Sinuhe, Sibelius, Alma, Muumi vai Angry Birds? – Seura selvitti, mitkä ovat Suomen kovimmat kulttuurialan vientimenestykset ja kuinka ne syntyivät
Suomalaisten maailmanvalloituksista on nähty paljon otsikoita. Listasimme kulttuurialamme oikeasti kovimmat vientituotteet ja kerromme, kuinka ne syntyivät.
Vaikka perhe oli jäänyt Helsinkiin, Mika Waltari ei tuntenut oloaan lainkaan yksinäiseksi aloittaessaan Hartolassa kirjoitusurakan, jonka tuloksena syntyisi kulttuurialan siihen mennessä luultavasti Suomen suurin menestys maailmalla.
Egyptiläiset leiriytyivät ympärilleni ullakkohuoneessani, hän kuvaili tunnelmaa vaimonsa sukutilalla sijainneessa huvilassa.
Elettiin huhtikuuta 1945, kun Waltari ryhtyi naputtamaan faaraon henkilääkärin tarinaa. Tai kuten kirjailija itse asian ilmaisi, Sinuhe saneli sen hänelle.
Tekstiä syntyi kuin itsestään. Waltarin ei tarvinnut tarkistaa faktoja lähdeteoksista, sillä hän oli edeltävinä vuosikymmeninä lukenut läpi kaiken käsiinsä saaman kirjallisuuden muinaisesta Egyptistä.
Kirjailija ei antanut edes äitinsä kuoleman häiritä kirjoittamista. Hän piipahti hautajaisissa omiin ajatuksiinsa vajonneena ja palasi nopeasti huvilalle.
Kolmen ja puolen kuukauden työskentelyn jälkeen hänen pääteoksensa Sinuhe egyptiläinen oli valmis.
Vuonna 1949 Sinuhe nousi Yhdysvaltojen myydyimmäksi romaaniksi ja pysyi kärkipaikalla kaksi kuukautta. Käännösteokselle saavutus oli – ja on yhä – poikkeuksellinen.
Sinuhea myytin lopulta vaikuttavat 500 000 kappaletta pelkästään Yhdysvalloissa. Kun vuonna 1954 valmistui vielä romaaniin pohjautunut näyttävä Hollywood-elokuva, Sinuhe oli saavuttanut ikuisen paikan kansakunnan kaapin päällä.
Menestys toi Mika Waltarille suuret tulot, mutta häntä myös verotettiin ankarasti. Kirjailija täyttämässä veroilmoitustaan Suomen Kuvalehden kannessa tammikuussa 1949.
Teos on käännetty peräti 40 kielelle, mutta siltikään se ei ole suomalaisen kulttuurin suurin vientimenestys. Jos myyntilukuja katsotaan, Waltari ei ole ykkönen edes omassa lajissaan, kirjallisuudessa.
Sitä paitsi ensimmäinen suomalaiseen romaaniin perustuva Hollywood-elokuva oli Farmarin tytär vuodelta 1947. Se pohjautui Hella Wuolijoen romaaniin Juurakon Hulda.
Mauri Kunnas tienasi Joulupukilla
Vielä 1970-luvulla Mauri Kunnas elätti itsensä pilapiirroksilla ja sarjakuvilla, ja viihtyi mainiosti työssään.
”En ollut ikinä kiinnostunut lastenkirjoista, mutta mielessäni oli käynyt, että sellaisenkin voisi tehdä”, hän sanoo.
Ratkaisevan sysäyksen antoi hänen appensa, joka kertoi kansanperinteen haltijoista. Kunnas innostui ja teki Suomalaisen tonttukirjan. Siitä tuli kotimainen bestseller.
Hän teki lisää lastenkirjoja.
Kunnas muistaa edelleen hetken, kun kolmas teos, Joulupukki, saapui hänelle vuonna 1981 postilla kotiin.
”Tuntui kuin nyrkillä olisi lyöty päähän. Painojälki oli niin huono, punainen oli sävyltään liian kylmää.”
Kunnas moittii myös itseään.
”Piirustukseni olivat kehittymättömiä. Joulupukki ei ole se teos, jota esittelen, kun kotona käy vieraita.”
Hitti siitä kuitenkin tuli. Asia varmistui, kun Kunnas sai puhelinsoiton kansainvälisiltä kirjamessuilta.
”Ostajia oli kuulemma jonoksi asti ja myyntioikeuksista tapeltiin. Juhlistin asiaa syömällä vaimoni kanssa ulkona, huokeassa paikassa tosin.”
Kun Kunnas kävi 1980-luvulla San Franciscossa, hän näki kirjakaupan hyllyllä ison kasan Joulupukkeja.
”Ajattelin, että noinhan se myynti pitää hoitaa. En älynnyt ottaa siitä valokuvaa.”
Näky ei toistunut enää koskaan.
Mauri Kunnas on julkaissut noin sata teosta. Lisäksi hänen kirjastaan Joulupukki ja Noitarumpu on tehty animaatioelokuva, joka on myyty yli 40 maahan.
Joulupukkia on myyty ulkomailla yli miljoona kappaletta, jokseenkin yhtä paljon kuin Kunnaksen muita teoksia yhteensä. Käännösten kokonaismyynnillä mitattuna Kunnas on menestynein elävä suomalaiskirjailija.
On vaikea sanoa, kuinka hyvin Mika Waltari menestyi maailmalla Kunnakseen verrattuna. Waltarin myyntiluvuista tiedetään yllättävän vähän, mutta eri tiedonsirpaleisiin perustuen hänen käännösteoksiaan on ostettu ulkomailla varmuudella seitsennumeroinen määrä.
Selvää lienee kuitenkin se, että kumpikaan herroista ei pärjää Arto Paasilinnalle, joka oli hyvin suosittu Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Paasilinnan käännöksiä on myyty ulkomailla yhteensä noin viisi miljoonaa kappaletta. Mutta ei hänkään ole menestynein suomalaiskirjailija.
Muumit lyövät Sinuhen
Ensimmäisen Muumipeikkonsa Tove Jansson piirsi perheensä kesäpaikan huussin seinään 1930-luvun alussa.
Keväällä 1944 hän viimeisteli talvisodan aikana kirjoittamansa kertomuksen, jossa Muumipeikko ja hänen äitinsä etsivät kotia talven varalle. Isä on kadonnut eikä ole varmaa, onko hän edes hengissä. Tarina heijastaa ajan epävarmuutta.
Jansson vei käsikirjoituksen kustantamoon ja jäi odottamaan.
Eivät kai välitä muumipeikostani nyt kun sota menee päin mäntyä, hän kirjoitti elokuussa 1944.
Kirja julkaistiin vasta seuraavan vuoden lopulla. Jansson tiesi jo tuolloin muumien potentiaalin ja haaveili teoksen viemisestä Amerikkaan.
Ensimmäinen englanninkielinen käännös tehtiin kuitenkin vasta hänen läpimurtoteoksestaan, Suomessa 1948 julkaistusta Taikurin hatusta.
Vaikka muumit vetäytyvät tarinan alussa talviunille, Taikurin hattu kertoo ennen kaikkea Muumilaakson kesästä, josta teoksen hahmot nauttivat täysin siemauksin.
Tähän päivään mennessä Taikurin hattua on myyty ulkomailla neljä miljoonaa kappaletta.
Toinen tärkeä askel Janssonille oli vuonna 1954 alkanut Muumi-sarjakuvan piirtäminen silloiseen maailman suurimpaan sanomalehteen, brittiläiseen Evening Newsiin sekä lukuisiin muihin julkaisuihin.
Jansson oli paitsi luova ja tuottelias, myös hoiti ulkomaista liikekirjeenvaihtoa paneutuneesti.
Ensimmäiset Muumi-tuotteet nähtiin jo 1940-luvulla. Nykyään ne muodostavat valtaosan muumien oikeuksia hallinnoivan Moomin Charactersin liikevaihdosta, joka oli toissa vuonna 11 miljoonaa euroa.
Janssonin kirjoja on käännetty 58 kielelle ja niistä on tehty valtava määrä versioita eri ikäisille lukijoille.
”Ulkomailla on julkaistu yhteensä noin 15–20 miljoonaa nidettä”, arvioi toimitusjohtaja Roleff Kråkström.
Se on lajissaan Suomen suurin menestys maailmalla.
Seuran selvityksen perusteella miljoonan ulkomailla myydyn teoksen rajan on rikkonut seitsemän suomalaista kirjailijaa. He näkyvät alla.
Kuvat ja lähteet: kustantamot, agentit, kirjailijat ja oikeudenhaltijat
Maailmalla myydyimmästä suomalaisteoksesta ei ole epäselvyyttä. Se on Tove Janssonin Taikurin hattu. Hopeamitalia on mahdotonta jakaa, sillä Sinuhen ja Arto Paasilinnan bestsellerin Jäniksen vuosi myyntilukuja ei tiedetä.
Elävien kirjailijoiden myydyimmät kirjat ovat Mauri Kunnaksen Joulupukki ja Sofi Oksasen Puhdistus.
Lähteet: kustantamot, agentit, kirjailijat, oikeudenhaltijat
Niko-poro lensi maailmalle
Muumit tunnetaan myös animaatiosarjoista ja elokuvista. Ne ovat tosin lähes kaikki ulkomaista tekoa, olkoonkin, että japanilaisten 1990-luvulla piirtämän Muumilaakson tarinoita -sarjan tuotti suomalainen Dennis Livson.
Vuonna 2019 ensiesitetyn Muumilaakson takana on kuitenkin Gutsy Animations Suomesta. Uuden sarjan kahden ensimmäisen kauden 21 miljoonan euron budjetti on jopa Euroopan mitassa poikkeuksellinen.
Yhtiön perustajan ja luovan johtajan Marika Makaroffin mukaan Muumilaakson esitysoikeudet on myyty 51 maahan. Yksikään toinen suomalainen animaatiosarja ei ole yltänyt samaan.
Muumilaakso on suomalaisittain poikkeuksellisen kallis tv-tuotanto. Gutsy Animations
Sarja on tehty suomalaisten johdolla, mutta myös ulkomaista osaamista on tarvittu. Gutsylla on tytäryhtiö Englannissa, ja se ostaa osan luovasta työstä alihankintana suomalaiselta Anima Vitaelta, jolla puolestaan on osakkuusyhtiö Malesiassa.
”Suomalaisia osaajia on vielä vähän, mutta onneksi heidän määränsä kasvaa kovasti”, Anima Vitaen toimitusjohtaja Antti Haikala toteaa.
Haikalan yhtiön suurimmat omat menestykset ovat Niko-porosta kertovat pitkät animaatiot 2008 ja 2012. Kumpikin on kerännyt ulkomailta isommat lipputulot kuin mikään muu suomalaiselokuva koskaan.
Nikot ovat malliesimerkkejä kansainvälisen yhteistyön hyödyntämisestä: niillä on ollut ulkomaisia osatuottajia kolmesta eri maasta.
Suomalaissyntyisistä elokuvatähdistä katsotuin ei ole kuitenkaan poro eikä peikko, vaan vihainen lintu.
Amerikan Suomi-linnut
Vuonna 2009 peliyhtiö Rovio oli konkurssin partaalla. Yhtiö oli valmistanut 51 mobiilipeliä, ilman menestystä. Rahaa oli enää yhteen uuteen kehityshankkeeseen.
Riutuvan yhtiön ainoa pelisuunnittelija Jaakko Iisalo sai idean rymistelevistä linnuista, joilla on vihaiset kulmakarvat. Ehkä pelaaja voisi ampua linnut lentoon ritsalla?
Viimeinen tärkeä oivallus oli se, että linnut tarvitsivat vihollisia. Iisalo piirsi maaleiksi possuja, jotka olivat varastaneet lintujen munat.
Angry Birds julkaistiin joulukuussa 2009. Helmikuussa se kohosi Britannian ja huhtikuussa Yhdysvaltojen suosituimmaksi mobiilipeliksi.
Pelkkä pelimenestys ei kuitenkaan riittänyt toimitusjohtaja Mikael Hedille. Hän ostatti yhtiölle animaatiostudion 2011 ja ryhtyi tekemään vihaisiin lintuihin perustuvaa animaatiosarjaa. Jaksoja syntyi toistasataa.
Hedin varsinainen suursaavutus oli vuonna 2016 valmistunut Angry Birds -elokuva, joka keräsi Suomen ulkopuolella huimat, lähes 350 miljoonan dollarin lipputulot.
Elokuva luokitellaan usein amerikkalaiseksi, sillä sen tuotti Rovion yhdysvaltalainen tytäryhtiö yhdessä Columbia Picturesin kanssa. Koska elokuvalla on kuitenkin vahvasti suomalainen tausta ja sen tarinaa oli kirjoittamassa suomalaisia, se on nostettu alla olevaan kunniatauluun.
Suluissa ohjaajien nimet. Lähde: Box Office Mojo
Angry Birds -brändi on tuottanut Roviolle kaksi miljardia euroa, josta suurin osa on tullut pelimyynnistä.
Sorjonen Suomen suurin draamamenestys maailmalla
Kun Los Angelesin lentokentän rajavirkailija huomasi, mistä Teemu Kalliala on kotoisin, hänen oli pakko kertoa lempisarjansa nimi. Se oli Sorjonen.
Elettiin marraskuuta 2019.
”Silloin ymmärsin, että ajat ovat todella muuttuneet”, suomalaisen av-alan etua ajavan Apfin toiminnanjohtaja Kalliala nauraa.
Draama on television kuninkuuslaji, jossa amerikkalaiset ja britit ovat ykkösiä. Suomalaiset eivät ole saavuttaneet lajissa suuria menestyksiä – kunnes aivan viime vuosina.
Sorjosen kehittäjä Miikko Oikkonen sijoitti sarjan synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan. Poliisisarjan ideaan vaikutti lähiseudulla tapahtunut karmiva surma, joka sai hänet pohtimaan sitä, kuinka rikostutkijat pystyvät viettämään perhearkea.
Ville Virtasen esittämä Kari Sorjonen on luonnottoman hyvämuistinen ja aistiyliherkkä poliisi, jolle perhe on tärkeä – poikkeuksellinen hahmo siis. Sarja edustaa maailmalla suosittua tummasävyistä nordic noiria.
Sorjonen on laajimmalle levinnyt suomalaissarja. Se on esitetty 182 maassa ja päässyt suoratoistopalvelu Netflixin Amerikan-etusivulle. Tekeillä on sarjaan perustuva elokuva, joka on Netflixin ensimmäinen suomalainen alkuperäistuotanto.
Miksi Sorjonen on menestynyt?
”Tavoittelimme kansainvälistä tasoa, siitä alkaen, että myös käsikirjoitukseen pistettiin kunnolla rahaa”, tuotantoyhtiö Fisher Kingin toimitusjohtaja Matti Halonen sanoo.
Suluissa tuotantoyhtiöt Lähteet: tuotantoyhtiöt ja Elisa Viihde Viaplay
Suomi-hulluuskin myy
Levitysyhtiön tyylikkäässä palaverihuoneessa Lontoon Cityssä odotti vuonna 2007 parikymmentä ihmistä, kun Duudsonien Jukka Hilden saapasteli sisään, nosti kengät pöydälle ja osoitti vanavedessään saapuneita Riku Rantalaa ja Tunna Milonoffia.
”Nuo jätkät vasta hulluja ovatkin”, liehuvatukkainen Hilden ilmoitti.
Hildenin alustuksen jälkeen Rantala ja Milonoff esittelivät ideansa. He halusivat tehdä rouhean reppumatkailuohjelmansa Madventuresin seuraavan tuotantokauden englanniksi.
Palaverin seurauksena syntyi historiallinen sopimus. Yhdysvaltalainen Travel Channel ja brittiläinen Fiver tilasivat tv-sarjan suomalaisilta.
Kaksikon seikkailuja on katsottu parissasadassa maassa.
”Sarja toi ulkomailta seitsennumeroisen rahasumman. Mielestäni se ei ole pöllömmin punk-asenteella tehdyltä sissituotannolta”, Rantala sanoo.
Hänen mukaansa kauppaa ei olisi syntynyt ilman Hildeniä ja toista duudsonia, Jarno Laasalaa.
”Duudsonien roolia suomalaisen television kansainvälistymisessä ei tiedetä yleisesti. Heidän ansiostaan meidän ja Arman Alizadin ohjelmat levisivät niin laajalle”.
Alle on listattu levinneimmät suomalaiset tv-sarjat, draama pois lukien.
Lähteet: tuotantoyhtiöt
Duudsonien tehdas
Duudsonit aloittivat oman maailmanvalloituksensa jo vuosia aiemmin tekemällä ohjelmansa sekä suomen että englannin kielellä. Ensimmäiset Duudsonien ulkomaanesitykset nähtiin vuonna 2006.
Todellista läpimurtoa merkitsi yhdysvaltalaisen MTV:n tilaama sarja Duudsonit Amerikassa, joka näki päivänvalon vuonna 2010. Sen budjetti oli kuusi miljoonaa dollaria.
Toinen historiallinen hetki koettiin vuonna 2017, kun Duudsonien perustama tuotantoyhtiö Rabbit Films tuotti vuorikiipeilyformaattiinsa Huippujengiin perustuvan kahdeksan miljoonaa dollaria maksaneen ohjelmasarjan amerikkalaiselle YouTubelle.
Rabbit on kunnostautunut myös ohjelmaformaattiensa toteutusoikeuksien myynnissä. Yhtiön purjehdusreality Atlantin yli kamppailee Mustat lesket -draaman kanssa menestyneimmän suomalaisformaatin tittelistä.
”Se on toteutettu viidessä maassa, joista jokaisessa on tilattu myös jatkokausi”, yhtiön kansainvälinen johtaja Jonathan Tuovinen kertoo.
Formaatti on menestynyt Skandinaviassa ja Benelux-maissa.
”Niissä maissa julkkikset eivät vaadi assistenttia veneeseen.”
Ensimmäinen suomalainen formaattimenestys oli vuonna 2003 päivänvalon nähnyt lasten laulukilpailuohjelma Staraoke, mutta rahassa mitaten se ei enää taistele kärkipaikasta.
Lähteet: tuotantoyhtiöt
Darude kärjessä, Alma kahdella listalla
Sorjonen-sarjan näyttelijän täyskaima, Darudena tunnettu Ville Virtanen oli 1990-luvun lopulla kesätöissä Tampereella ja sävelsi vapaa-ajallaan. Syntyi tarttuva riffi: tikitiik tiik. Se jäi muhimaan koneen kovalevylle.
Kun hän ajoi riffin säröefektin läpi, tulevan kappaleen soundi oli syntynyt. Kohta Virtanen rakensi riffin ympärille biisin yksiössään.
Tulevan menestyksen kannalta ratkaiseva oli hetki, jolloin Virtanen toimitti kappaleen cd:llä tuottaja Jaakko Salovaaralle. Kaksikko jalosti kappaletta edelleen studiossa.
Sinkun nimeksi tuli Sandstorm. Suomeksi se tarkoittaa hiekkamyrskyä. Nimeen kiteytyy onnistuneesti instrumentaalikappaleen henki.
Sandstorm lienee suomalaisesityksistä 2000-luvun kuunnelluin. Suoratoistopalvelu Spotifyssa sitä on ladattu yli 200 miljoona kertaa.
Aivan viime aikoina musiikin kuunteluun on alkanut vaikuttaa merkittävästi nuorten suosima videosovellus Tik Tok. Sen ansiosta suomalaistaustaustaisen animaatioyhtyeen Studio Killersin kappale Jenny nousi syksyllä 2020 kansainväliseksi hitiksi ja on nykyään Spotifyssa kaikkien aikojen kolmanneksi kunnelluin suomalaisen esittämä kappale.
Koonnut: Music Finland
Sandstorm ei ole kuitenkaan menestynein suomalaisvoimin tehty kappale. Ainakin Spotifyssa sen edelle kiilaa kuusi muunmaalaisten esittämää laulua, joiden tekijätiedoissa mainitaan Alma Miettinen tai Teemu Brunila.
Niistä ykkönen on yli 450 miljoonaa kertaa kuunneltu JP Cooperin September Song. Yksi sen tekijöistä on Brunila.
Silkkana Almana parhaiten tunnetun Miettisen laulama Chasing Highs on kuunneltu Spotifyssa yli 120 miljoonaa kertaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hän ollut tekemässä vielä menestyneempiä kappaleita alan supertähdille Ariana Grandelle, Lana del Reylle ja Miley Cyrusille.
Koonnut: Music Finland
Sibeliusta ei voi ohittaa, paitsi Letkis
Ennen suoratoistopalveluja musiikki ostettiin levyillä. Niiden myynnistä ei ole kattavia ja luotettavia tilastoja, mutta siitä ei ole epäilystä, etteivätkö levymyynnin kärkisijoille kipua metallimusiikin edustajat.
Sinfonista metallia esittävä Nightwish lienee myynyt 10 miljoonaa äänitettä. Ville Valon tähdittämä HIM kolkuttelee samoja lukemia.
Lähteet: Wikipedia, Helsingin Sanomat, Iltalehti, yhtyeet
Kun puhutaan suomalaisen musiikin maailmanvalloituksesta, Jean Sibeliusta ei voi ohittaa. Hänen 1905 valmistunut viulukonserttonsa on kaikista viime vuosisadan viulukonsertoista levytetyin ja esitetyin.
Teosto julkaisee vuosittain listan eniten ulkomailta esityskorvauksia saaneista teoksista. Sibeliuksen viulukonserton lisäksi eniten sijoituksia kärkikolmikossa 2010-luvulla keräsi hänen Toinen sinfoniansa.
Sibeliuksen valta-asemaa esityskorvauksissa ovat onnistuneet horjuttamaan ainoastaan Rauno Lehtisen Letkis, joka pulpahti japanilaisen tv-mainoksen takia vuoden 2015 listaykköseksi, sekä vähemmässä määrin The Rasmuksen In the Shadows.
Kuvataiteissa Helene Schjerfbeckin asema on hyvinkin yhtä vahva kuin aikalaisensa Sibeliuksen klassisessa musiikissa.
Helen Schjerfbeck on ulkomailla Suomen tunnetuin kuvataiteilija. © Museovirasto
Viisi kalleinta Lontoon huutokaupoissa myytyä suomalaisteosta ovat kaikki Schjerfbeckin maalaamia. Tosin niistä neljä ostettiin Seuran tietojen mukaan Suomeen – ja usein myös myyjä oli suomalainen.
Suurimmalla hinnalla ulkomaille myyty suomalainen taulu on Schjerfbeckin Vaaleatukkainen tyttö vuodelta 1916. Sen osti vuonna 2015 Saksan Frankfurtissa sijaitseva Städel-museo, joka pani teoksen yleisön nähtäville. Kauppahinta oli 869 000 puntaa.
Schjerfbeck maalasi Vaaleatukkaisen tytön vuonna 1916. Teoksen voi nähdä omin Saksassa.
Rahasarjan ykkönen on Supercell
Mutta mikä siis on suomalaisen kulttuuriviennin kaikkien aikojen kovin saavutus?
Jos katsotaan rahavirtoja, Suomen suurin menestys maailmalla ovat videopelit.
Suomalainen peliyhtiö Supercell aloitti tietokoneita varten suunnitelluilla peleillä, ilman suurempaa menestystä. Vuonna 2011 yhtiö oivalsi kääntää kurssia ja ryhtyi kehittämään pelejä laitteille, joissa on kosketusnäyttö.
Työ eteni hurjaa vauhtia. Vuoden 2012 toukokuussa julkistettiin maatilapeli Hay Day ja elokuussa strategiapeli Clash of Clans. Molempien suosio kasvoi räjähdysmäisesti.
Clash of Clansista tuli koko maailman tuottoisin mobiilipeli 2010-luvulla. Yhtiöllä, jonka alkuvaiheessa pahvilaatikko saattoi toimittaa työpöydän virkaa, on mennyt muutenkin hyvin. Sen kaikki viisi peliä ovat ylittäneet miljardin dollarin myynnin.
Videopelien Suomeen tuomat rahavirrat nousevat omaan luokkaansa. Lähteet: yhtiöt
Supercellin menestys on ollut koko Suomen onni. Yhtiön perustajat ovat maksaneet tähtitieteelliset veronsa mukisematta ja jakaneet varojaan hyväntekeväisyyteen.