin nopean takinkäännöksen.
”Maailma muuttui 24.2. ja sen myötä muuttui myös musiikkijuhlat. Missiomme ei ole kuitenkaan muuttunut”, tiedotti musiikkijuhlat maaliskuun 2022 lopulla kotisivuillaan.
Gergijev- ja Venäjä-yhteistyötä ei mainittu tiedotteessa sanallakaan.
Takki kääntyy myös Mariinski-teatterin ystävät -yhdistyksessä.
”Olemme muuttamassa nimeämme ja sääntöjämme”, kertoo puheenjohtaja Jari Harmoinen.
Hän ei halua muistella menneitä vaan toivoo, ettei yhdistystä mainittaisi jutussa lainkaan.
Korona koitui siunaukseksi?
Musiikkijuhlien uudeksi yhteistyökumppaniksi löytyi pikavauhtia kuin taivaan lahjana kapellimestari Santtu Rouvalin johtama Lontoon filharmonia.
Koronakin näyttää koituneen juhlille siunaukseksi.
Vuonna 2020 kesän musiikkijuhlat korvattiin syksyn muutamilla konserteilla. Kustannukset pienenivät aiemmasta, mutta julkiset avustukset eivät pienentyneet samassa suhteessa.
Ylimääräiset korona-avustukset päinvastoin auttoivat yhdistystä maksamaan pois lähes puolet 124 000 euron veloistaan, nostamaan oman pääoman plussalle ja tekemään vuodelta 2021 lähes 80 000 euroa voittoa.
”Mukava ihminen”
Mikkelin musiikkijuhlat sai uuden alun puhtaalta pöydältä, mutta Valeri Gergijev on joutunut vaihtamaan New Yorkin, Milanon, Lontoon ja Mikkelin Pietariin, Vladivostokiin ja Vladikavkaziin.
Länttä rakastaneen Kremlin äänitorven hengästyttävän urakiidon päätti uudelleen noussut rautaesirippu.
Millainen ihminen loppujen lopuksi on Valeri Gergijev?
”Hän oli maailmantähti, ja siinä pitää olla egoa ja näkemystä asioihin. Mutta hän osasi myös arvostaa suomalaista järviluontoa ja rauhaa, jota täältä löytyi”, arvioi eräs mikkeliläinen.
Jukka Tikan ensivaikutelma maestrosta oli hyvin sympaattinen. Tikka luonnehtii Gergijeviä nöyrän oloiseksi, ystävälliseksi ja samalla määrätietoiseksi.
”Pohjimmiltaan hän ei vuosien saatossa muuttunut. Totta kai hänestä tuli maailmantähti, mutta perus-Valeri pysyi perus-Valerina ja kaikin puolin mukavana ihmisenä.”
Jukka Tikka ei ole kuullut ystävästään helmikuun 24. päivän jälkeen mitään.
”Kaikesta huolimatta näistä vuosista jäi hyvin lämpimät muistot.”
Valeri Gergijev ei vastannut Seuran sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin.
Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään heinäkuussa ja Mikkelin musiikkijuhlat heinä-elokuun vaihteessa.
Rakennustyöt käyvät kiivaina Kotasaaressa. Ensimmäisinä ovat valmistumassa 530:n neliömetrin vierastalo sekä pienempi henkilökunnan rakennus. Myöhemmin saareen nousee vielä Kesaevin 420-neliöinen yksityishuvila. © Mikko Nikkinen