Omaisten hätä: manipuloitiinko muistisairas vanhus tekemään testamentteja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Anna-Liisa Voittosaari asui eläessään tässä talossa Jyväskylän keskustassa. Asunto, joka alun perin testamentattiin sukulaistytölle siirtyi viime hetken testamenttimuutoksessa Kansan Raamattuseuralle. © Hanna-Kaisa Hämäläinen/Otavamedia
Ystävä ryhtyy muistisairaan vanhuksen edunvalvojaksi, ja pian alkaa tapahtua: suku pidetään pimennossa, testamentteja tehtaillaan ja perinnön saajaksi nousee uskonnollinen järjestö.

Yliopistonlehtori Anna-Liisa Voittosaari kuoli viime keväänä 88-vuotiaana. Hänen kuolemansa jälkeen paljastui outo tapahtumasarja.

Voittosaari oli kärsinyt viimeiset vuotensa Alzheimerin taudista ja verisuonipohjaisesta muistisairaudesta.

Hän sai diagnoosin marraskuussa 2013, mutta sukulaiset olivat panneet muistin heikentymisen merkille jo pari vuotta aiemmin.

Voittosaari oli pitkän elämänsä varrella kertonut sukulaisilleen, miten aikoi testamentata omaisuutensa. Testamentin hän teki 2004, vuosia ennen muistiongelmien ilmaantumista.

Voittosaari ei ollut naimisissa, hänellä ei ollut lapsia tai sisaruksia, mutta hänellä oli monta kummilasta. Kahta heistä Voittosaari oli erityisesti ottanut huomioon 2004 tehdyssä testamentissa.

Sen mukaan kätilö Johanna Hurttia perisi Jyväskylän keskustassa sijaitsevan asunnon irtaimistoineen ja toimittaja-kirjailija Harri Nykänen Joutsassa sijaitsevan vapaa-ajan talon rantasaunoineen. Hurttia ja Nykänen ovat Voittosaaren serkkujen lapsia.

Voittosaari oli harras kristitty, jonka sydäntä lähellä oli lähetystyö. Niinpä hän testamenttasi Suomen Lähetysseuralle rahaa ja arvopapereita yhteensä noin 20 000 eurolla.

”Testamentti oli niin tärkeä asia kummitädille, että hän kutsui perhettä kylään ja kertoi sen sisällöstä. Hän antoi testamentin isälleni Pekka Hurttialle säilytettäväksi ja aikanaan toimeenpantavaksi. Meillä ei ollut mitään syytä ajatella, että kummitädin mieli olisi muuttunut”, Johanna Hurttia sanoo.

Vasta Anna-Liisa Voittosaaren kuoleman jälkeen paljastui, että hän oli viimeisinä vuosinaan tehnyt useita testamentteja, joista ei ollut kertonut sukulaisilleen.

Voittosaaren vuosina 2012, 2013 ja 2014 tekemissä testamenteissa omaisuus siirretään askel askeleelta kummilapsilta Kansan Raamattuseuralle (KRS). Samoin Lähetysseuralle alun perin määrätty perintö siirtyy KRS:lle.

Syyt yllättäviin testamenttimuutoksiin alkoivat paljastua pala palalta.

Porvoon mitalla

Kun Voittosaaren muistisairaus paheni vuoden 2013 aikana, hän ei pystynyt enää hoitamaan asioitaan.

Hänen pitkäaikainen ystävänsä tarjoutui edunvalvojaksi.

”Pidin sitä hyvänä ideana. Ystävä asui kummitädin lähellä, ja hänen oli helppo hoitaa tämän juoksevia asioita”, Harri Nykänen sanoo.

Nykänen itse asuu Helsingissä, kolmen tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä, Johanna Hurttia vielä kauempana, Lontoossa.

Hurttiakin piti ratkaisusta.

”Kyseessä oli kummitädin sydänystävä, joka tunsi hänet hyvin.”

Kummallekaan ei tullut mieleen, että edunvalvoja voisi yrittää vaikuttaa kummitätiin ystävyyden tuomalla vaikutusvallalla.

Edunvalvontaan joutuessaan Anna-Liisa Voittosaaren tilanne ei ollut millään tavoin harvinainen. Joka kolmas 85-vuotiaista on vaikeasti tai keskivaikeasti muistisairas. Viime vuonna Voittosaaren kaltaisia oli enemmän kuin Porvoossa asukkaita eli 50 400 – ja heidän määränsä kasvaa tulevaisuudessa.

Yhä useampi muistisairas asuu kotona. Heistä kaksi kolmesta elää yksin.

Monella muistisairaalla on Voittosaaren tavoin edunvalvoja, jonka tehtävänä on huolehtia päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista.

Edunvalvoja ei voi tehdä päämiehensä omaisuudelle ja varoille mitä tahtoo vaan hän joutuu toimimaan lain puitteissa ja tekemään toimistaan tiliä maistraatille.

Testamenttiralli alkaa

Kansan Raamattuseuran Jyväskylän toimipiste Sanan Kulma sijaitsee Voittosaaren kotitalossa. Edunvalvojaksi ryhtynyt Voittosaaren ystävä on läheisissä tekemisissä Raamattuseuran kanssa, toisin kuin Voittosaari. Sanan Kulman aktiivi Inkeri Virkkala-Järvinen kertoo, että Voittosaari kävi Sanan Kulmassa yhden ainoan kerran.

Se tapahtui alkuvuodesta 2012, iltana, jolloin asianajaja Timo Hakanen taas kerran saarnasi siellä.

”Tilaisuus oli jo päättynyt, kun Anna-Liisa tuli yksin paikalle ja meni suoraan asianajajan luo. Näin, kuinka he lähtivät yhdessä pois”, Virkkala-Järvinen sanoo.

Timo Hakanen laati luonnoksen Voittosaaren testamentin muutoksesta. Hakanen ei halunnut vastata Seuran kysymyksiin, joten emme tiedä, laatiko hän sen pohjalta myös varsinaisen testamentin helmikuussa 2012.

Myös edunvalvojaystävä kieltäytyi haastattelusta.

Joka tapauksessa tässä testamentissa Kansan Raamattuseura pääsee osalliseksi Voittosaaren perinnöstä.

Harri Nykänen velvoitetaan antamaan Raamattuseuralle 80 000 euroa, mikäli Nykänen pitää perimänsä Joutsan talon itsellään. Jos talo päätetään myydä, Raamattuseura saa 80 000 euroa ja Nykänen sen, mitä kauppahinnasta kulujen jälkeen jää.

Lisäksi testamentti määrää Suomen Lähetysseuralle alun perin testamentatun rahaomaisuuden Raamattuseuralle.

Nykänen ei tiennyt mitään tästä uudesta testamentista, mutta laittoi samoihin aikoihin merkille kummitätinsä dementian pahenemisen. Hän piti tätiin yhteyttä puhelimitse ja tapasi tätä lähinnä kesäisin.

Nyt alkoi yhä useammin käydä niin, että Voittosaari soitti hetken päästä uudestaan ja puhui samat asiat, mitkä oli juuri puhuttu.

Kyvykäs vai kyvytön

Anna-Liisa Voittosaaren tila paheni vuoden 2013 aikana. Kesällä hän oli viikon sairaalan suljetulla osastolla muistisairauden ja aistiharhojen takia.

”Kummitäti oli mennyt huolestuneena terveyskeskukseen kertomaan, että hänen äitinsä oli vilustunut. Hänen äitinsä oli kuitenkin kuollut 40 vuotta aikaisemmin”, Nykänen sanoo.

Aistiharhoista huolimatta Voittosaari teki elokuussa 2013 taas uuden testamentin. Edunvalvojaystävä toimi todistajana.

Tässä testamentissa Nykäsen perintöosuus kapeni entisestään. Hänet velvoitettiin maksamaan Joutsan talosta 100 000 euroa Kansan Raamattuseuralle.

Syksyn mittaan Voittosaaren taloyhtiön huoltomies joutui usein auttamaan Voittosaarta. Hän vaihtoi lamppuja ja sulakkeita. Välillä hän päästi ulkona värjöttelevän Voittosaaren kotiinsa, kun tämä ei osannut enää avata ovea avaimellaan. Huoltomies myös tiivisti Voittosaaren pyynnöstä asunnon ikkunat.

Ystävä otti huoltomieheen yhteyttä tiivistämisestä syntyneen laskun takia ja oli harmissaan. Työ olisi pitänyt hyväksyttää hänellä, sillä Voittosaari ei ystävän mukaan ollut enää pitkään aikaan pystynyt hoitamaan omia raha-asioitaan.

Loppusyksystä Voittosaari sai muistisairausdiagnoosin – ja ystävä ryhtyi virallisestikin hänen edunvalvojakseen. Laskusta huomauttaminen kuitenkin osoitti, että ystävä oli ottanut Voittosaaren raha-asiat hoitaakseen jo ennen edunvalvojuuttaan.

Ystävän toiminta näyttää ristiriitaiselta, sillä hän piti yhtä aikaa Voittosaarta kyvyttömänä hoitamaan omia raha-asioitaan, mutta kyvykkäänä päättämään omaisuudestaan testamentilla.

”Jotta epäselviltä tilanteilta vältyttäisiin, todistajan pitää varmistua siitä, että testamentin tekijä on ymmärtänyt, mitä on tekemässä. Ei ole huono idea hankkia lääkärintodistus testamentin tekijän oikeustoimikelpoisuudesta”, testamentteihin ja perintöriitoihin erikoistunut asianajaja Harri Kontturi sanoo.

Käytännössä todistajan pitää varmistaa, että testamentin tekijä on orientoitunut aikaan ja paikkaan. Tuttu todistaja usein tietää, onko näin. Todistaja, joka ei tunne testamentin laatijaa, voi Kontturin mukaan selvittää tämän juttelemalla testamentin tekijän kanssa esimerkiksi tuoreista maailman tapahtumista.

Ystävän suulla

Johanna Hurttialla oli tapana tulla kesälomallaan Suomeen. Kesällä 2014 hän lupasi kummitätinsä pyynnöstä viedä tämän käymään Joutsan-talossa.

Tuloaika ja muut yksityiskohdat sovittiin edunvalvojaystävän kanssa, koska Voittosaari ei sellaiseen enää kyennyt.

Viikkoa ennen Suomeen tuloaan Hurttia sai puhelun ystävältä.

”Hän kertoi minun tuottaneen valtavan pettymyksen kummitädilleni”, Hurttia sanoo.

Ystävä oli kertomansa mukaan auttanut Voittosaaren valmiiksi lähtöön ja Voittosaari oli odottanut kadulla Hurttiaa, joka ei koskaan tullut.

Hurttian oli vaikea ymmärtää, miksi kummitäti oli laitettu väärään aikaan kadulle odottamaan.

”Edunvalvojaystävä ei voinut olla väärässä käsityksessä tuloni ajankohdasta, koska olimme puhuneet vain yhdestä ajasta. En voi välttyä ajatukselta, että hän vei tahallaan kummitädin väärään aikaan odottamaan minua.”

Ajatus vain vahvistui, kun Hurttia Suomeen tultuaan tapasi kummitätinsä. Tämän kunto oli romahtanut edellisestä kesästä. Hurttia ei ole varma, tunnistiko kummitäti häntä.

”Hän puhui täysin sekavia. Sen lisäksi hän toisteli, että siskoni on kohdellut väärin hänen edunvalvojaystäväänsä.”

Se oli Hurttian mielestä omituista puhetta. Sisko ei ollut koskaan tavannut edunvalvojaa.

Ylipäätään kummitädin tapaaminen oli Hurttialle järkytys.

”Se oli jäähyväisvierailu. Näin, että sairaus oli vienyt hänet minulta.”

Johannan äiti Riitta-Liisa Hurttia istui Anna-Liisa Voittosaaren kanssa kahvilla vähän sen jälkeen, kun Johanna oli ”jättänyt tulematta” tapaamiseen.

”Aivan yhtäkkiä Anna-Liisa kertoi ystävänsä sanoneen, että Johanna on paha ihminen. Hän lisäsi, että testamentti täytyy varmaan muuttaa. Olin järkyttynyt siitä, miten Anna-Liisan edunvalvoja voi sanoa tuollaista Johannasta, kun ei ole koskaan edes tavannut häntä”, Riitta-Liisa Hurttia sanoo.

Muutamaa viikkoa myöhemmin Voittosaari teki taas muutoksen testamenttiin. Muutoksella Johanna Hurttia tehtiin perinnöttömäksi.

Omaisten ohitus

Tämä viimeinen testamentti tehtiin syyskuussa 2014.

Se on pelkkä ruutupaperille käsin raapustettu teksti, joka näyttää tehdyn niin kiireessä, että siihen on jälkikäteen jouduttu lisäämään kirjoitusta.

Paperi on testamentin osittainen peruutus, jolla aiemmin Hurttialle määrätty osuus peruutetaan. Näin 80 neliömetrin kerrostalokolmio Sanan Kulman talossa siirtyy Kansan Raamattuseuralle.

Testamentti on asianajaja Hakasen laatima. Todistajina ovat edunvalvojaystävä ja Hakanen.

Syksyn aikana kävi selväksi, että Voittosaari ei enää pärjännyt kotona. Hän pääsi palvelutaloon ja asui siellä loppuelämänsä.

Vähän ennen Voittosaaren kuolemaa Pekka ja Riitta-Liisa Hurttia, jotka Voittosaari oli merkinnyt lähiomaisikseen palvelutalon kirjoihin, saivat huomata saaneensa kenkää.

Jos Hurttiat käyntiensä välissä soittivat kysyäkseen Voittosaaren vointia, sitä ei heille enää kerrottu. Edunvalvoja oli poistanut heidät lähiomaisten listalta.

Voiko kuitenkin olla niin, että Voittosaari muutti aidosti mielensä ja halusi omasta tahdostaan tehdä muutokset testamenttiin Kansan Raamattuseuran hyväksi?

Sukulaiset eivät tähän tapahtuneen valossa usko.

”Viimeinen testamentinmuutos on erityisen outo. Se on enemmän suuttuneen lapsen reaktio kuin asiallisen aikuisen teko. Anna-Liisa oli äärimmäisen jämpti ja asiallinen lehtorisnainen eikä tehnyt mitään harkitsematonta ollessaan terve”, Harri Nykänen sanoo.

Myöskään geriatrian erikoislääkärin lausunnon mukaan Voittosaari ei ole ymmärtänyt testamentin muuttamisen merkitystä 2014.

Voittosaaren kummilapset ovat tehneet käräjäoikeuteen moitekanteen, jolla toivovat saavansa kolme viimeistä testamenttia pätemättömiksi.

Siviilioikeuden professori Urpo Kankaan mukaan testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi taivuttelun tai manipuloivan vallankäytön takia. Manipuloiva vallankäyttö on sitä, että henkilön mielipiteisiin vaikutetaan ilman, että hän huomaa olevansa manipuloinnin kohteena. Keinoja voivat olla muiden mustamaalaaminen, valehteleminen, sivullisten syyllistäminen, tunteisiin vetoaminen.

”Olennaista manipuloinnissa on toisto ja sellaisen tilanteen luominen, jossa kohde tuntee kiitollisuutta häntä manipuloivaa henkilöä kohtaan ja alkaa suhtautua torjuvasti muihin”, Kangas sanoo.

Nykäsen mielestä muistisairaudet ovat niin yleisiä, että ne olisi otettava paremmin huomioon testamenttikäytännössä ja testamenttien tulkinnoissa.

”Tuntuu, että nykyisin homma on sillä selvä, kunhan testamentin tekijä saa raapusteltua jonkinlaisen nimen paperiin. Hyväksikäyttö on liian helppoa.”

40 miljoonaa valtiolle

Järjestöt ovat viime aikoina aktivoituneet testamenttilahjoitusten keräyksessä.

Tähän niitä kannustaa se, että vuosittain valtiolle menevien kuolinpesien arvo on kasvanut 40 miljoonaan euroon. Valtio nettoaa, koska suomalaiset eivät tee testamentteja. Vain 10 prosenttia on tehnyt.

Hyvä testamentti -kampanjaa koordinoiva Pia Tornikoski sanoo järjestöjen ymmärtävän muistisairauden tuottamat ongelmat testamentin teossa.

Niiden välttämiseksi moni järjestö suosittelee ulkopuolisen lakimiehen käyttöä testamentin teossa. Testamentin tekijän kannattaa myös keskustella läheistensä kanssa, jotta nämä ovat tietoisia testamentista.

”Järjestöt pyrkivät riitatilanteissa sovitteluun”, Tornikoski sanoo.

Kansan Raamattuseura kertoo nettisivullaan, että muistisairaus voi toimia testamentin tekemisen esteenä.

Voittosaaren tapauksessa se ei ollut este.

”Meillä ei ole mahdollisuutta tarkistaa testamentin tekijän tilaa hänen eläessään, koska pääsääntöisesti saamme tiedon testamentista vasta henkilön kuoltua. Täysivaltaisuuden toteaminen on lakimiehen ja todistajien vastuulla”, KRS:n varatoiminnanjohtaja Kalle Virta sanoo. Hän korostaa puhuvansa yleisellä tasolla eikä kommentoi yksittäisiä testamentteja.

KRS myös kieltää työntekijöidensä osallistumisen testamentin tekoon, jos KRS on saamapuolella. Kielto ei ulotu esimerkiksi seuran vapaaehtoiseen toimijaan tai sen tilaisuuksissa saarnaavaan.

Voittosaaren tapaus osoittaa, ettei muistisairaus kuitenkaan estä Kansan Raamattuseuraa vastaanottamasta testamenttia edes silloin, kun geriatrin lausunto todistaa perinnön jättäjän kyvyttömyydestä ymmärtää testamentin muuttamisen merkitys.

Neuvottelujen ja sovittelun sijaan nyt mennään käräjille.

”Jos testamenttiin pettyneet omaiset ovat sitä mieltä, että testamenttia ei ole tehty täysivaltaisesti, on hyvä, että oikeuslaitos tutkii puolueettomasti testamentin ja olosuhteet, joissa se on tehty. Testamentteihin liittyy paljon tunteita ja ne on tärkeää kuulla”, Virta sanoo, edelleen yleisellä tasolla.

X