Meyerin Turun telakalla ulkomaalaisia duunareita kyykytetään alipalkkauksella ja työsyrjinnällä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Itä-Euroopan maista, varsinkin Puolasta, on värvätty Suomen suurille rakennustyömaille työvoimaa paimenen palkalla. © Jussi Vierimaa / Otavamedia
Alipalkkausta, työaikarikkomuksia, veronkiertoa, työsyrjintää... Lamapelastajaksi ylistetyllä telakalla on myös pimeä puolensa.

Aamuseitsemältä Meyerin Turun telakan parkkipaikat täyttyvät autoista. Pääportin puomi nousee ja laskee kiivaaseen tahtiin, kun sadat riskit miehet vyöryvät joko jalan tai polkupyörän selässä työpaikalleen.

Saksalaisomisteinen telakkayhtiö Meyer Turku ilmoitti lokakuussa, että se oli saanut kaksi suurta laivatilausta maailman suurimmalta risteilyvarustamolta Carnival Corporationilta.

Yhtiön arvion mukaan tilaus työllistäisi tulevina vuosina jopa 20 000 laivanrakennusalan ammattilaista.

Hyvästä uutisesta riemuittiin laajalti. Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk) innostui telakkayhtiön lupauksista ja pani siitä osan oman kilpailukykysopimuksensa piikkiin.

”Tämä kertoo siitä, että suomalaisen työn kilpailukyky on pikkuhiljaa palautumassa”, pääministeri kehaisi medialle.

Telakan portilla valkokypäräinen mies naurahtaa ohi mennessään Turun murteella.

”Suomalaiset tunnistat pomon merkistä, valkoisesta kypärästä. Keltakypäräiset ovat duunareita.”

Tarkasteltaessa tarkemmin parkkipaikan autoja selviääkin, että suuri osa niistä on ulkomaan rekisterissä. Töihin menevistä keltakypäräisistä harva puhuu suomea.

Pääministeri Sipilän suitsuttama ”suomalaisen työn kilpailukyky” onkin ilmeisen kovilla. Saadun vihjeen mukaan nimittäin suomalaisten sijaan Turun telakalle marssisivat alipalkkaan ja veronkiertoon alistetetut virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolaiset työlaisarmeijat

Pääsy kielletty

Toimittajalla ja kuvaajalla ei telakka-alueelle ole pääsyä. Toistuviin haastattelu- ja kuvauspyyntöihin tulee telakan viestintäpäälliköltä tiukka vastaus:

”On niin kovin kiireitä, kun laivojakin pitää ennättää tehdä.”

Telakan pääluottamusmiehen kanssa suunniteltu työmaakierros vaihtuu juttutuokioon Metallin valtuuston kokoustauolla suomalaisen työväen linnakkeessa Paasitornissa Helsingin Hakaniemessä.

”Yhtiö tietää, että kaikki asiat työmaalla eivät ole kunnossa”, pääluottamus Jari Aalto kommentoi telakan ”kiireitä”.

Heti alkuunsa hän kiteyttää selityksen arkihavainnon ja suomalaisen työn kilpailukyvyn ristiriidalle.

”Jos telakan ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan yhdeksän euron tuntipalkkaa ja suomalaiselle noin 17 euroa, niin kilpaile siinä sitten”, Aalto täräyttää.

Pääluottamusmies näkee työssään telakkatyön realismin.

”Suomalaiset ovat parhaimmissa ja ulkomaalaiset likaisimmissa töissä. Jos sanot suomalaiselle, että mene villoittamaan, niin villoittamatta taitaa jäädä”, Aalto kuittaa.

Ulkomaista työvoimaa siis tarvitaan, vaikka työttömiä suomalaisia riittääkin. Turussa heitä on lähes 20 000.

Meyer Turku ja Turun TE-toimisto hankkivat yhteisvoimin työvoimaa telakalle.

”Tällä hetkellä Meyerille voi hakea laivalevyseppä-hitsaajakoulutukseen. Tarjolla on 40 koulutuspaikka”, Varsinais -Suomen TE-keskuksen johtaja Kjell Henrichson sanoo.

Palatessaan kokoukseensa Aalto lupaa vielä auttaa aiheen selvittelyssä.

”Juttelen telakan johdon kanssa, jos vaikka pääsisit kierrokselle.”

Turhat tarkastukset

Telakan arkea on mahdollista lähestyä viranomaishavaintojen kautta.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (Avi) on tehnyt kuluvan vuoden aikana Meyerin Turun telakalle 15 työsuojelutarkastusta ulkomaisen työvoiman käytöstä. Niissä on havaittu runsaasti huomautettavaa.

Yksi esimerkki on liettualaisen Uab Sanden tarkastuksesta 8.7.2016.

”Työnantaja on maksanut lähetetylle työntekijälle pienempää tuntipalkkaa ja päivärahaa kuin sovellettavan työehtosopimuksen mukaan on maksettava. Työantaja ei ole myöskään korvannut työntekijöille näiden tekemiä ylityötunteja millään tavoin.”

Aluehallintovirasto katsoi työantajan syyllistyneen syrjintään ja pyysi selitystä laiminlyönteihin. Uab Sanden edustaja ei vastannut Avin pyyntöön.

”Tilanne on avoin. Emme ole tarkastaneet yritystä uudelleen”, aluehallintoviraston työsuojelusta vastaava lakimies Vesa Ullakonoja sanoo.

Vuosia Turun telakalla toimineen Uab Sanden tarkastuspöytäkirja listaa karut havaintonsa.

”Tarkastajalle toimitetun kirjanpidon mukaan työntekijät ovat työskennelleet satunnaisesti myös lauantaisin. Lauantaityöskentelyä ei ole kuitenkaan heille korvattu sopimuksen mukaisilla lauantailisillä.” (Työsuojelutarkastus 8.7.2016)

Tarkastuksen tehnyt virkailija sulkee tiiviisti suunsa. Aluehallintovirasto on kieltänyt häntä antamasta lausuntoja lehdistölle. Syykin selviää.

”Mielestämme tarkastajan raportit antavat hieman liian kielteisen kuvan telakan ulkomaalaisten työntekijöiden tilanteesta, lakimies Ullakonoja puolustautuu.

Kun Meyer Turku julkisti kahden uuden risteilyaluksen tilauksen lokakuussa, yhtiön henkilöstö- ja hallintopäällikkö kirjoitti:

”Monelle voi olla yllätys, millaisia tehtäviä telakkamaailmasta löytyy.”

Minkälainen yllätys ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus on telakan johdolle, Mayer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli?

”Tarkastuskertomuksissa esiin tullut ilmiö on yksittäistapauksina telakalla tiedossa. Laki ei mahdollista meille yksittäisten palkkatietojen tarkistamista”, varatoimitusjohtaja Pulli vastaa sähköpostitse.

Aluehallintovirasto ja telakka siis tietävät tilanteen, mutta ratsattu yritys toimii telakalla kuin tarkastaja ei olisi käynytkään.

Työsyrjintää

Suomen työlainsäädäntö ja Euroopan Unionin tuomioistuin ovat linjanneet, että Suomessa työskentelevän yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä.

Meyerin Turun telakalla työlainsäädännöt ja EU-linjaukset ovat ilmeisesti vain paperia, mistä kertoo ote Avin tarkastuksesta laivan sisustustöitä tekevään Meklnv Finland Oy: hyn.

”Työntekijöille maksetut tuntipalkat täyttävät ainoastaan vaatimustason 1:n vaatimukset. Teknologiateollisuuden työehtosopimus luokittelee telakalla tehdyt työt asteikolla yhdestä yhdeksään.” (Työsuojelutarkastus 24.4.2016)

Pääluottamusmies Jari Aalto muistuttaa, että palkkataulukon alimman palkan maksaminen ei riitä.

”Vaatimustaso 1:n tuntipalkka on yhdeksän euroa. Työehtosopimuksen mukainen ammattimiehen tuntipalkka on vaatimustaso 8:n tai 9:n mukainen eli vähintään 16,29 euroa tunnilta.”

Turkulainen Länsi-Suomen Asennuspalvelu Oy ei ole pekkaa pahempi. Tarkastus paljasti yrityksen syyllistyneen mm. ulkomaalaisten työntekijöiden syrjintään.

”Työantaja oli laatinut osalle työntekijöistään erillissopimuksen, jonka mukaan näille työntekijöille ei makseta sairausajan palkkaa kolmelta ensimmäiseltä poissaolopäivältä.” (Työsuojelutarkastus 21.4.2016)

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Lain mukaan työantajan on huolehdittava, ettei työpaikan sääntö, peruste tai käytäntö saata työntekijää muita edullisempaan asemaan.

”En tiedä, onko asia pantu kuntoon. Emme ole tehneet uusintatarkastusta. Tietysti tällaisen asian saisi helposti hoidettua”, Avin lakimies Ullakonoja pyörittelee.

Turun telakan pääluottamusmiehenä vuonna 2003 aloittanut Jari Aalto on turhautunut Avin työmaakäynteihin.

”Tänä aikana Avi on tehnyt noin 200 tarkastusta työmaalle. Niistä vain kaksi on edennyt oikeuteen asti. Avi voisi viedä törkeimmät rikkomukset poliisin tutkittavasti, mutta mitään ei tapahdu”, Aalto huokaa.

Näytön vaikeus

Jos aluehallintoviraston tarkastajat ovat kädettömiä, niin myös valtiovalta sulkee silmänsä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laivarakennusteollisuus ei kuulu Avin tarkastuksissa tänä vuonna kärkikohteisiin.

Tarkastajien tehoiskut korvataan paperin pyörittelyllä.

Meyerin Turun telakalla työsuojelutarkastuksia tekee yksi tarkastaja kentällä ja kaksi konttorissa.

”Emme pysty hankkimaan tarpeeksi näyttöä, jotta voisimme tehdä poliisille rikosilmoituksia”, Avin lakimies Ullakonoja tuskailee.

Olisiko tässä poliisille tutkittavaa? Tällaiseen viittaisi virolaiseen Gavkon Ou:n tarkastusraportti.

”Työantaja on toimittanut tarkastajalle kaksi toisistaan poikkeavaa palkkakirjanpitoa 18.2.2016 ja 17.3.2016 tarkastajan kysyttyä selitystä työntekijöiden alhaiseen palkkatasoon.” (työsuojelutarkastus 7.4. 2016)

”Näihin on vaikea päästä kiinni. Pitää esittää todennäköiset perusteet rikoksesta, jotta voimme viedä asian poliisille”, Ullakonoja sanoo.

Avin raportin mukaan tarkastuksessa ei voida ratkaista, kumpi työantajan toimittamista palkkakirjanpidosta on totuudenmukainen.

Tarkastuksesta on nyt puoli vuotta. Onko Avi selvittänyt, kumpi kirjanpito on oikea vai onko kumpikaan?

”Emme ole tehneet jälkitarkastusta”, Vesa Ullakonoja myöntää.

Kesken haastattelua puhelimeen tulee viesti, jossa pääluottamusmies Aalto kertoo toimittajan ja kuvaajan telakkakierroksen onnistuvan.

Vaiennetut ulkomaalaiset

Meyerin Turun telakalla työläisten kädet ovat työtä täynnä. Varustelualtaassa viimeistellään Tallinkille tammikuussa luovutettavaa valkokylkistä Megastaria.

”Kaljankuljetuslaiva”, laivaan kaapeleita kantava työmies virnistää.

Aluksen kimpussa on niin telakan siisteihin haalareihin sonnustautuneita suomalaisia kuin kirjavasti pukeutuneita ulkomaalaisia.

”Siellä sisällä on tuhat ihmistä töissä”, työmaakierrokselle mukaan tullut pääluottamus Aalto sanoo.

Megastaria vastapäätä rakennetaan parin ruotsinlaivan kokoista Mein Schiff 6:a. Sen uumenissa uurastaa parhaillaan 2 000 työntekijää.

”Levyhallissa on palasina Mein Schiff 1, ja aloitusta vailla on vielä seitsemän risteilijää. Ne valmistuvat alus per vuosi tahtia.”

Kun työmaakierros etenee levyhallista takaisin Megastarin keulalle, isäntänä toimivan Meyer Turun viestintäpäällikön Tapani Myllyn käsi nousee pystyyn.

”Laivojen sisätiloja ei saa kuvata, eikä sinne voi mennä”, hän ilmoittaa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden haastattelun telakan johto on kieltänyt jo aiemmin.

Viestintäpäällikkö Mylly kehaisee hieman ylpeyttä äänessään:

”Viimeisten laskujen mukaan telakallamme on työväkeänoin 50 maasta.”

Vaikka telakka vaatii vaikenemaan kymmenillä kielillä, muutama ulkomaalainen työntekijä tervehtii iloisesti seuruettamme. Varsinkin pääluottamusmies on suosiossa.

”Nykyään kanssakäyminen jää lähinnä morjesteluun. Takavuosina ulkomaalaiset tulivat päivittäin kertomaan huolistaan, mutta eivät enää. Ei täällä mafiosoja ole, mutta jotain on tapahtunut”, pääluottamusmies ihmettelee.

Yksi syy ulkomaalaisten vaikenemiseen lienee se, että pienikin palkka Suomessa on parempi kuin kotimaassa maksettu mitätön palkka.

Toinen selitys on turhautuminen: Tehdyt valitukset eivät ole johtaneet mihinkään.

Orjasopimus

Kun työmiehen päivä on täysi ja telakan pääportin puomi iltapäivällä aukeaa, niin samalla aukeavat työntekijöiden kielenkannatkin.

”Porttien sisäpuolella on veroparatiisihelvetti. Pieni tuntipalkka korvataan verottomalla päivärahalla”, vakuuttaa nimettömänä pysyvä työmies suomeksi.

Aluehallintoviraston tekemä tarkastus osoittaa, että duunarin puheessa on perää.

”Työntekijöille Viron lainsäädännön perusteella maksettuja päivärahoja ei katsota palkaksi vaan ne ovat korvausta työntekijälle lähetettynä olosta aiheutuneista kustannuksista.” (työsuojelutarkastus virolaisessa Gavkon Ou:sa 7.4.2016)

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelusta vastaava lakimies on tuskastunut.

”Valvonta helpottuisi, jos telakoiden ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi veronumerot kuten rakennustyömailla. Olemme ehdottaneet tätä, mutta teknologiateollisuus haraa vastaa”, lakimies Vesa Ullakonoja huokaa.

Turun telakan portilla asianmukaisen kulkukuvan puuttuminen ei aina ole este, ei edes hidaste.

Viranomaistarkastuksissa on käynyt ilmi, että joillain työntekijöillä on ”Suomen valtion ulkomaalaisille työntekijöille myöntämiä henkilökortteja”. Korteista ei ole voitu varmistaa henkilön kansalaisuutta eikä hänen työnteko-oikeuttaan.

”Portilla katsotaan vain passi ja työluvat. Onko työntekijä kirjattu oikeaan firmaan ja onko hänellä työnteko-oikeus, se ei portilla paljastu”, telakan pääluottamusmies Aalto sanoo.

Telakan porttien ulkopuolella toimittajan seura alkaa kelvata. Kun yksi avaa suunsa, toisellakin on asiaa.

Kahdet sopimukset

Juttusille tulee tuttu takavuosilta. Mies värvää edelleen työvoimaa Suomen telakoille Baltian maista ja Puolasta.

Nyt hän haluaa tuoda asiat julki ”meidän kaikkien rehellisten yrittäjien puolesta”.

”Myyn värväämäni työntekijän alihankkijalle 26,50 euron tuntihintaan. Tästä rahasta maksan työntekijälle 12 euron tuntipalkkaa. Kun vähennän tuosta saamastani 26,50 eurosta työntekijän tuntipalkan, sosiaalimenot, päivärahat, asumis-, auto- ja henkilöstökulut, niin minulle jää yhdestä tehdystä tunnista pari euroa voittoa”, suomalaismies laskee.

Sitten tulee perusteellinen selvitys, miten telakka-alalla Suomen verottajaa puijataan.

”Telakkaorja joutuu kotimaassaan kirjoittamaan kahdet työsopimukset. Ensimmäisen mukaan maksetaan palkka, toisen työnantaja teettää Suomen viranomaisia varten. ”

”Sitten harmaat yritykset myyvät miehet telakoiden alihankkijoille alle 20 euron tuntihintaan. Työmiehelle maksetaan kuusi euroa tunnissa verokirjalla ja kuusi euroa pimeästi. Siinä orjakauppias tekee jo tilin”, värväri sanoo.

Onko Meyerin Turun telakalla sitten keinoja puuttua urakkaketjussa tapahtuviin rikkomuksiin, telakan varatoimitusjohtaja Tapani Pulli?

”Suomen lainsäädäntö ei mahdollista meille näiden asioiden yksityiskohtaista tarkistamista.”

X