Nollasopimuksia ja pelolla johtamista: Maahanmuuttajakoulutuksessa tehoja revitään opettajien selkänahasta

Jaa kaverilleTilaa Seura
© lehtikuva
Veronmaksajat maksoivat maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta viime vuonna lähes 80 miljoonaa euroa. Ketkä korjasivat potin? Ilmeisesti eivät ainakaan opettajat, joiden selkänahoista voittoja revitään.

Opettaja on vihainen.

”Haluan taistella laadukkaan koulutuksen puolesta. Mitä tapahtuu, jos emme saa maahanmuuttajia kunnolla kotoutettua?”

Jutun loppumetreillä hän pyörtää rohkeutensa ja päättää pitäytyä nimettömänä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta hänellä on jo vuosien kokemus.

Jo vajaat puolitoista vuotta sitten nainen oli kertonut itsensä ja muiden opettajien puolesta koulutuksen arjesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Ely) lähettämässään kirjeessä. Opettajat työskentelivät tuolloin Helsingissä Spring House -nimisessä valmennusfirmassa, joka on nykyään Suomen toiseksi suurin kotoutumiskouluttaja.

Kirjeen antama kuva opetuksen arjesta oli karu.

Selkeä koulutussuunnitelma ja työnjako puuttui, firman johdossa vain yhdellä oli jotain hajua alasta, mutta hänkään ei juuri ole ehtinyt paikalle, opetuksen laadusta ei välitetty . Internet-yhteys pätki, osa koneista oli rikki.

Valtion vuoden 2017 talousarviossa kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytetyn koko Suomessa noin 80 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 arvio on reilut 71 miljoonaa euroa.

Eikö edes tällä rahalla saa tuon parempaa laatua?

Kaikessa säästetään

Opettajat olivat töissä nollatuntisopimuksilla, kukaan ei saanut opettajien työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Yhden opettajan kerrotaan työskennelleen ryhmänsä kanssa kaksi kuukautta Helsingin Myllypurossa liikuntahallin kokoustilassa. Opettaja kantoi joka aamu itse opetusvälineet ja materiaalit paikalle.

”Tila oli joskus myös päiväsaikaan muiden käytössä ja esimerkiksi koe jouduttiin tekemään keilahallin lounge-tilassa keilojen kolistessa ja musiikin soidessa”, Seuralle kerrotaan.

Opiskelijoiden ohjaamiseen ei ollut tarpeeksi aikaa. Jos neuvoi opiskelijaa vaihtamaan koulutusta itselleen sopivampaan, esimies nuhteli. Valtio maksaa opetuspäivistä, ja jos opiskelija vaihtaa koulutuspaikkaa, rahat menetetään.

”En ymmärrä, miten firmalla on pokkaa toimia näin verovaroilla. Maahanmuuttajien kouluttaminen on vaativaa ohjaus- ja opetustyötä. Se ei ole viikon valmennus, vaan pitkäjänteistä puserrusta”, sanovat opettajat.

Pätevien pakoa

Opettajat kertovat, että Spring House sai selvityspyynnön Elyltä. Asioita käytiin yhdessä läpi, mutta mikään ei muuttunut ja opettajat olivat uudelleen yhteydessä Elyyn – omilla nimillään. Lokakuussa 2016 lähetetyssä sähköpostissa kirjoitetaan mm., että opettajia on irtisanoutunut ja tilalle on tullut tai on tulossa epäpäteviä opettajia.

Seura kysyi kirjeestä Uudenmaan Elyltä, mutta sai vastaukseksi, että he eivät anna tietoja yksittäisistä palveluntuottajista.

Kahdeksan opettajaa irtisanoutui. Seura on puhunut heistä kolmen kanssa.

”Näissä työolosuhteissa ja näillä työehdoilla emme voi tehdä työtämme kunnolla”, sähköpostin loppupuolella lukee.

Spring Housen toimitusjohtaja Anu Ahokas kuittaa kirjeen sisällön.

”Vuoden 2016 jälkeen olemme tehneet investointeja koulutustiloihin, selkiyttäneet kouluttajien resursointia sekä rekrytoineet maahanmuuttajien koulutuspalveluiden johtoon yhden alan kokeneimmista osaajista. Internet-yhteydet saatiin toimimaan korjaustoimenpiteiden jälkeen hyvin jo 2016. Kouluttajamme ovat tyytyväisiä.”

Palkattomia päiviä

Vastaavanlaisen ilmoituksen Ely ja aluehallintovirasto vastaanottivat viime keväänä. Sen takana on Suomen suurimman kotoutumiskouluttajan, Arffman Consultingin Helsingin kouluttajia.

Siinä kerrotaan, että opettajilla on 0–37,5 tunnin nollatuntisopimukset ja kouluttajille tulee esimerkiksi ryhmien kieli- ja työharjoitteluiden aikana toistuvasti palkattomia päiviä – samaa kertovat kokeneensa Spring Housen entiset opettajat.

Johdolla ei ole ymmärrystä opetus- ja ohjaustyöstä. Kouluttajat eivät saa minkäänlaista pedagogista tai muuta tukea esimieheltä tai muulta johdolta.

Opiskelijat oireilevat levottomasti, koska kouluttajat vaihtuvat jatkuvasti. Osa kouluttajista on vaihtanut työpaikkaa. Useat työntekijät valittavat työuupumusta.

Yksi ilmoituksen tehneistä, lähes kaksi vuotta Arffmanilla työskennellyt kouluttaja ei uskalla kommentoida asiaa omalla nimellään. Hän irtisanoutui firmasta ja pelkää työsopimuksessa olevaa 20 000 euron sakkoa liike- ja ammattisalaisuuksien vuotamisesta, joka pätee vielä työsuhteen jälkeen.

Opettaja on pettynyt siihen, että Ely ei keväällä vastannut opettajille mitään. Nyt, kun opettaja kysyi asiasta uudelleen, Elystä vastattiin, että he ovat nyt olleet yhteydessä firmaan. Avi taas vastasi keväällä, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut. Mikään ei muuttunut.

”Opiskelijoilla on oikeus saada laadukasta opetusta”, hän sanoo.

Niin, ja veronmaksajilla on oikeus saada vastinetta 80 miljoonalle eurolle.

Arffmanin hallituksen puheenjohtaja Jari Arffman sanoo, että he näkivät kirjeen ensimmäistä kertaa Seuran lähettämänä, mutta samoja epäkohtia on kuitenkin käsitelty keväällä järjestetyssä toimipisteen henkilöstön tilaisuudessa.

”Pedagoginen mentoriryhmä tukee pedagogista toimintaa, tarjoamme koulutuksia ja meillä on kattava työterveyshuolto”, Arffman sanoo.

Kilpailutusten lumo

Kotoutumiskoulutukset hankitaan kilpailutuksilla. Tämä ei useinkaan palkitse pitkäjänteistä laadun kehittämistä. ©LEHTIKUVA

Kuka voittaa, kenelle on töitä seuraaviksi kahdeksi, kolmeksi vuodeksi? Kenen jopa vuosien työ on ehkä ohi?

Kilpailutukset ovat väkevää draamaa maahanmuuttajien kotoutumiskouluttajille, siksi opettajat eivät uskalla kertoa epäkohdista nimillään. Halutaan säilyttää hyvät välit koulutuksen hankkijaan eli Elyyn ja turvata oma työllistyminen.

Koulutuspäällikkö Virva Muotkalle kilpailutuksen todellisuus konkretisoitui syksyllä 2015.

”Meiltä lähti 600-700 kotoutumiskoulutuksen opiskelijaa. Oli se valtava shokki”, hän muistaa.

Muotka työskentelee Axxell Utbildningissa, joka on yksi niistä toimijoista, jotka menettivät kilpailutuksissa kotoutumiskoulutuksiaan. 300 opiskelijan Axxell on kahden ruotsinkielisen rahaston ja Raaseporin kaupungin omistama yritys.

”Järkytys oli se, että hintaa painotettiin kilpailutuksessa niin paljon. Maksamme opettajille työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, joten emme saa opetuspäivän hintaa millään hilattua ihan pohjalle”, Muotka näpäyttää.

Hinta ratkaisee

Muotka puhuu Uudenmaan Ely-keskuksen vuoden 2015 kilpailutuksesta, jossa koulutuksen hinnan edullisuutta painotettiin 75 prosentilla ja laatua lopuilla. Ennen kilpailuun mukaan pääsemistä on kuitenkin läpäistävä tietyt vähimmäisvaatimukset, esimerkiksi opettajien pätevyydestä ja opetustiloista.

”Hinnalla saadaan eroja kouluttajien välille. Myönnän, että hyviä kouluttajia on jäänyt tämän takia opetuksesta pois, mutta laatua on vaikea mitata”, Uudenmaan Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio sanoo.

”Seuraava kilpailutus on keväällä. Pakko meidän on yrittää saada hintaa alas. Täytyy olla kustannustehokas, mutta jos opettajille tulee liikaa töitä ja aletaan tehdä liukuhihnalta, opetuksen laatu kärsii”, Muotka miettii.

Seura kysyi kaikilta Suomen Elyiltä kilpailutuksen kriteereistä. Ne ovat samantyyppisiä: kouluttajan täytyy esittää opiskelupäivän hintalappu, koulutuksen toteuttamissuunnitelma, opettajien pätevyys ja kokemus sekä tietoja siitä, kuinka tyytyväisiä opiskelijat ovat koulutukseen. Hinnan ja laadun painotukset vaihtelevat alueittain.

”Joustavat sopimukset”

Opetusalan ammattiliitto OAJ:sta kerrotaan, että alan perinteiset opinahjot noudattavat opetusalan yleissitovia työehtosopimuksia. Muilla toimijoilla on omia käytäntöjä.

”Meillä on paljon muitakin palveluja kuin kotoutumiskoulutusta, ja henkilöstössä on myös muiden kuin opetusalan ammattilaisia. Emme ole löytäneet työehtosopimusta, jota voisimme noudattaa kaikkiin työntekijöihimme. Opetusalan työehtosopimuksen palkkojen tasoja en tiedä”, Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen sanoo.

Spring Housen liiketoimintajohtaja Anna-Kaisa Koivikko sanoo, että osa heidän kotoutumiskouluttajistaan on talossa kuukausipalkalla, osa tarvittaessa työhön kutsuttavilla sopimuksilla.

”Tarjoamme kouluttajillemme tasapuoliset palkat ja lisäksi etuja, kuten yksityisen terveydenhuollon ja tulospalkkiojärjestelmän. Palkat kuuluvat liikesalaisuuden piiriin”, hän sanoo.

”Meillä tehdään tarpeiden mukaan nollatuntisopimuksia, määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Koulutuksissamme on tutkitusti hyvä ilmapiiri ja kilpailukykyiset palkat”, sanoo Lukkarinen.

Haastattelun jälkeen selviää, että OAJ on kuin onkin keskustellut Lukkarisen kanssa talokohtaisesta työehtosopimuksesta. OAJ:n neuvottelujohtajan Petri Lindroosin mukaan vielä ei ole kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen sisällöstä, jolla opettajille taataan kunnolliset työehdot.

”Yksityisten kilpailuetu tulee pääosin siitä, että he eivät maksa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja eikä niillä ole kiinteitä kiinteistökuluja – ne ovat koulutuksissa iso menoerä”, hän sanoo.

700 euron palkka-ale

Kilpailutuksissa on voittajia ja häviäjiä.

Esimerkiksi Satakunnassa Sataedu-oppilaitos, joka oli järjestänyt kotoutumiskoulutusta 13 vuotta, menetti urakan Valmennuskeskukselle ja Arffmanille.

”Meillä maksaa kiinteistöt ja opetuksessa käytettävät laitteet ja koneet. Noudatamme opettajien työehtosopimuksia palkoissa toisin kuin yksityiset toimijat”, sanoo Sataedun rehtori Anne Laine.

”En lähde aukaisemaan kouluttajien työsopimuksia tai tarjousprosessia, koska ne kuuluvat yrityksen liikesalaisuuksien piiriin”, sanoo puolestaan Valmennuskeskuksen koulutus- ja kehittämisjohtaja Toni Varis.

Seura kuulee kuitenkin Valmennuskeskuksen opettajalta, että hänen palkkansa on laskenut 700 eurolla opetusalan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, jota hänelle edellisessä koulutuspaikassa maksettiin. Opettaja ei halua esiintyä nimellään, koska pelkää, että se johtaisi työsuhteen purkuun.

Ikävintä on hänen mukaansa kuitenkin se, että opiskelijat kärsivät kilpailutuksissa: kun työtä tehdään kilpailutuskausi eli kaksi-kolme vuotta kerrallaan, jonka jälkeen kouluttajakenttä on myllätty taas uusiksi, toiminnan pitkäjänteisyys puuttuu.

Pelko takamuksessa

Kun opettajia on irtisanottu kilpailutuksen hävinneistä opinahjoista, on eteen voinut tulla siirtyminen yksityiseen koulutusfirmaan.

OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja aiheesta.

”Nollatuntisopimukset ovat olleet yleinen huolenaihe. Yksittäisille opettajille on käynyt niin, että kun he ovat kritisoineet firman käytäntöjä, opetustunteja on vähennetty. Eräs opettaja kertoi, että heitä johdetaan pelolla: nollasopimuksin palkatut opettajat kokevat, etteivät uskalla puuttua opetukseen ja firman toimintaa koskeviin epäkohtiin sen pelossa, että töitä ei tulevaisuudessa ole”, Lyhykäinen kertoo.

Yhteydenotot ovat koskeneet lähinnä Spring Housea ja Arffman Consultingia.

”On hyvä, että työntekijät voivat kysyä ammattiliitostaan asioita, jotka heitä mietityttävät. Toimintatapoihimme tai -ohjeisiimme ei kuulu pelolla johtaminen”, sanoo Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

OAJ:n Lyhykäinen kertoo, että on saanut useammilta opettajilta eri puolilta Suomea tietoonsa myös, että opettajien tietoja käytetään väärin kilpailutuksissa. Samaa sanovat opettajat itse.

”Kilpailutuksissa käytetään pätevien kouluttajien tietoja kertomatta tästä kouluttajille. Kun kilpailutus on voitettu, tehtäviä hoitamaan palkataan muut, mahdollisesti epäpätevät opettajat”, kertoo Arffmanin entinen opettaja.

”Kouluttajien pätevyydet vastaavat vaatimuksia ja lisäksi hyväksytämme käyttämämme koulutushenkilökunnan säännöllisesti Ely-keskuksella”, vastaa Jari Arffman väitteisiin.

Tuloksen tekijät

Maahanmuuttajia kouluttavista yksityisistä firmoista Arffman menestyy parhaiten: liikevaihto on tuplannut edellisvuodesta yhdeksään miljoonaan euroon, mistä maahanmuuttajapalvelut ovat noin 60 prosenttia.

Myös Spring Housen liikevaihto pyörii yhdeksässä miljoonassa – kotoutumiskoulutukset ja muut maahanmuuttajille suunnatut palvelut tuottavat liikevaihdosta noin 40 prosenttia.

Liiketoimintajohtaja Anna-Kaisa Koivikko puolustaa Spring Housea maahanmuuttajien kouluttajana vahvojen valtakunnallisten työelämäyhteyksien takia. Firma kuuluu henkilöstöpalvelualalla toimivaan StaffPoint-konserniin.

”Me tiedämme, minkä alojen ja millaisella osaamisella varustettuja työntekijöitä työnantajat tarvitsevat.”

Arffmanin Lukkarinen sanoo, että heistä on tullut Suomen suurin kotoutumiskouluttaja muun muassa siksi, että he ovat onnistuneet rekrytoimaan erinomaisia opettajia.

”Työntekijät ovat ihastuneet siihen, miten vapaasti meillä voi esimerkiksi kehittää uusia oppimisen ja opettamisen tapoja”.

Koulutus kiertoa

Veronmaksajaa kiinnostavat koulutuksen tulokset. Onko koulutus laadukasta ja noudattaako se tarjouksessa luvattua?

”Ei me voidakaan olla varmoja, me luotetaan siihen, mitä kouluttajien kanssa sovitaan. Luotan myös siihen, että aktiivisesti kouluttajiin ja opiskelijoihin yhteydessä olevat te-toimiston työntekijät ilmoittavat Elylle epäkohdista”, Varsinais-Suomen Elyn maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki vastaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö lähtee siitä, että hyvä laadun mittari on tilasto, joka näyttää, missä ihmiset ovat kolme kuukautta koulutuksen jälkeen.

”Varsinais-Suomessa 17 prosenttia on kolme kuukautta koulutuksen jälkeen työttömänä, mikä on alueiden parhaimmistoa. Se kertoo esimerkiksi siitä, että ihmiset ovat jatkaneet uusiin koulutuksiin, koska meillä on ollut rahaa järjestää niitä. Se ei kuitenkaan kerro välttämättä koulutuksen laadusta mitään”, sanoo Elyn Myllymäki.

Koulutusten laadun arviointia vaikeuttavat monet asiat: maahanmuuttajien ammatti- ja koulutustaustat vaihtelevat samankin kouluttajan ryhmissä eri vuosina eikä koulutuksille ole laadittu yhtenäisiä valtakunnallisia laatukriteerejä.

Yhteiset mittarit

Axxellin koulutuspäällikön Virva Muotkan mukaan seurantaa on turhaa tehdä nykymallilla, jossa ei katsota tilannetta ihmisen lähtötasosta käsin. Venäläisen ekonomin ja somalialaisen kotiäidin eteneminen vuodessa on eritahtista.

”Taustatiedot on olemassa kaikista. Niitä vaan pitäisi hyödyntää seurannassa”, Muotka sanoo.

Hänellä on toinenkin idea. Tehdään maahanmuuttajille valtakunnallinen testi, jossa kysytään, mitä kukin on oppinut kotoutumiskoulutuksessa. Aiheet saadaan opetussuunnitelmasta, esimerkiksi:

”Mihin numeroon soitat, kun tulee tulipalo? Mitä sinun pitää tehdä, kun käyt koulua tai olet töissä ja sairastut? Mikä ammatillinen koulutus on sinulle sopiva? Missä alasi työtä tehdään? Sait 24 lomapäivää, mutta työkaveri sai 30 – miksi? Testataan, millaiset valmiudet ihmisellä oikeasti on toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja mitä täytyy opettaa vielä lisää”, Muotka ideoi.

Opiskelijan ”palaute”

maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus

Opiskelijoilta kysytään palautetta koulutuksesta, mutta uskaltaanko maahanmuuttaja sanoa mielipiteensä? ©LEHTIKUVA

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvoksen Teija Feltin mukaan tärkeää on myös opiskelijoiden palaute koulutuksista.

”Palautteessa kotoutumiskoulutusta pitää kokonaisuutena hyvin tai erinomaisesti onnistuneena 87,5 prosenttia opiskelijoista”, hän sanoo.

Monet asiantuntijat kuitenkin kyseenalaistavat kyselyn merkittävyyden. Uskaltaako maahanmuuttaja ylipäänsä sanoa mielipiteensä tarjotusta koulutuksesta?

”Kysely on niin vaikea, ettei maahanmuuttaja sitä osaa täyttää. Vaikka se olisi omalla kielellä, suomalaiset sivistyssanat eivät avaudu”, sanoo Muotka.

”On totta, että tarvitaan parempi mittari arvioimaan koulutusten laatua”, sanoo Uudenmaan Elyn Jaana Suokonautio.

Lue myös:

Kirjailija Antti Tuuri: ”Ruotsi epäonnistui suomalaissiirtolaisten kotouttamisessa”

Neljä selitystä sille, miksi maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia

Painostiko ministeri Petteri Orpo maahanmuuttolinjauksissa?

 

X