Laki kuittipakosta susi – montako hoitajaa menetetyllä 150 miljoonalla saisi?

Ruotsissa laki kuitinantopakosta nosti valtion verokertymiä sadoilla miljoonilla. Suomessa asia möhlittiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

150 miljoonalla eurolla saisi esimerkiksi liudan hoitohenkilökuntaa tai kokonaisen keskussairaalan.

Ruotsissa laki kuitinantopakosta nosti valtion verokertymiä sadoilla miljoonilla. Suomessa asia möhlittiin.
Teksti:
Sanna Puhto

Pikku juttu. Isot tekijät ovat muualla.

Näin kuulee puolusteltavan pienyrittäjää, joka myy olutta ohi kassan tai leikkaa hiuksia pimeästi. Kassan ohi myynti on kuitenkin harmaata taloutta, joka tulee kalliiksi.

2014 tuli voimaan laki kuitinantopakosta. Laki on susi, kun samalla ei otettu käyttöön tyyppihyväksyttyjä kassoja. Ruotsissa ne otettiin, ja valtion verokertymät nousivat sadoilla miljoonilla. On laskettu, että tyyppihyväksyttyjen kassojen käyttöönotto olisi tuonut Suomessa vuosittain 150 miljoonaa euroa valtion kassaan lisääntyneinä verotuloina.

Pimeä olut ei yhtäkkiä olekaan pieni juttu. Se maksaa ainakin 150 miljoonaa vuodessa.

Mitä 150 miljoonalla olisi saanut aikaan?

Pari tuhatta poliisia

Miten paljon 150 miljoonalla eurolla pystyisi esimerkiksi lisäämään  turvallisuuttamme?

”Sillä saisi palkattua 2 000 poliisia ja hankittua heille työvälineet”, sanoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sisäministeriöstä.

Toisaalta summalla voisi panostaa merkittävästi esimerkiksi terrorismin torjuntaan ja kyberrikollisuuteen – tai ihan vain peruspoliisityöhön, esimerkiksi omaisuusrikosten tutkintaan.

”Se on kansalaisille todella tärkeää ja sen tunnusluvut ovat huonontuneet viime vuosina. ”

2 800 sairaanhoitajaa

Olisiko tärkeämpää panostaa terveyteen ja hyvinvointiin?

”150 miljoonalla palkkaisi 1 300 lääkäriä tai 2 800 sairaanhoitajaa”, kertoo ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Se ratkaisisi lääkäripulan paremmin kuin hyvin, sillä Suomessa on tällä hetkellä 330 lääkärin vaje.

”Asia ei tosin ole näin yksinkertainen, sillä pula ei johdu rahasta vaan enemmän työn sisällöstä”, Heikkilä sanoo.

Jos lääkäripula ei rahalla ratkea, häviäisivätkö jonot terveyskeskuksista 150 miljoonalla?

Terveyskeskuskäyntejä on vuodessa 26,3 miljoonaa. Näistä vain murto-osa on lääkärikäyntejä. 150 miljoonalla saisi järjestettyä yli kaksi miljoonaa lisäkäyntiä vuodessa.

”Toisaalta meillä ja maailmalla on tehty paljon tutkimuksia, joista selviää, että terveyspalvelujen tarjonta lisää kysyntää. Tarve on tietyssä mielessä loppumaton.”

Eli lääkäreiden määrään tai terveyskeskuskäynteihin satsaaminen ei olisi viisasta rahojen käyttöä.

Pieni keskussairaala

Entä sairaalan rakentaminen? Kansalaisilta vasta kerättiin uuteen lastensairaalaan 30 miljoonaa. Paljonko sairaalan pyörittäminen maksaisi?

”Pientä keskussairaalaa, esimerkiksi Keskipohjanmaan keskussairaalan kokoista, pyörittäisi vuoden 150 miljoonalla”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen sanoo.

Mutta, mutta:

Keistisen mukaan suurin osa hyvinvoinnin rakentamisesta ja terveyden ylläpidosta tehdään terveydenhuollon ulkopuolella.

”Terveyden kannalta vaarallisin ammatti on työtön.”

Apua syrjäytyneille nuorille

Harmaalta taloudelta pelastuneet rahat kannattaisi siis sijoittaa työttömyyteen. Ja mieluiten nuorten työttömyyden ehkäisyyn.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle vuodessa 27 500 euroa. 150 miljoonalla rahoittaisi yli 5 400 syrjäytyneen nuoren aiheuttamat kulut. Se auttaisi runsasta kymmentä prosenttia 50 000 syrjäytyneestä nuoresta.

Vielä parempi hyöty rahoista saataisiin, jos raha laitettaisiin nuorten syrjäytymisen estämiseen.

Nuorten työpajatoiminta ja etsivät nuorisotyö saivat valtion budjetissa 21 miljoonaa. Ne piristyisivät kummasti 150 lisämiljoonasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Salla Ikäheimo käyttäisi rahat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

”Näin päästäisiin kalliiksi tulevan ongelman juurelle, sillä mielenterveysongelmat ovat syrjäytyneillä yleisiä. Palvelut toimisivat sekä ehkäisevinä että korjaavina toimina”, Ikäheimo sanoo.

Tämä kaikki on kuitenkin turhaa kuvittelua.

150 miljoonaa menevät pimeään olueen.

 

X