Verkon uudet hömppäsivustot lupaavat lohtuluettavaa naisille – Näin balkanilainen markkinointifirma tekeytyy suomalaisnaiseksi, pumppaa sivuille verkkomainontaa ja kerää tietoa käyttäjistä
Verkosta löytyvät uudet hömppäsivustot vaikuttavat harmittomalta viihteeltä, mutta miksi niiden tekijät esiintyvät suomalaisina ja havittelevat naiskohderyhmien käyttäjädataa?
Tunteisiin vetoavat hömppäartikkelit ovat yksi tapa kalastella seuraajia verkossa.
Tänä talvena verkkoon ilmestyneet, etenkin naiskohderyhmälle suunnatut uudet ihmissuhde- ja viihdesivustot pullistelevat kömpelöllä suomen kielellä kirjoitettuja höttöartikkeleita. Juttujen kyljessä vilkkuu runsaasti verkkomainontaa.
Jutuissa kysytään muun muassa, mistä tietää, onko joku ”se oikea”. Toisessa paljastetaan, mitkä neljä horoskooppimerkkiä haluavat aina seksiä. Kolmannessa annetaan vinkit siihen, miten panomiehet temput saa napsahtamaan tämän omaan nilkkaan.
Esimerkit on koottu Hänen tavallaan -verkkosivustolta. Sivu löytyy myös Facebookista, jossa sillä on yli 47 000 tykkääjää.
Verkkomainontaa tekevät hömppäsivustot rakentavat uskottavuutensa fiktiivisten hahmojen varaan
Facebookissa sivuston ylläpitäjäksi ja kirjoittajaksi ilmoittautuu suomalainen Leena Koskinen. Sivun tekstit ovat Leenan henkilökohtaisia tarinoita, jotka hän on päättänyt jakaa lukijoiden kanssa.
Naiselta naisille. Syykin on jalo ja empaattinen.
”Sivun ainut tarkoitus on lohduttaa naisia, jotka ovat avun tarpeessa”, Leena kirjoittaa.
Yksi lukijan kannalta olennainen tieto jää kuitenkin kertomatta.
Leenaa ei oikeasti ole olemassa.
Leena käyttää hanentavallaan.fi -verkkosivulla itsestään valokuvaa, joka löytyy muilta verkkosivustoilta eri nimellä. Nämä toisen verkkosivustot ovat norjan-, ruotsin-, saksan-, ranskan- ja englanninkielisiä versioita Hänen tavallaan -julkaisusta.
Sama Leena Koskinen on norjalaiselle lukijalle Anna Larsen ja ruotsalaiselle Elsa Larson. Englanninkielisellä sivustolla Leenaa ei ole ollenkaan, mutta saksan- ja ranskankielisillä sivustolla Leena löytyy taas uusilla valenimillä.
Leenan näppäimistöä taotaan Bosnia-Herzegovinasta
Kuka Leenan tarinoita sitten sepittää nettiin? Sitä on vaikea sanoa, kuka jutut tarkalleen ottaen kirjoittaa. Tai kuka kääntää niitä kömpelölle suomelle.
Sen sijaan tieto siitä, kuka tai mikä sivustoa pyörittää löytyy suhteellisen helposti työkalulla, joka selvittää, kenen hallussa hanentavallaan.fi -verkko-osoite on.
Hänen tavallaan -hömppäsivuston omistaa markkinointiyritys, Alviral d.o.o. jonka kotipaikka on Mostarin kaupungissa, Bosnia-Herzegovinassa. Sille kuuluvat myös muut sepitetyt sisarsivustot hennesmate.no, herway.net, ihrweg.com ja hennesvag.se.
Yrityksen palveluksessa on kourallinen ihmisiä, jotka tekevät verkkomainontaa ja työskentelevät muun muassa sisällöntuotannon ja kääntämisen parissa.
Leenan halpoja viisauksia kirjoittaa siis joukko nuoria bosniaherzegovinalaisia korkeakoulutettuja.
Whois-palvelun avulla voi selvittää verkkomainontaa tekevän verkkosivun todellisen omistajan. Kuva: Kuvakaappaus Whois-palvelusta
Hömppäsivustot ovat osa Alviralin liiketoimintaa
Miksi balkanilainen markkinointi yritys haluaa pitää suomalaisia naisia kädestä kiinni henkilökohtaisten kriisien keskellä? Kyse on tuskin silkasta jaloudesta.
”Tällä sivustolla näyttäisi olevan kaksi syytä olla olemassa. Se näyttää kävijöille mainoksia, mistä se saa mainostuloja. Lisäksi sivustolla on varsin suuri määrä erilaisia evästeitä ja muita seurantatekniikoita, joilla se kerää dataa sivuston käyttäjistä”, arvioi Harto Pönkä, tietokirjailija ja sosiaalisen median sekä koulutusteknologian asiantuntija.
Sivuston etusivulle on asennettu erilaisia evästeitä, siis seurantakoodeja, joiden avulla lukijaan pyritään muodostamaan pysyvä suhde. Kun etusivulta siirtyy itse artikkeleihin, sieltä evästeitä löytyy vielä paljon enemmän. Näiden avulla lukijoihin kohdistetaan verkkomainontaa.
”Artikkeleiden lukijoista lähtee tietoa yli viidellekymmenelle eri datankerääjälle”, Pönkä kuvaa evästeverkoston laajuutta.
Kun Hänen tavallaan -artikkeleita sitten levitetään sosiaalisessa mediassa, lukijat päätyvät yhdellä klikkauksella siihen osaan sivustoa, josta datan kerääminen tapahtuu kaikkein tehokkaimmin.
Hänen tavallaan -sivuston jutut kirjoitetaan ammattimaisesti, mutta ilman journalistista vastuuta siitä, että sisältö olisi totta. Juttujen avulla tehdään verkkomainontaa.Kuva: iStock
”Kerätty data pyritään yleensä yhdistämään tiettyyn henkilöön esimerkiksi puhelinnumeron, Facebook-tilin tai sähköpostiosoitteen perusteella. Näitä tietoja voidaan hankkia esimerkiksi tarjoamalla uutiskirjeitä lukijoille.”
Dataa keräämällä luodaan kuva yksittäisestä käyttäjästä – Ja niin viihteen kuluttajasta tehdään tuote
Markkinointihimmelin todellista kokoa on vaikea arvioida, mutta laskemalla yhteen pelkästään englannin-, saksan- ja ranskankielisten sekä pohjoismaisten sivujen Facebook-seuraajat, päästään helposti yli miljoonaan eurooppalaiseen käyttäjään.
Näin syntyy mainosalusta, jossa naisille tuotteitaan tarjoavat yritykset voivat markkinoida tuotteitaan.
”Yksi huolestuttava piirre tässä sivustossa on se, että dataa kerätään kolmannen, neljännen ja viidennen tason evästeillä. Ei ole mitään varmuutta, kenelle käyttäjistä kerätyt tiedot päätyvät.”
Käyttäjädataa eivät kerää tietenkään vain pienet bosniaherzegovinalaiset yritykset, vaan ennen kaikkea Googlen ja Facebookin kaltaiset teknologiajätit.
Verkossa on käytännössä mahdotonta surffata ilman, että meistä kerrytetään jatkuvasti karttuvaa datapankkia, johon tallentuu tieto siitä, mistä tykkäämme, missä asumme, minkä merkkisiä vaatteita käytämme, mihin olemme poliittisesti kallellaan tai onko meillä perhettä.
”Yhdysvalloissa on jo nähty, että dataa käytetään myös poliittiseen vaikuttamiseen.”
Hänen tavallaan tuottaa pieniä summia rahaa näyttämällä verkkomainontaa Alviralin alustalla
Kun Alviralin toimitusjohtajalta, Alic Hasibilta, kysyy, mistä Hänen tavallaan -julkaisun ja sen sisarsivujen liiketoiminta syntyy, hän vahvistaa epäilyt oikeaksi.
Sivuston toiminta on verkkomainontaa. Siellä vilahtaa esimerkiksi Google Adsin välittämiä mainoksia, joista kilahtaa tuottoja Alviralin kassaan, mikäli joku mainosta klikkaa.
Kysymyksestä, miksi yrityksen omistamat nettisivut on rakennettu esittämään henkilöä, jota ei ole olemassakaan, Hasib ei juuri hätkähdä.
”Ei siinä ole mitään pahaa. Esimerkiksi suuri osa Amazonissa myytävistä kirjoista myydään peitenimillä. Ihmiset eivät aina halua kirjoittaa omilla nimillään.”
Her Way -sivuston alkuperäisiä englanninkielisiä artikkeleita kirjoittaa Alviralin palkkalistoilla seitsemän ihmistä. Suomenkieliset käännöspalvelut ostetaan toiselta kansainväliseltä yritykseltä.
”Suomen toiminta ei ole meille kannattavaa. Käännöksiin menee enemmän rahaa kuin sieltä tulee mainostuloja. Mutta olemme siellä, koska miksipä ei.”
Perhe, parisuhde ja horoskoopit ovat puppugeneraattorien kestoaiheita, joita sivut tarjoavat etenkin naisille. Hömppäsivustot ammentavat niistä uusia juttuja käytännössä loputtomasti. Kuva: iStock
Onko Hänen tavallaan -julkaisun lukemisesta sitten jotain haittaa?
Mitä merkitystä tällä kaikella sitten on? Kai maailmaan hömppää mahtuu. Yhdenkään ajattelevan olennon aivot eivät muutu kaalisopaksi vain siksi, että kuluttaa silloin tällöin viihdettä.
Viihteen tarjoaminen viihteenä on kuitenkin lähtökohtaisesti reilumpaa kuin väittää tekstin olevan lähtöisin keksityn henkilön kynästä. Kun ihmisille näytellään tunnepitoista teatteria ilman, että todellisia vaikuttimia kerrotaan julki, liikutaan vähintäänkin kyseenlaisella maaperällä.
On myös ongelmallista, ettei lukijoilla ole mitään varmuutta siitä, mihin heidän tietonsa toisen, kolmannen tai neljännen tason evästeiden kautta päätyvät.
Ehkä ongelmallisin piirre siinä, että Alviral hämärtää artikkeliensa alkuperää, piilee kuitenkin tekstien luotettavuudessa.
Jos lukija ymmärtää välittömästi lukevansa ammattimaisesti tuotettua sisältöä, joka ei kuitenkaan ole journalismia vaan puhdasta viihdettä ja verkkomainontaa, juttujen luotettavuutta on helpompi arvioida.
Kukaan tuskin haluaa elämässään noudattaa naisille liukuhihnalta tuotettuja elämänohjeita, jotka markkinointiyrityksen työntekijä keksi päästään Bosnia-Herzegovinassa?