Isisiä vastaan taistelevat kurdit haaveilevat omasta valtiosta – onko Kurdistan mahdollinen?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kurdistania
Kartta osoittaa, millainen olisi rajoiltaan 30 – 40 miljoonan kurdin etninen valtio. © Anu Nieminen/Otavamedia
Kurdien haave omasta valtiosta on lähempänä toteutumistaan kuin koskaan.

Vihreiden entinen kansanedustaja Ville Komsi on kurdien lämmin ja pitkäaikainen ystävä. Syyrian sodan melskeessä ja Isis-terrorismin jatkuessakin Komsi katsoo, että kurdikansan haave itsehallinnosta tai jopa valtiollisesta asemasta on ottanut harppauksen eteenpäin.

Edistystä ja käännettä on merkinnyt erityisesti Venäjän viimeaikainen ilmatuki kurdeille Syyrian sodassa, jossa kurdit ovat menestyksellisesti hyökänneet Isisiä ja muita islamistiryhmiä vastaan.

”Toiveikkuus on koholla. Optimismi on jo viime vuosina ollut kasvussa myös koko kurdeja tukevassa länsimaailmassa. Kurdeja ei enää pidetä tuuleen huutelijoina”, Komsi sanoo.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta – Lähi-idän ja kurdikysymyksen spesialisti – vahvistaa yllätyksellisen käänteen syntymisen Syyrian kurdien osalta.

”Taustalla on myös Turkin ja Venäjän totaalinen välirikko ja lähes sotatila, johon ne ovat ajautuneet sen jälkeen, kun Turkki ampui alas Venäjän hävittäjän Turkin ja Syyrian rajalla marraskuussa 2015”, Alaranta viitoittaa.

Kohti Kurdistania

Samaan aikaan toisaalla kurdialueella, Irakissa, kurdihallinnon presidentti Massud Barzani on ilmoittanut Irakin kurdeille järjestettävästä kansanäänestyksestä. Se koskee itsenäisyyttä.

Käytännössä Yhdysvallat tukee ajatusta ja erityisesti kurdien peshmergataistelijoita, joita myös Suomi kouluttaa Irakissa. Peshmergojen voitot sodassa Isisiä vastaan ovat olleet huomattavia.

Jotta asetelma ei olisi liian helppo hahmottaa, Syyrian kurdit ovat Venäjältä saamansa tuen innoittamina samanaikaisesti avanneet ensimmäisen ulkomaanedustustonsa – Moskovaan.

”Eri maissa vaikuttava kurdivähemmistö on historiallisesti pakotettu ottamaan tukea vastaan sieltä, mistä sitä saa”, Alaranta tähdentää. Komsi, joka ei ilmoittaudu putinistiksi, on samaa mieltä.

Vuoristojen sitkeyttä

Kuten Komsi myös muistuttaa, kurdit eivät ole pieni kansa. Heitä elää laskutavasta riippuen Lähi-idän neljän valtion alueella ja maanpaossa noin 30–40 miljoonaa ihmistä.

Eniten heitä asuu Turkissa, noin 15 miljoonaa. Seuraavaksi tulevat Iranin 8 miljoonaa, Irakin 5–6 miljoonaa ja Syyrian 1,5–2 miljoonaa kurdia.

Komsi jatkaa:

”Kurdit ovat valtaosin islaminuskoisia, mutta toisin kuin arabeilla heidän kulttuurinsa ja kielensä on aivan toinen. Tätä ei himmennä edes se, että kurdit ovat kielellisesti ja murteellisesti hajanaisia. Toisaalta kulttuurin lisäksi heitä yhdistää juuri sorto, jota vallanpitäjät ovat harjoittaneet kurdeja kohtaan.”

Komsi viittaa kurdikansan ”vuoristoperimään”. Heidän asuinpaikkansa sijaitsevat pääosin vuoristoalueilla, joilla heistä on kehittynyt vaikeasti voitettavia, itsepintaisia sotureita –ilmiö, joka tunnetaan myös muilta tahoilta.

”Vaikeat olosuhteet ovat entisestään ruokkineet sisukkuutta. Niin kannattajat kuin vastustajatkin kunnioittavat kurdeja”, Komsi jatkaa.

Tilkkutäkin repaleissa

Turkissa valtapolitiikka luokittelee kurdit muutaman vuoden suojasään jälkeen uudelleen terroristeiksi. Maa on jo kauan sotinut kurdipuolue PKK:ta ja sen kannattajia vastaan. Myös Yhdysvallat luokittelee PKK:n terrorijärjestöksi, ainakin virallisesti.

Syyrian sodassa Turkki sitä vastoin on joutunut varomaan joutumistaan samalle puolelle kurdien kanssa: molemmat taistelevat niin Isisiä kuin Syyrian tyrannihallitsijaa, Bashar al-Assadia vastaan.

Jotta mikään ei taaskaan olisi turhan helppoa, Venäjä tukee al-Assadia, jota vastaan puolestaan Isis ja muut islamistit sotivat.

Mitä kurdit toivovat tällaisessa tilanteessa, revityn tilkkutäkin keskellä?

Upin Alarannan mukaan kurdit toivovat ennen kaikkea oikeutta päättää omista asioistaan. Pyytämättäkin Alaranta viittaa Irakin pohjoiselle kurdialueelle, joilla kurdit jo jonkin aikaa ovat eläneet autonomisella alueellaan.

Jos kurdit etenevät Irakissa kohti itsenäisyyttä ja Kurdistania, siirtyvätkö kurdit myös muista maista kohti pohjoista Irakia?

Tähän Alaranta ei usko, sillä kussakin maassa kurdit ovat perinteisesti tottuneet taistelemaan paikallista sortajaa vastaan.

”Mutta varmasti Kurdistanin synty antaisi kurdien pyrkimyksille lisäpontta muuallakin. Onnistuessaan itsenäisyys myös lisäisi muun maailman tukea kurdien tavoitteille”, Alaranta tähdentää.

Lähi-idän skotteja

Komsi ottaa puheeksi kurdien arkipäivän ongelmat. Pahimmillaan jopa oman kielen puhuminen on kielletty, puhumattakaan kurdinkielisistä kouluista. Syrjintä on kattavaa ja fyysistäkin.

”Tunnustautuminen kurdiksi riippuu usein myös siitä, kuka kysyy ja missä. Tarkoituksenmukaisuuden vaatimuksista siis. Myös se on voinut johtaa siihen, ettei edes asuinmaan kansalaisuutta ole myönnetty niille kurdeille, jotka vaikkapa Syyrian ja Turkin raja-alueilla kokevat ankaraa syrjintää ja toisaalta itsepäisinä paimentolaisina ovat tottuneet ylittämään valtiorajoja miten haluavat”, Komsi kuvailee.

Kurdikansan räjähdysherkkää statusta kuvatakseen Komsi vetää naruja kauempaakin historiasta. Jo satoja vuosia sitten Turkkia edeltäneen Ottomaanien imperiumin ja toisaalta Irania edeltäneen Persian valtakunnan tiedetään värvänneen kurdeja erityisesti sotatehtäviin. Kurdeista tuli eräänlaisia Lähi-idän skotteja, kelttejä.

Juutalaissympatiaa

Kuten sanottu, maantieteen ohella ainoa kurdit arabeihin yhdistävä seikka on islamilaisuus. Siinäkään mielessä ei kurdien toimesta ole kuitenkaan koettu vastaavaa poliittista radikalisoitumista.

Kurdin kieli monine murteineenkaan ei ole sukua arabialle. Enemmän se muistuttaa persiaa, joka on indoeurooppalainen kieli ja samaa suurperhettä siis esimerkiksi ruotsin, englannin ja venäjän kanssa.

Suurempaa sympatiaa kurdit tuntevatkin vanhastaan juutalaisia kohtaan, myös Israelin suuntaan. Juutalaisuus on yksi kurdien keskuudessa vaikuttava vähemmistöuskonto, Persiassa syntynyttä zarathustralaisuutta unohtamatta.

”Juuri Persian eli Iranin keskusjohdon alla kurdit ovat kovimmilla. Tässä tulee hyvin esiin myös erilaiset olosuhteet niissä kansallisvaltioissa, joita kurdit asuttavat”, Alaranta sanoo.

X