Näin toimittajia simputetaan Venäjällä: Instassa ja Tinderissäkin pitää kertoa olevansa ulkomaiden kätyri

Uudet agenttilait saavat venäläiset miettimään kahdesti hallinnon kritisointia. Erityisen tiukkaa on kriittisten toimittajien kohtelu: vaikka jakaisi pelkän perhepotretin someen, siinä on kerrottava olevansa ulkomainen agentti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Olesia Shmagun on venäläinen tutkiva journalisti, joka on ollut mukana muun muassa Pulitzer-palkinnon voittaneessa, niin sanottuja Panaman papereita tutkineessa toimittajaryhmässä.

Uudet agenttilait saavat venäläiset miettimään kahdesti hallinnon kritisointia. Erityisen tiukkaa on kriittisten toimittajien kohtelu: vaikka jakaisi pelkän perhepotretin someen, siinä on kerrottava olevansa ulkomainen agentti.
(Päivitetty: )
Teksti: Markus Kuokkanen

Kun toimittaja Olesia Shmagun lataa Instagramiin kuvan päiväkoti-ikäisestä tyttärestään, hän naputtelee sen oheen virallisen varoituksen. Pitkä virkakielinen tiedonanto kertoo, että kuvan lähettäjä on ”ulkomainen agentti”.

Venäjän lainsäädäntö näkyy nyt hämmentävällä tavalla monien kriittisten kansalaisten somekanavissa. Yhä useampi on joutunut maan oikeusministeriön ylläpitämälle ”ulkomaisten agenttien” listalle. Siellä olijoiden täytyy kertoa agenttistatuksestaan kaikessa julkisessa viestinnässään.

Olesia Shmagun joutui listalle elokuussa.

Shmagun on tutkiva journalisti, joka penkoo Venäjän hallinnolle kiusallisia aiheita. Vuonna 2021 hänen tutkimuksensa presidentti Vladimir Putinin entisen vävyn omistuksista voitti Eurooppalaisen journalismipalkinnon.

Kolmekymppinen nainen asuu nykyään Latviassa ja tekee töitä kansainväliselle OCCRP-organisaatiolle, joka raportoi järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta.

Nyt Shmagun ei saa tehdä netissä mitään mainitsematta, että hän on ulkovaltojen kätyri. Sääntöjen rikkominen voisi johtaa sakkoihin tai teoriassa jopa vankeustuomioon. Instagramissa Shmagun kommentoi absurdia velvoitetta alistuneen oloisena.

”Ajattelin jättää koko ilmoituksen pois, mutta harkittuani päätin, että on sittenkin fiksumpaa laittaa se tähän. Elämä vaatii valitettavasti harkittuja ja varovaisia ratkaisuja, vaikka se ei olekaan minun luonteeni mukaista.”

Muista kertoa Tinderissäkin, että agentti etsii seuraa

Vastaavan varoituksen lisäävät julkaisuihinsa kaikki yksityishenkilöt, järjestöt ja tiedotusvälineet, jotka Venäjän hallinto on leimannut ulkomaisiksi agenteiksi.
Hallinto vaatii nimeämiltään myös raportteja heidän rahavirroistaan.
Shmagun kertoo, että hänen on täytettävä neljännesvuosittain 44-sivuinen lomake rahankäytöstään. Raportin laatiminen vaatii ammattiapua. Toimittaja pohtii, että agentin status kaventaa varmasti myös työnsaantimahdollisuuksia, jos hän haluaa joskus vaihtaa alaa.

Laki agenteista on epäselvä: jos listalle joutunut toimittaja tekee henkilökohtaisen somepäivityksen, sekin voidaan tulkita ulkomaisen vaikuttajan vaikuttamisyritykseksi – ellei ihminen kerro statuksestaan.

Monet eivät edes tiedä, millä perusteella heidät on leimattu ulkomaiden hyväksi työskentelijöiksi. Olesia Shmagun kertoo, että perusteet kuulee vain, jos haastaa päätöksen oikeudessa. Hän itse kuuli asianajajaltaan joulukuussa, että agentin statukseen riitti laaja yleisö sosiaalisessa mediassa ja tulojen saaminen ulkomailta. Ministeriön perusteissa mainittiin myös Shmagunin kirjoittamia juttuja.

Kun arki pyörii yhä enemmän nettisovellusten varassa, ei ole yksinkertaista linjata, mihin viesteihin virallinen tiedonanto pitäisi liittää. Tiukasti tulkiten Facebookin markkinapaikalle laitettu lastenvaatteiden myynti-ilmoitus on julkinen viesti, johon pitäisi liittää tieto agenttistatuksesta. Samoin vaikkapa deittisovellus Tinderissä pitäisi ilmeisesti mainita, että seuraa etsii ulkomainen agentti.

”Nämä ovat kiinnostavia kysymyksiä ja hyvää vastausta ei ole. Laki on kirjoitettu lyhyesti ja epämääräisesti, niin kuin se Venäjällä usein on”, Shmagun sanoo.

Rikkeiden välttäminen ei ole helppoa. Shmagun kertoo kuulleensa, että listalla oleva henkilö sai sakot, kun hän vaihtoi Facebookissa profiilikuvansa eikä tiennyt, että uusi profiilikuva ilmestyy myös postauksena Facebook-seinälle. Seinällä olevaan profiilikuvaan olisi pitänyt liittää tieto agenttistatuksesta.

Sääntöjen noudattaminen ei takaa turvaa

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Veera Laine on perehtynyt lakeihin ulkomaisista agenteista. Hän selittää, että edes pilkuntarkka lainkuuliaisuus ei tuo turvaa agenteiksi leimatuille.

”Jos he eivät käytä ilmoitusta jokaikisessä paikassa, he jäävät odottamaan seurauksia. Toisaalta Venäjän regiimi ei välttämättä odota näyttöä rikkeestä. Se voi itse keksiä, että selvityksiä ei ole täytetty kunnolla tai riittävän tarkasti. ”

Shmagun tietää, että simputusta on myötäiltävä, mutta samalla hän tietää että sekään ei välttämättä riitä.

”Teen kaikkeni, etten rikkoisi lakia. Samaan aikaan tiedän, että he voivat löytää sakottamisen aihetta. En huolehdi liikaa, koska he pystyvät kyllä halutessaan sakottamaan minua.”

Laine arvioi, että agenttilakien pelotevaikutus ulottuu laajalle Venäjän yhteiskunnassa. Monet todennäköisesti välttävät tiettyjä aiheita julkisessa keskustelussa, jotta eivät joutuisi viranomaisten huomion kohteeksi.

Shmagun muutti alunperin Latviaan aviomiehensä työn vuoksi. Perhe oli jo palaamassa Moskovaan, mutta nyt paluuta kotimaahan harkitaan uudestaan agenttistatuksen vuoksi.

”Aina kun näen omissa someviesteissäni varoituksen, se muistuttaa, että valtio tarkkailee minua ja voi tehdä ihan mitä tahansa minulle tai muille”, toimittaja kuvailee.

Lue myös:

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB otti Seuran toimittajan ja kuvaajan kiinni Karjalan tasavallassa

X