Mitä venäläinen turvateknologiayhtiö tekee Suomessa? Savonlinnassa hiljaiseloa viettävä Argus Spectrum nousi alansa huipulle Kremlin tuella
Savonlinna oli mielissään, kun Venäjän sotilas- ja siviiliviranomaisille turvateknologiaa valmistava Argus Spectrum halusi rakentaa kaupunkiin tehtaan. Miksi laitos seisoo nyt pimeänä, eikä kukaan halua puhua yrityksestä?
Kaupunki vuokrasi 2019 Argus Spectrumille tilat Savonlinnan teknologiakeskus Elektroniasta ja julisti auttavansa yritystä työvoiman rekrytoinnissa ja investointitukien hakemisessa.
Turvateknologiavalmistaja Argus Spectrum Internationalin Savonlinnan-tehtaan tyhjät parkkipaikat ovat herättäneet kaupunkilaisissa kummastusta pitkin vuotta.
Venäläislähtöisen yrityksen luvattiin alunperin tuovan kaupunkiin vuoden 2020 loppuun mennessä sata työpaikkaa. Ne, ja toive elinvoimaisuuden kasvusta kelpasivat kovia kokeneelle kaupungille.
Suuryritys päätyi Savonlinnaan kaupunginjohtajan Janne Laineen ja kokoomuksen silloisen kansanedustajan Kaj Turusen työn ansiosta. Laine allekirjoitti keväällä 2019 Argus Spectrumin kanssa yhteistyösopimuksen tehtaan rakentamisesta Savonlinnaan.
Toivo tehtaan tuomasta lisävauraudesta ei ole tuulesta temmattu. Kremlin avokätinen tuki sai Argus Spectrumin menestystarinan puhkeamaan täyteen kukkaansa jo vuosikymmen sitten.
Suhteidensa avulla Argus Spectrum on saanut isänmaansa viranomaisilta lukuisia suurtilauksia, kuten Venäjän puolustusvoimien uuden turva- ja rakennusvalvontajärjestelmän toteuttamisen.
Mutta miksi yhtiö uinuu Savonlinnassa nyt hiljaiseloa, ja mihin se tarvitsee Suomen-tehtaitaan? Yhtiön täkäläiset edustajat ja hanketta vielä äsken innokkaasti ajaneet kummisedät karttavat kyselijöitä huolellisesti.
Argus Spectrum on julkaissut lehdistökuvia uutuuttaan kiiltävistä tuotantotiloistaan ja pakkaamista odottavista komponenteistaan. © Argus Spectrum
Argus Spectrum liioitteli näyttöjään
Argus Spectrum aloitti turvajärjestelmien tuotannon Venäjän sisäministeriön tukemana vuonna 1993. Yrityksen mukaan sen tuotteita käytetään sekä Venäjällä että muualla maailmassa.
Savonlinnassa yritys valmistaa langattomia palosuojatuotteita ja varhaisen varoituksen ja paikannuksen järjestelmiä. Uuden tehtaan tarkoituksena on parantaa vientiä EU-maihin.
Yritys väittää esitteessään, että muun muassa Britannian parlamenttitalo on suojattu sen järjestelmällä. Parlamentin viestintäosasto kertoi Seuralle, ettei näin ole.
Yritys väittää esitteessään, että muun muassa Britannian parlamenttitalo on suojattu sen järjestelmillä. Parlamentin viestintäosasto kertoi Seuralle, ettei näin ole. Esitteessä kerrotaan, että yrityksen teknologiaa käytetään myös lukuisissa muissa paikoissa, kuten Wimbledonin tennisareenalla.
Argus Spectrum -konsernia johtaa Sergei Levchuk, jonka poika Mikhail Levchuk toimii usein ulkomaillakin yrityksen kasvoina.
Isä-Levchukin kerrotaan ostaneen vuosien saatossa muut osakkaat pois yrityksestään.
Nuorempi Levchuk toimii Savonlinnan-tytäryhtiön toimitusjohtajana.
Ensimmäinen toimitusjohtaja Harri Laukkanen siirrettiin yhtiöstä sivuun jo ennen tehtaan avajaisia. Laukkanen oli mukana järjestämässä yritystä Savonlinnaan.
Savonlinnan kaupungillakaan ei ole varmuutta siitä, toimiiko isoin odotuksin kaupunkiin saatu tehdas nyt lainkaan, ja missä luvatut työpaikat viipyvät. © Aleksi Mustonen
Suhteet Kremliin moninkertaistivat liikevaihdon
Levchukit ovat kertoneet kotimaansa medialle avoimesti varsin lämpimistä suhteistaan Venäjän ylimpään johtoon.
Vuonna 2014 Mikhail Levchuk mainitsi Kommersant-lehdelle, miten hänen isällään on koko ajan kiireitä valtion turvallisuuspalvelu FSB:n, hätätilaministeriön ja muiden lainvalvontavirastojen kanssa.
Artikkelissa kuvailtiin, miten Levchukin toimistoa koristaa valokuva nykyisestä puolustusministeri Sergei Shoigusta ja presidentti Vladimir Putinista yhtiön valmistamat Streletz-turvarannekkeet käsissään.
Shoigu avusti Levchukeja ensi kerran vuonna 2009, kun hän maan hätätilaministerinä esitteli Putinille yrityksen rakentaman savuntunnistussensorilla varustetun rannekkeen.
Vuonna 2014 Shoigu antoi Argus Spectrumille virallisen määräyksen puolustusvoimille rakennettavasta turvajärjestelmästä.
Valtion tilausten merkitystä yritykselle kuvaa niiden rahallisen arvon nousu vuoden 2010 13 miljoonasta ruplasta seuraavan vuoden 136 miljoonaan ruplaan.
Äkillisen kasvun saattoi riippumattoman Znak–median mukaan havaita myös yrityksen kokonaisliikevaihdossa. Aiempi 10 miljoonan ruplan liikevaihto kasvoi 990 miljoonaan ruplaan vuonna 2012, ja 1,5 miljardiin ruplaan vuonna 2014.
Streletz-pelastusrannekkeessa on mainosten mukaan savuntunnistin ja jopa vuosikymmeneksi riittävä akku. Mainoksissa yhtiön palovaroittimilla on suojattu myös Britannian parlamentti, joskin parlamentti itse kiistää asian.
© kuvakaappaus
Argus Spectrum ei ole säästynyt kohuilta – tarjousvuodosta kohua
Yritys kertoo sivuillaan, että sen turvajärjestelmiä käytetään 900:sssa venäläisessä kaupungissa. Menestystä ei ole saavutettu ongelmitta, vaikka Venäjän valtiojohto seisookin vankasti yrityksen takana.
Znakin mukaan Argus Spectrum solmi eräästä valvontajärjestelmästään tilaussopimuksen Venäjän valtion kanssa 2010 toukokuussa. Shoigu oli tuolloin päättämässä valituksi tulevan järjestelmän reunaehtoja.
Sopimuksen ansiosta yritys sai oman versionsa laajaan jakeluun, ja tuotanto pääsi kasvuun.
Sittemmin Tseljabinskissa oli käynnissä rikostutkinta, joka päädyttiin keskeyttämään. Tutkinnassa ehti ilmetä, että hätätilaministeriön päädirektoraatista vuodettiin tarjouskilpailun aikana tietoja Argus Spectrumille.
Znakin mukaan toinen hätätilaministeri Vladimir Pushkov puuttui asiaan vuonna 2016. Hän määräsi ainakin yhtiön Sagittarius-valvontajärjestelmän pois hätätilaministeriön jakelusta.
Samana vuonna, ja sitä hieman aiemmin, yrityksen liikevaihto putosi huomattavan alhaiseksi.
Tapaus on päätynyt oikeuteen ainakin Tseljabinskissa. Siellä hätätilaministeriön paikallisosasto on jatkanut Argus Spectrumin palvelujen käyttämistä lopetusmääräyksestä huolimatta.
Sairaaloihin asennetut järjestelmät saivat kritiikkiä
Tänä vuonna yrityksen Streletz Pro -järjestelmällä on varustettu Venäjällä 17 uutta koronavirussairaalaa, mutta sekään ei sujunut ongelmitta. Znak kertoo, että järjestelmää on kritisoitu sen sairaalakäyttöön sopimattomuuden vuoksi.
Kritiikin mukaan Streletz-Pro häiriintyy sairaalalaitteista, eivätkä sen signaalit kulje sairaalan sisällä riittävän hyvin.
Hätätilaministeriö taas väittää ongelmien johtuvan sairaaloiden rakenteista eikä Streletzin ominaisuuksista.
Ei ole tiedossa, että Argus Spectrum olisi vielä tehnyt Suomessa sopimuksia Streletz-Pro:n sijoittamisesta sairaaloihin tai muihin julkisen infran kohteisiin. Toiveita tästä on ilmeisesti ollut.
Yritys lahjoitti Savonlinnan paloasemalle vuonna 2019 savusukellusjärjestelmänsä. Se on Streletz-Pro:n ohella tehtaan toinen tärkeä tuote.
Argus Spectrumilla on Kommersantin mukaan ollut kahnauksia myös Venäjän antimonopoliviranomaisen FAS:n kanssa.
Yritystä on Venäjällä syytetty kartellista, kilpailusääntöjen polkemisesta yhteistyössä järjestelmien ostajien kanssa ja kilpailun rajoittamisesta.
Sairaaloihin asennettuja Arguksen tunnistimia ja turvajärjestelmiä on moitittu Venäjällä teknisesti häiriöalttiiksi. Viranomaisille laitteet kuitenkin ovat kelvanneet. © Argus Spectrum
Ex-kansanedustaja ei kommentoi avunantoaan
Argus Spectrum Internationalin saapumista Savonlinnaan pidettiin niin tärkeänä, että yritys sai vetoapua Suomen eduskunnasta.
Kokoomuksen kansanedustajana tuolloin toiminut Kaj Turunen vieraili yrityksen luona Pietarissa lokakuussa 2018.
Turunen maksoi matkansa itse, mutta hänen eduskunnalle antamansa lahjailmoituksen mukaan yritys kustansi hänelle 500 euron edestä majoituksen, museolippuja ja balettilipun.
”Ei minulla ole mitään kommentoitavaa”, Kaj Turunen vastaa kysymykseen roolistaan Argusin Suomeen-tulon kummisetänä.
Hän osallistui myös muihin neuvotteluihin, mutta niistä ei ole saatavilla julkisia tietoja.
Turusen työn tärkeyttä korostettiin etenkin Argus Spectrum Internationalin alkuaikoina, jolloin sekä Harri Laukkanen että Janne Laine kehuivat hänen merkitystään neuvotteluiden onnistumiselle.
Nyt Savonlinnan kaupunginvaltuustossa istuva Turunen kertoo, ettei hän ole ollut missään tekemisissä yrityksen kanssa enää pitkään aikaan.
”Ei minulla ole mitään kommentoitavaa”, Kaj Turunen vastaa kysymykseen kahden vuoden takaisesta roolistaan Argusin Suomeen-tulon kummisetänä.
Argus on lahjoittanut laitteitaan ainakin Savonlinnan paloasemalle. Järjestelmän yhteensopivuus Venäjän turvallisuusviranomaisten laitteiden kanssa ei ole välttämättä Suomessa mainosvaltti. © Aleksi Mustonen
© Argus Spectrum
Pyörii omistajan lainalla
Vuonna 2018 alkaneella tilikaudella Argus Spectrum Internationalin tulos jäi 15 000 euroa tappiolle. Vuonna 2019, kun tehdas virallisesti avautui, tappiota kertyi 305 000 euroa. Yrityksellä ei ole ollut lainkaan liikevaihtoa.
Vuoden 2019 lopussa Sergei Levchuk myönsi Argus Spectrum Internationalille yli 500 000 euron suuruisen pääomalainan, joka kuittasi edellisen tilikauden tappiot.
Täysimittaisen tuotannon ja myynnin oli alun perin tarkoitus käynnistyä tehtaassa tämän vuoden aikana, jolloin myös vuoden loppuun mennessä luvatut 100 työpaikkaa toteutuisivat.
Työpaikkoja piti tosin lupausten mukaan olla viime vuoden puolella jo useampia kymmeniä.
Kukaan Savonlinnan päättäjistä ei tunnu tietävän varmasti, onko yritys oikeasti koskaan aloittanut toimintaansa, tai vaihtoehtoisesti ehkä lopettanut toimintansa nyt.
Myöskään yhtiön itse kehumistaan suhteista naapurimaan turvallisuuspalveluihin ei Savonlinnassa haluta puhua.
Mikhail Levchuk ei halunnut kommentoida Seuralle Savonlinnan tehtaan suunnitelmia. Yritys kuittasi saaneensa Seuran yhteydenottopyynnöt, muttei palannut asiaan.