Näin kunta myy työttömiä firmojen alihankkijoiksi Sastamalassa - Hikipajan hengessä voi tienata yhdeksän euroa päivässä
Sastamalan kunnan työllisyyspalveluita käytetään yritysten alihankintaan – ja työttömät saavat ahertaa niissä kuntoutuksen verukkeella.
Työvoiman palvelukeskusta Työteekkiä ei työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemen mielestä olisi saanut valokuvata.
Kun rakennuksen oven aukaisee ja menee tuulikaapin läpi hallitilaan, edessä näkyy laatikoittain mustia kumieristesuikaleita.
Vieressä on pinossa tyhjiä puulavoja ja tyhjiä pahvilaatikoita. Tämä voisi olla normaali tehdashallinäkymä Sastamalassa, joka on tunnettu kumiteollisuudestaan.
Mutta tämä paikka ei ole mikään tavallinen kaupallisen yrityksen teollisuushalli: ovessa lukee ”Työvoiman palvelukeskus Työteekki”.
Paikalla on vain kaksi työnohjaajaa, ei ketään muuta. Kukaan ei estele meitä, kun katselemme paikkoja.
Miksi täällä on näkyvissä näin paljon yksityisen yrityksen valmisteita?
Lain mukaan työttömillä saa teettää firmojen alihankintatöitä, mutta vain pienimuotoisena kuntouttavana työtoimintana.
Keskuksen toiminnasta kerrotaankin erikoisia tarinoita – joten haluamme varmistaa itse mitä täällä oikein tapahtuu.
Työvoimapalvelun toimintatavat jakavat myös työttömien mielipiteitä. Moni on päässyt niiden avulla myös uusille urille. Tommi Tuomi / Otavamedia
Palkollisten tuuraajat
Keväällä Seura sai nimettömänä pysyttelevältä sastamalaiselta sähköpostin. Varmistimme hänen henkilöllisyytensä. Vinkkaaja väitti, että kunnassa rikotaan lakia.
Kuntouttavaan työtoimintaan patistetaan sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole syrjäytyneitä eivätkä erityisesti kuntouttamisen tarpeessa. Näillä teetetään halvalla työtä, johon paikalliset yritykset joutuisivat muuten palkkaamaan omia ihmisiä.
Samaa kertovat muutkin seudulla työttömänä olleet. Aluehallintovirastosta löytyy tarkastusraportti, joka kehottaa Sastamalaa – ja samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvaa Punkalaitumen kuntaa – muuttamaan toimintatapojaan.
Virasto oli tutkinut 54:n työttömän kohtelua: heistä 15–20 oli ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan ilman syytä.
Kun alamme selvittää asiaa, ihmiset kertovat meille lisää kokemuksistaan.
Työtoimintalaiset siivoavat, leikkaavat ruohoa, tekevät puistotöitä, hoitavat kaupungin sisäistä postia, pesevät autoja ja rakentavat yksityisille ihmisille myytäviä puutöitä. Tämä ei sinänsä ole laitonta.
Kuntoutusta tehdään virkailijoiden mukaan avustavina tehtävinä palkkatyöläisten rinnalla. Työllisyyspalveluissa on palkattuna peräti 25 ihmistä.
Laatikollinen eristesuikaleita Työteekin lattialla kertoo, että paikassa osataan tehdä ainakin kumialan töitä. Tommi Tuomi / Otavamedia
Kunta mainostaa palvelua
Vinkkaajan mielestä paikallisten yritysten työtä teetetään Työteekissä työttömillä alihankintana enemmän kuin olisi sopivaa.
Näin tekisivät muun muassa kumiyhtiö Trelleborg, peilivalmistaja Finnmirror ja karjuasemayhtiö Finnpig.
Sastamalan kaupungin nettisivuilla kerrotaan avoimesti alihankintatyöstä ja sen hinnastosta.
Alihankintaa varten on oma työnohjaajansa.
”Trelleborgin alihankintana teettämää muuntajan eristintä on melkein aina laatikoittain lavalla. Uusia kootaan siinä heti pöydällä, muuntajan osia on toisella lavalla samassa tilassa lähes aina”, vinkkaaja kirjoittaa.
Työttömät hakevat kuulemma itse tuotteet Trelleborgin tehtaalta ja tuovat ne takaisin
Sastamalan Kiikassa sijaitsevaan tehtaaseen kokoonpantuina, pakattuina ja pussitettuina.
Sastamalan entisen rautatieaseman tiloihin on remontoitu viihtyisät palvelukeskuksen myymälä- ja työskentelytilat, joissa tehdään myös alihankintaa. Tommi Tuomi / Otavamedia
Tänne ette tule
Kun kerromme etukäteen kunnan työllisyyspalvelupäällikölle Tiina Leppäniemelle tulevamme kylään, puhelun sävy on erikoinen.
Hän kertoo, ettei Työteekkiin saa tulla. Leppäniemi perustelee tätä sillä, että sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelussa olevia asiakkaita ei saa ahdistella.
Mutta Leppäniemi ei järjestä meille mahdollisuutta tutustua Työteekin tiloihin edes aukioloaikojen jälkeen, kun kaikki ihmiset ovat poistuneet paikalta.
Sastamalassa meidät ohjataan rautatieasemalle, jonne Työpalvelut on kunnostanut omia tilojaan.
Sinnekin saamme mennä vasta sulkemisajan jälkeen.
Trelleborg-tehtaan väki ei päästänyt Seuraa tutustumaan tiloihinsa. Tommi Tuomi / Otavamedia
Ennen kuin toimittaja edes ehtii kysyä, Leppäniemi kertoo aluehallintoviraston tarkastuksen jälkeen kaikkien kirjausten olevan nyt kunnossa.
Kaikki alihankintatöissä olleet ihmiset ovat hänen mukaansa aidosti tarvinneet kuntoutusta, toisin kuin AVI huomasi.
”Meidän asiakkailtamme löytyy kyllä elämänhallintaongelmia, niitä ei ole vain osattu kirjata oikein. Nyt kirjaukset ovat prikulleen oikein. Oikein toivoisin, että nyt AVI tekisi uuden tarkastuksen.”
Kun Tiina Leppäniemi kuulee, että olemme jo käyneet Työteekissä, hän sanoo soittavansa välittömästi lakimiehelle.
Kunnasta otetaan yhteyttä Seuran toimituksen johtoon heti vierailumme jälkeen.
Sastamala pelkää, että sen työllisyyspalvelun toiminnasta syntyy turhaan outo kuva, koska samanlaisia toimintatapoja on muuallakin.
Jopa kunnan sisäistä postia kulkee Työvoiman palvelukeskuksen kautta: kuntoutujat ovat jakaneet lähetyksiä. Tommi Tuomi / Otavamedia
Tehtaat vaikenevat
Käymme myös Trelleborgin tehtaalla kysymässä heidän alihankinnastaan.
Kuinka paljon sitä tehdään Työteekin kanssa?
”Joitakin pahvilaatikollisia välillä, en osaa sanoa tarkasti. Toiminta on ollut ennen paljon isompaa ja yhteistyö on kestänyt yli 10 vuotta”, myyntipäällikkö Pekka Nurmi kertoo.
Hän on ollut tehtävässään vasta vähän aikaa, siksi arvio on summittainen.
Trelleborgista tulee Nurmen kommentin jälkeen sähköposti.
Yhtiö ilmoittaa tylysti, ettei vuosia kestäneen Työteekki-yhteistyön määriä kerrota julkisuuteen ollenkaan.
Myös toisen alihankintaa käyttävän yhtiön Finnmirrorin toimitusjohtaja vastaa, ettei osaa sanoa määriä.
Myös kumitehdas Teknikum on kokeillut yhteistyötä Työteekin kanssa. Tommi Tuomi / Otavamedia
Sadan kilon siemenlastit
Sen sijaan Finnpig-yritys kertoo avoimesti yhteistyön laajuudesta.
”Me teetetään Työteekissä kaikki siemenpakettien lämpöpussimme. Suolat tilataan suoraan Työteekkiin, he sekoittavat suolat veteen, pussittavat pusseihin, pakkaavat laatikoihin ja toimittavat laatikot meille. Pusseja valmistetaan noin 3000–4000 vuodessa. Maksamme tästä Työteekille työpalkkaa 4000–5000 euroa vuodessa”, Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen kertoo.
Jokainen toimitus painaa yli sata kiloa.
Alihankintatyöstä maksetaan Työteekille noin kymmenen euroa tunnilta, vaikka työtä on tekemässä ohjaajan lisäksi useita työtoimintalaisia.
Laskutettavaa työtä on siis noin 500 tuntia.
Tehdäänpä laskelma.
Lämpöpusseja ei tarvita kesällä, joten työ tehdään Finnpigin mukaan kuuden kuukauden aikana talvella. Laskutettavaa työtä teetetään sinä aikana noin 80 tuntia kuussa, 20 tuntia viikossa.
Työteekki on auki seitsemän tuntia päivässä, joten ainakin talvella siellä on alihankintatyötä jo pelkkien lämpöpussien takia.
Tänä aikana työtä tekevät ohjaajan johdolla useat työttömät ihmiset. Työteekissä olleiden ihmisten mukaan parhaimmillaan heitä oli ahertamassa yli kymmenen kerralla.
Heidän yhteenlasketusta työstä maksetaan vain kymmenen euroa tunnilta.
Toimitusjohtaja Hassinen sanoo hyvän yhteistyön kestäneen ainakin viisi vuotta. Ennen sitä yhtiön omat työntekijät joutuivat tekemään lämpöpussit itse. Nyt he eivät siihen tuotantokiireiden takia ehtisi.
Yhtiön ei ole kannattanut palkata hommaan omaa väkeä, koska palvelun saa nyt Työteekistä edullisemmin.
Työteekin kumieristelaatikoita löytyy juuri sieltä, missä vinkkaaja kertoi niiden olevankin. Tommi Tuomi / Otavamedia
Pientä vai pysyvää?
Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi myöntää, että Finnpigille tehdään alihankintaa. Hänen mukaansa se on kuitenkin pienimuotoista – ja siitä vastaavat palkatut ihmiset, ei työttömät.
”Ei pussitusta ole joka päivä.”
Myöhemmin Leppäniemi lisää, että Työpalveluilla ei ole tällä hetkellä yhtään yritystä säännöllisenä alihankintakumppaninaan – aiemmin oli enemmän.
Väite voi pitää paikkansa näin kesäkaudella, mutta talvella yhteistyö on ainakin Finnpigin kertoman mukaan säännöllistä.
Aluehallintovirasto ihmettelee kunnan selityksiä.
”Jos tietty tuotantovaihe on ulkoistettu kokonaan, siihenhän pitäisi palkata henkilö ilman kuntouttavaa työtoimintaa. Eikä toiminta saa korvata palkkatyötä. Se sotii lakia vastaan. Yrityksen toiminta ei saa miltään osin riippua kuntouttavasta työtoiminnasta”, AVI:n ylitarkastaja Niina Lehtinen sanoo.
Alihankinnan teettäminen ei ole laitonta. Kyse on siitä, vältetäänkö sen avulla todellisten työpaikkojen luomista. Tommi Tuomi / Otavamedia
Leppäniemi väittää vastaan: kunta ei riko lakia, sillä työtä ei teetetä yritysten tiloissa vaan työllisyyspalveluiden rakennuksissa.
AVI:n ylitarkastaja ei tätä niele.
”Ei sillä ole konkreettista merkitystä, missä työ tehdään”, Lehtinen sanoo.
Lain mukaan yrityksen alihankintatyö kuntouttavana työtoimintana ei saa korvata virka- tai työsuhteista työtä.
Sastamalan kunnan valtuustoon on tehty keväällä valtuustoaloite, jossa on pyydetty selvittämään Työteekin mahdollisia epäkohtia.
”Tämä ei ole asianmukaista toimintaa”, Niina Lehtinen sanoo.
Meno kuin Kiinassa?
Työn teettäminen kuntouttavana työtoimintana tarkoittaa työttömän kannalta sitä, että hän on hommissa esimerkiksi neljänä päivänä viikossa, kahdeksan tuntia kerrallaan.
Työtön saa tästä työttömyyskorvauksensa lisäksi yhdeksän euron kulukorvauksen päivässä.
Miltä tällaisen työn tekeminen sitten tuntuu?
Osa ihmisistä on varmasti tyytyväisiä tilanteeseen, varsinkin jos he tarvitsevat kuntoutusta.
Täysin voimissaan olevat työkykyiset ihmiset ovat eri mieltä.
Jotkut ovat joutuneet tekemään ”kuntoutuksessa” alihankintatöitä sellaisille yrityksille, jotka kilpailevat heidän sukulaistensa työpaikkojen kanssa.
Tämä on tuntunut paitsi loukkaavalta, myös markkinoita vääristävältä kilpailuedulta.
Työttömät ovat antaneet Työteekille lempinimen Kiina 2, joka viittaa alihankintatyön halpuuteen.
Ihmiset väittävät, että kuntouttavaan työtoimintaan joutuu vastoin omaa tahtoa, tukien menettämisen pelossa.
Tiina Leppäniemi kiistää pakkokuntoutuksen jyrkästi.
”Jos työtä ei ole tarjolla, pitää ottaa vastaan työllisyyttä edistävää palvelua. Eivät kaikki tähän ole tyytyväisiä, mutta noudatamme lakia”, hän sanoo.